Järjestöjen tuottamat palvelut turvattava budjettiriihessä

Sote-järjestöjen rahoitus perustuu suurelta osin avustuksiin, jotka sosiaali- ja terveysministeriö jakaa Veikkauksen tuotoista. Hallitus on luvannut kompensoida Veikkauksen vuoden 2020 tuoton aleneman täysimääräisesti. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vuodelle 2021 sosiaali- ja terveysjärjestöiltä aiotaan kuitenkin leikata peräti 127 miljoonaa euroa, eli huimat 33 prosenttia tähän vuoteen verrattuna.

STM on omassa budjettiesityksessään ollut valmis tulemaan vastaan leikkaamalla järjestöjen avustuksista noin 70 miljoonaa euroa eli 18 prosenttia tähän vuoteen verrattuna, mutta valtiovarainministeriön esityksessä tämä jo ennestään raju leikkaus on lähes kaksinkertaistettu.

Koronavirustilanne on vaikeuttanut monien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista. Sote-järjestöjen avustusten leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa tilanteessa, jossa koronaviruksesta toipuminen tulee kuormittamaan entisestään sosiaali- ja terveyspalveluja sekä lisäämään matalan kynnyksen palveluiden tarvetta. Sosiaali- ja terveysjärjestöt jakavat osaltaan julkisen palvelun kuormaa. Julkisista palveluista ohjataan asiakkaita usein järjestöjen tarjoaman tuen pariin ja päinvastoin.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt järjestävät muun muassa keskusteluapua ja vertaistukea ihmisille, joita on kohdannut kriisi esimerkiksi sairauden, läheisen kuoleman tai muun haastavan elämäntilanteen vuoksi. Järjestöt myös tuottavat sellaisia palveluita, joita mikään muu taho ei järjestä.

Lisäksi sote-järjestöillä on keskeinen rooli palvelujen kehittämisessä, sillä järjestöt tavoittavat ihmisiä, joita peruspalvelut eivät tavoita. Järjestöt ovat Suomessa asuville myös tärkeä vaikuttamiskanava. Palveluita tarvitsevien ääni tulee toisin sanoen kuulluksi järjestöjen kautta, mikä on demokratian kannalta keskeistä.

Vertaistyö perustuu pitkälti vapaaehtoistoiminnalle, mutta palveluita ei voi tuottaa pelkän vapaaehtoistyön voimin. Vertaistoiminnan järjestäminen ja vertaistyöhön perustuva asiantuntijuus edellyttävät palkattujen ammattilaisten tekemää koordinointi-, koulutus- ja viestintätyötä. Järjestöt toimivat jo valmiiksi hyvin pienillä resursseilla, joten palkatun työvoiman vähentäminen syö etenkin pienten järjestöjen toimintaedellytyksiä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan merkitys on paitsi inhimilliselle hyvinvoinnille myös taloudelle merkittävä. Kun kriisin kohdanneet saavat ajoissa tukea ja apua, voi sillä olla myös vaikutuksia työurien pituuteen. Matalan kynnyksen palveluilla myös ehkäistään kalliimpien tukimuotojen tarvetta.