Järvi-Suomeen myönnettiin kalastonhoitomaksuista kertyneistä varoista noin 1,11 miljoonaa euroa avustuksia (Järvi-Suomi)

Kalastonhoitomaksuvarojen käyttökohteet on määritelty kalastuslaissa. Varojen jaolla edistetään erityisesti kalavesien kestävän käytön ja hoidon järjestämistä sekä vapaa-ajankalastuksen edellytyksiä.
Kalastonhoitomaksuista sai tukea 153 kalataloutta edistävää hanketta
Kalastonhoitomaksuilla avustetaan vuosittain useita satoja alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä, kalastuksenvalvontaa tai kalatalousalan neuvontaa. Hankeavustuksia myöntävät ELY-keskukset sekä maa- ja metsätalousministeriö. ELY-keskusten vuoden 2021 hankehaun erityispainopisteinä olivat luontaisten kala- ja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen, kalastusharrastuksen edistäminen ja kalastuksen valvonta. Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi Järvi-Suomeen tukea 153 hankkeelle yhteensä noin 510 000 euroa. Tuen osuus hankkeiden kokonaiskustannuksista oli keskimäärin noin 50 %. Tukea saivat mm. noin 30 hanketta, joissa edistetään lasten ja nuorten kalastusharrastusta. Avustusta haettiin Järvi-Suomessa yhteensä noin 657 000 euroa.
Yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan ja korvauksia vesialueiden omistajille
Hanke-avustusten lisäksi ELY-keskus myönsi Järvi-Suomen 55 kalatalousalueelle vuodelle 2021 yhteensä 539 150 euroa yleisavustuksina kalatalousaluetoimintaan. Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joilla on useita lakisääteisiä tehtäviä. Yksi tärkeimmistä toiminnan alkuvuosien tehtävistä on kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laatiminen. Muita tehtäviä ovat mm. kalastuksenvalvonnan järjestäminen, kalastuksen yhtenäislupa-alueiden muodostamisen edistäminen ja kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus. Kalastuslain mukaisesti osa kalastonhoitomaksuista kertyvistä varoista kohdennetaan kalatalousaluetoimintaan.
Kalastonhoitomaksuvaroista maksetaan myös korvauksia vesialueiden omistajille kalavesien yleiskalastusoikeuksien hyödyntämiseen sekä kalastusopastoimintaan perustuvasta käytöstä. Vuonna 2021 näitä korvauksia myönnettiin Järvi-Suomessa yhteensä noin 1,45 miljoonaa euroa. ELY-keskus myöntää varat kalatalousalueille, jotka jakavat korvaukset edelleen alueensa vesialueiden omistajille.
Maksamalla kalastonhoitomaksun tuet kestävää kehitystä kalavesillä
Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos olet 18–64-vuotias ja harjoitat muuta kalastusta kuin ongintaa, pilkintää tai silakan litkausta. Maksun suuruus on 45 euroa/vuosi, 15 euroa/viikko ja 6 euroa/päivä. Kalastonhoitomaksun voi maksaa Metsähallituksen Eräluvat.fi-verkkokaupassa, palvelunumeron 020 69 2424 kautta, tietyissä Metsähallituksen palvelupisteissä sekä R-kioskeilla. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä muualla paitsi vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueilla, kalastuskieltoalueilla, erityiskohteissa ja Ahvenanmaan maakunnassa. Kalastusrajoitusalueet löytyvät kalastusrajoitus.fi-verkkopalvelusta. Vuosimaksulla saat Suomu-lehden, jonka mukana tulee kalastuskortti.
Lisätietoja:
Kalastonhoitomaksuista avustusta saaneet hankkeet Järvi-Suomessa 2021 (pdf)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja Järvi-Suomen avustuksista antavat
Pohjois-Savon hankkeet: kalatalousasiantuntija Kari Kosunen, Kuopion toimipaikka, puh. 0295 026585
Etelä-Savon hankkeet: kalatalousasiantuntija Seppo Reponen, Mikkelin toimipaikka, puh. 0295 024 078
Keski-Suomen hankkeet: kalastusbiologi Miia Muhonen, Jyväskylän toimipaikka, puh. 0295 029 065
Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hankkeet: kalastusbiologi Hannu Salo, Tampereen toimipiste, puh. 0295 025 095
Pohjois-Karjalan hankkeet: johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen, Joensuun toimipaikka, puh. 0295 026 112
Järvi-Suomen kalatalousalueiden toimintarahoitus: rahoitussihteeri Sari Himanen, Mikkelin toimipaikka, puh. 0295 024 039
Kuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vuoden 2025 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteille18.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vuoden 2025 kohteille torstaina 18.9.2025 Oulussa ELY-keskuksen tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme