Fingo ry – Suomalaiset kehitysjärjestöt

Järjestöt: Kehitysyhteistyö isossa murroksessa Sipilän hallituskaudella

Jaa

Kehityspolitiikka koki hallituskauden aikana kovia iskuja, kun kehitysyhteistyötä leikattiin ei pelkästään paljon vaan myös todella nopealla aikataululla ja kehitysrahoitusta suunnattiin finanssisijoituksiin. Tulevalla hallituksella on edessään näytön paikka köyhyyden vähentäjänä, kestävän kehityksen toteuttajana ja Suomen hyvän maineen palauttajana kehittyvissä maissa.

Kehitysyhteistyö on ollut päättyneellä hallituskaudella historiallisessa murroksessa, arvioi suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo analyysissään hallituskauden tuloksista. Hallituskautta leimasivat paitsi valtavat kehitysyhteistyön leikkaukset, myös rahoituksen suuntaaminen finanssisijoituksiin ja järjestöjen rahoituksen voimakas supistaminen. Leikkausten takia rahoitus Suomen kehityspolitiikan painopisteille laski merkittävästi edellisistä hallituskausista, vaikka kehitysyhteistyön tuloksellisuus edellyttäisi pitkäjänteisyyttä niin resurssien kuin painopisteiden osalta. Esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämiseen käytettiin noin 40 prosenttia vähemmän kehitysyhteistyörahoitusta kuin edellisellä hallituskaudella.

”Myös ruokaturva ja luonnonvarat ovat aliresursoituja kehitysyhteistyösektoreita, vaikka ne ovat politiikan painopisteitä eikä ilmastokestävyyttä oteta kehitysyhteistyössä vielä riittävästi huomioon. Nopeat leikkaukset ovat paitsi jättäneet miljoonat vaille apua, myös vahingoittaneet Suomen mainetta vastuullisena ja vakaana toimijana kansainvälisesti. Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen.

Kehitysyhteistyön rahoitusta leikattiin 40 prosenttia heti hallituskauden alussa, ja rahoitusta kasvatettiin hyvin vähän seuraavina vuosina. Kehitysjärjestöjen rahoitus on laskenut koko hallituskauden ajan ja tänä vuonna se on alimmillaan lähes kahteenkymmeneen vuoteen, alle seitsemässä prosentissa kehitysyhteistyöstä.

”Kansalaisten vapauksia rajoitetaan yhä useammassa maassa, tällä hetkellä lähes 60 prosentissa maailman maita, mikä on äärimmäisen huolestuttavaa kehitystä. Kehittyvissä maissa tuki paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle on avainasemassa hyvän hallinnon ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Tukea järjestöille on kuitenkin leikattu merkittävästi, ja osassa maita tuki loppui kokonaan”, Lappalainen sanoo.

Järjestöjen hallituskausiarvio antaa Sipilän hallitukselle kuitenkin myös kiitosta esimerkiksi Kehityspolitiikan tulosraportin koostamisesta ja kehitysyhteistyön tuloksellisuuden osoittamisesta, Kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, raportoinnista edelläkävijämaiden joukossa ja kestävän kehityksen budjetointikokeilusta. Järjestöjen mukaan Agendan kansallinen toimeenpanosuunnitelma ei kuitenkaan ohjannut hallituksen politiikkaa kestävämpään suuntaan.

”Kestävän kehityksen tavoitteisiin sitoutuminen erityisesti globaalin vastuun osalta ei onnistunut, ja matkaa kohti kokonaisvaltaista kestävää kehitystä niin sisä- kuin ulkopolitiikassa vielä on. Onneksi monet puolueet ovat nyt ennen vaaleja suhtautuneet myönteisesti järjestöjen ehdotukseen laatia seuraava hallitusohjelma kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalle”, Lappalainen sanoo.

Veropolitiikan osalta kehitysjärjestöjen arvio hallituskauden saavutuksista on myös kriittinen. Toisaalta Suomi sitoutui kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiseen, mutta ei ottanut huomioon kehittyvien maiden tilannetta omissa verokannoissaan: Hallitus otti kielteisen kannan julkiseen maakohtaiseen veroraportointiin ja tuki EU:n käsittelyssä suppeaa raportointia, jonka piirissä ovat vain EU-maat ja valikoidut veroparatiisit. Jos monikansalliset suuryritykset velvoitettaisiin julkistamaan, paljonko ne maksavat veroa kuhunkin toimintamaahan sekä perustiedot toiminnastaan näissä maissa, helpottuisi aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen huomattavasti. Raportointivelvoitteella olisi suuri merkitys verotuloja tarvitseville köyhille maille, jotka kärsivät suuryritysten verovälttelystä eniten.

Järjestöjen mukaan Sipilän hallitus oli myös ilmastolle tappiollinen, vaikka hallitus veikin läpi myös tärkeitä parannuksia, kuten kivihiilen kieltolain ja tuki Pariisin ilmastosopimusta. Samaan aikaan kuitenkin se paisutti fossiilisten polttoaineiden käyttöön kannustavia yritystukia, vauhditti metsien hakkuita, vastusti EU:n bioenergian kestävyyskriteerejä, pyrki vesittämään EU:n LULUCF-hiilinieluasetusta ja leikkasi rajusti kehittyville maille suunnattua kansainvälistä ilmastorahoitusta. Vuosien 2015-2018 Suomen omat päästöt eivät enää pienentyneet vaan kasvoivat.

Avainsanat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Fingo ry – Suomalaiset kehitysjärjestöt
Fingo ry – Suomalaiset kehitysjärjestöt
Elimäenkatu 25-27, 5krs.
00510 HELSINKI

358 50 317 6690http://www.fingo.fi

Suomalaisten kehitysjärjestöjen yhteistyöjärjestöön Fingoon kuuluu 300 suomalaista järjestöä, jotka toimivat kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen tai globaalikasvatuksen parissa. Me viestimme, koulutamme, kasvatamme, tuemme ja vaikutamme, jotta maapallon kaikkien asukkaiden ääni kuuluisi päätöksenteossa – Suomessa ja maailmalla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Fingo ry – Suomalaiset kehitysjärjestöt

Maailma kylässä -festivaalilla haetaan ratkaisua ilmastonmuutokseen – tulevaisuus puhututtaa aktivistinuoria ja poliitikkoja18.4.2019 00:01:00 EESTTiedote

Maailma kylässä -festivaali juhlii 20. tapahtumavuottaan 25.–26.5. Tapahtuman asiaohjelma on nyt julkaistu. Festivaalin pääteema ilmastonmuutos näkyy vahvasti kymmenistä yhteiskunnallisista keskusteluista koostuvassa ohjelmistossa. Tapahtuma kerää vuosittain lähes 80 000 kävijää Kaisaniemen puistoon ja Rautatientorille Helsingissä.

Mediatiedote/kutsu 2.4. Järjestöt tenttaavat poliitikkoja kestävän kehityksen teemoista29.3.2019 14:15:12 EETKutsu

Kehitysjärjestöt tenttaavat neljän suurimman puolueen edustajia Musiikkitalolla tiistaina 2.4. Vaalipaneeliin osallistuvat SDP:n Pilvi Torsti, keskustan Kimmo Tiilikainen, kokoomuksen Jenni Pajunen sekä vihreiden Emma Kari. Luvassa on uusia avauksia kehitysyhteistyön ja kestävän kehityksen toteuttamiseksi seuraavalla vaalikaudella. Samana päivänä kymmenet järjestöjen edustajat jalkautuvat Narinkkatorille vaalikojuille haastamaan ehdokkaita kestävän kehityksen teemoista.

20. Maailma kylässä -festivaali pureutuu ilmastonmuutokseen – mukana Emma-voittaja Timo Lassy8.3.2019 07:43:17 EETTiedote

Suomen suurin poikkitaiteellinen järjestötapahtuma Maailma kylässä -festivaali juhlii 20. tapahtumavuottaan 25.–26.5.2019 Kaisaniemen puistossa ja Helsingin Rautatientorilla. Vuosittain lähes 80 000 kävijää keräävän tapahtuman ohjelmisto koostuu useiden kansainvälisten ja kotimaisten huippumuusikkojen ilmaiskonserteista, yhteiskunnallisesta keskustelusta ja elokuvista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme