Alkoholi on päihde, joka vaikuttaa monella tavoin suomalaisten hyvin- ja pahoinvointiin. Tämän takia hyvinvointiyhteiskunnassa on nähty, että alkoholi ei ole tavallinen elintarvike ja siksi sen hintaa ja saatavuutta tulee säädellä. Alkoholi aiheuttaa suoria haittoja niin yksilöille, yhteisöille sekä yhteiskunnalle.

Yksilötasolla kohtalokkaimpana haittana on suorat alkoholikuolemat, joita Suomessa tapahtuu vuosittain 1700. Lisäksi alkoholi on osana lukuisia syöpiä, sydän- ja verisuonisairauksia sekä mielenterveyshäiriöitä. Suomessa on arvioitu, että alkoholi on yhteydessä noin puoleen tehdyistä itsemurhista. Mielenterveyskriisin aikana ei ole oikea aika lisätä alkoholin saatavuutta. 

Yhteisötasolla alkoholi aiheuttaa monenlaisia haittoja.  OECD on arvioinut, että alkoholi laskee tuottavuutta länsimaissa noin 1 %:n bruttokansantuotteesta eli Suomen tapauksessa 2,34 mrd. euroa. Alkoholin on tutkittu aiheuttavan työpaikoilla jopa 500 miljoonan euron suorat kustannukset poissaoloina ja työkyvyn alenemisena. Suomessa on maailman onnellisin kansa, jossa on yli 500 000 alkoholin riskikäyttäjää. Kestävyysvajeen aikana ei ole oikea aika lisätä alkoholin saatavuutta. 

Yhteiskuntatasolla alkoholin sääntely on osa hyvinvointiyhteiskunnan perusrakennetta ja ongelmien ennaltaehkäisyä. Suomessa elää jopa 70 000 lasta perheissä, jossa vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Alkoholin haittavaikutukset työllistävät yhteiskunnan yhteisiä palveluita, kuten poliisia, lastensuojelua ja terveydenhuoltoa. Sote-kriisin aikana ei ole oikea aika lisätä alkoholin saatavuutta.

Suomalaisista 78 prosenttia on tyytyväisiä nykyisiin alkoholin myyntiaikoihin ja –paikkoihin, selviää Kantar Publicin ja EHYTin teettämästä kyselytutkimuksesta. THL:n toteuttaman Alkoholipoliittiset mielipiteet 2023 -kyselyn mukaan vain 12 % suomalaisista haluaa väkeviä alkoholijuomia päivittäistavarakaupoista, mihin asiantuntijanäkemysten mukaan viinien vapauttaminen johtaisi. Herää siis kysymys: mitä ongelmaa alkoholin saatavuuden lisäämisellä ruokakauppoihin ja kioskeihin ratkaistaan? Saatavuuden lisääminen tuo lähinnä joukon uusia ongelmia ratkaistavaksi. 

Poliittisesti parasta nykyisen kaltaisen järjestelmän ylläpitämisessä on se, että se ei maksa mitään lisää. Vaihtoehtoisesti myynnin laajentamisen suoriksi haittakuluiksi on arvioitu vähintään 271 miljoonaa euroa. Hyvinvointivaltion tulevaisuus vaatii keskittymistä päätöksiin, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia. 

Allekirjoittajat:

ADHD-liitto ry,
A-Kiltojen Liitto ry,
A-klinikkasäätiö,
Diakonissalaitos,
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry,
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry,
Elämäni Sankari ry,
Ensi- ja turvakotien liitto ry,
Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry,
Filha ry,
Helsingin Kouluraittiuspiiri ry,
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry,
Kehitysvammaliitto,
Kipinä ry,
Koulutus Elämään Säätiö sr,
Kunnon Elämä ry,
Lastensuojelun Keskusliitto,
Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry,
Mielenterveyden keskusliitto ry,
MIELI Suomen Mielenterveys ry,
Munuais- ja maksaliitto,
Myllyhoitoyhdistys ry,
Naisten Linja Suomessa ry,
Nordic Alcohol and Drug Policy Network (NordAN),
Nuorten Palvelu ry,
Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik,
Nyyti ry,
Pinskut ry,
Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskus,
Psykosociala förbundet rf,
Raittiuden Ystävät ry,
Rautatieläisten Raittiusliitto ry,
Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf,
Sininauhaliitto ry,
Sirkkulanpuiston toimintayhdistys,
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry,
Sovatek-säätiö,
Stiftelsen Bensow,
Suoja-Pirtti ry,
Suomen ASH ry,
Suomen Lääkäriliitto ry,
Suomen Sairaanhoitajat ry,
Suomen Sydänliitto ry,
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry,
Suomen Valkonauhaliitto - Förbundet Vita Bandet i Finland ry,
Suomen Vanhempainliitto ry,
Syöpäjärjestöt,
Toimiva ry,
Tukikohta ry,
Tunne rintasi ry,
Työttömien Keskusjärjestö ry,
VAK ry,
Wertsi - vertaiset päihdetyössä ry ja
YAD Youth Against Drugs ry.