Järvien vedenkorkeudet ovat Hämeessä keskiarvotasolla ja lunta on paikoin runsaasti
Lumisateet ovat lisänneet kattojen lumikuormia. Suomen ympäristökeskus suosittelee seuraamaan isojen hallien lumikuormia. Lumen syvyys vaihtelee Hämeen alueella noin 40-60 cm välillä alueesta riippuen. Koska lunta on paikoitellen hyvin paljon, on syytä varautua myös runsaisiin kevättulviin.
Kymijoen vesistössä järvien ja jokien vesitilanne on vuodenaikaan nähden melko tavanomainen. Lumimäärä vesistöalueella on suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Alueen suurimman järven Päijänteen vedenkorkeus on kuitenkin noin 15 cm ajankohdan keskiarvotason alapuolella. Talven jatkuessa Päijänteen vedenkorkeutta lasketaan, jotta lumen sulamisvesille löytyy varastotilavuutta. Tällä pyritään välttämään keväällä mahdollisia tulvavirtaamia Kymijoella sekä vähentämään riskiä haitallisen korkeille vedenkorkeuksille Päijänteellä. Huhtikuun puolenvälin (15.4) tavoitekorkeus Päijänteen vedenkorkeudelle on NN +77,59 m eli noin 35 cm nykyistä vedenkorkeutta matalammalla. Kalkkisten säännöstelypadon luukut ovat täysin auki ja Kalkkisen kanavan sulkuportti on nostettu maksimiavaukseen. Myös Konniveden ja Ruotsalaisen vedenkorkeuden laskeminen säännöstelyluvan edellyttämään kevätkuoppaan on aloitettu helmikuun loppupuolella. Vedenkorkeus tulee laskemaan noin 40 cm nykyisestä vedenkorkeudesta huhtikuun puoleen väliin mennessä ja kevätkuoppa pyritään täyttämään kevään sulamisvesillä. Tämä vähentää virtaaman nousua ja nopeita muutoksia Kymijoella. Vesijärven vedenkorkeus on noin 16 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella.
Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat kasvoivat hieman viime viikon lauhan sään ja vesisateiden vaikutuksesta. Sään viileneminen loppuviikolla pysäytti virtaamien kasvun. Kanta-Hämeen järvien ja jokien vesitilanne on pääsääntöisesti keskimääräisellä tasolla. Paikoitellen lunta on alueella hyvin runsaasti. Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on noin 9 cm ajankohdan keskiarvotason alapuolella. Hämeenlinnan Alajärven vedenkorkeus on noin 5 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lammin Pääjärven vedenkorkeus on noin 23 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella. Pääjärvellä on aloitettu varautuminen kevättulvaan lisäämällä juoksutusta Sahakosken padolla.
Oman sijaintipaikkasi vesitilannetta voit seurata verkossa vesi.fi -palvelussa sijaintipaikkani vesitilanne.
Talven pohjavesitilanne on Hämeessä hyvä
Pohjavedenpinnat ovat Hämeessä olleet loppuvuodesta 2021 lähtien hienoisessa laskussa, mutta ovat silti vielä ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa.
Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät laskuun joulukuun alkupuolella ja ovat siitä lähtien laskeneet noin 30 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat silti tällä hetkellä Tullinkankaalla ajankohdan keskimääräisellä tasolla. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat kääntyivät myös laskuun joulukuussa. Kahden kuukauden aikana laskua on ollut 15 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat Pernunnummella tällä hetkellä aivan keskimääräisellä tasolla.
Pohjavesitilanne oli Hämeessä koko viime vuoden ajan hyvä, jolloin pohjavedenpinnat olivat seuranta-asemilla lähes koko vuoden keskimääräisen pinnantason yläpuolella.
Pohjavedenpinnat ovat näin kevään kynnyksellä hyvällä tasolla. Pohjavedet nousevat keväällä roudan sulettua ja lumien sulamisvesien imeytyessä maaperään sekä pohjavedeksi, joten talousvesikaivoissa tulee riittämään hyvin vettä pitkälle kesään.
Lumisateet ovat hidastaneet jäänpaksuuden kasvua
Viime viikkojen lumisateet ovat hidastaneet jäänpaksuuden kasvua useilla havaintopaikoilla eri puolilla Suomea. Jääpeitteen paksuus voi vaihdella edelleen samankin vesistön eri alueilla, ja monilla järvillä lumipeite hankaloittaa mahdollisen heikon jääalueen erottamista. Monin paikoin on vettä jäällä tai jääkerroksen keskellä on vesikerroksia, mitkä vaikeuttavat jäällä liikkumista. Esimerkiksi Päijänteellä on esiintynyt railoja.
Helmikuun 20. päivän mittauksissa Hämeen havaintopaikoilla kokonaisjäänpaksuus on noin 45 cm:n tuntumassa, ja jääpeite on 0-10 cm paksumpaa kuin keskimäärin tähän aikaan. Alla olevassa taulukossa on näkyvissä Hämeen alueella mitatut jäänpaksuudet 20.2.2022.
Havaintopaikka | Mittauspäivä | Jäänpaksuus cm | Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta | Teräsjää cm | Havaintojakso |
Jääsjärvi, Hartola |
21.02.2022 | 42 | -1 | 40 | 1961-2021 |
Kuivajärvi, Saari, Tammela | 20.02.2022 | 47 | 7 | 41 | 1961-2021 |
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret | 20.02.2022 | 45 | 6 | 43 | 1970-2021 |
Päijänne, Tehin selkä | 20.02.2022 | 45 | 10 | 41 | 1961-2021 |
Säännöstellyillä järvillä suojakelin ja pakkaskauden välillä virtaama saattaa muuttua paljon luonnollista nopeammin. Vaikka lumi ei vielä juurikaan sula, niin säännöstelyillä aloitetaan jo laskemaan järvien vedenkorkeuksia, mikä lisää virtausta alapuolisilla vesialueilla. Silloin salmissa ja virtapaikoissa jää heikkenee yllättävän nopeasti ja toisaalta myös vettä tulee helposti jään päälle.
Jäällä liikkujan on aina varmistuttava jääpeitteen kantavuudesta omalla kulkureitillä, varustauduttava pelastautumisvälinein ja ennen kaikkea vältettävä heikoilla jäillä liikkumista. Jalan kulkiessa kirkasta teräsjäätä tulee olla vähintään 5-10 cm omalla kulkureitillä.
Tuoreimmat havainnot löytyvät vesi.fi:n jäätilannekartalta. Jokaisen on mahdollista tallentaa myös omat jäähavaintonsa, jolloin ne näkyvät kartalla. SYKE ei tarkista näitä havaintoja.
Ajankohtaista vesi- ja jäätilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Vesitalousasiantuntija Elina Mäkäläinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 158
Vesitalousasiantuntija Milla Torkkel, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 225
Hydrogeologi Petri Siiro, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230
Tiedotus:
Miira Jaakonaho, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 176
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Muutostilanteita luotsaamassa – Yhteistyöllä muutosturvaa -hankkeen opit ja onnistumiset on julkaistu29.3.2023 08:20:00 EEST | Tiedote
Yhteistyöllä muutosturvaa -hanke ESR on kehittänyt muutosturvan toimintamallia ja valtakunnallista muutosturva-asiantuntijoiden verkostoa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Hanke päättyy syksyllä 2023; nyt on aika julkistaa pitkän kehittämishankkeen aikana syntyneet oivallukset jokaisen muutosturvasta kiinnostuneen saataville. Hankkeen aikana tehdystä kehittämistyöstä ja opeista on tehty julkaisu ”Muutostilanteita luotsaamassa – Yhteistyöllä muutosturvaa -hankkeen opit ja onnistumiset 2015–2023”.
Hämeen ELY-keskus on lausunut Forssan ja Tammelan kuntien alueille sijoittuvasta Kiimassuon jätekeskuksen laajennuksen ympäristövaikutuksista29.3.2023 07:20:00 EEST | Tiedote
LHJ Group suunnittelee Forssan Kiimassuon jätekeskuksen vaarallisen jätteen kaatopaikan ja hyötykäyttölaitoksen toiminnan laajentamista. Hankkeen toimintojen eri ympäristövaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Hämeen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen perustellun päätelmän Forssan Kiimassuon jätekeskuksen vaarallisen jätteen kaatopaikan ja hyötykäyttölaitoksen toiminnan laajennuksen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Samalla hankkeen YVA-menettely on päättynyt. Arviointiselostuksesta jätettiin yhdeksän lausuntoa ja kaksi mielipidettä.
Ilmastokertomus kuvaa Hämeen ELY-keskuksen monipuolista ilmastotyötä28.3.2023 11:33:09 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen jokapäiväisessä työssä edistetään kestävää kehitystä. Vuoden 2022 ilmastokertomuksessa kerrotaan niistä toimista, joilla Hämeen ELY-keskuksessa on tuettu hyvän hallinnon tavoitteita ja kestävän muutoksen toteutusta. Aktiivinen ilmastotyö yhdessä sidosryhmien kanssa jatkuu myös kuluvana vuonna.
Reparationsarbetet av Merrasjärvi underfart fortsätter under våren 2023 i Lahtis27.3.2023 10:35:00 EEST | Tiedote
NTM-centralen låter reparera Merrasjärvi underfart i Lahtis under våren 2023. Merrasjärvi underfart går under riksväg 24. Det första skedet av reparationsarbetet genomfördes hösten 2022.
Merrasjärven alikulkukäytävän korjaustyöt jatkuvat kevään 2023 aikana Lahdessa27.3.2023 10:35:00 EEST | Tiedote
ELY-keskus korjauttaa Merrasjärven alikulkukäytävän Lahdessa kevään 2023 aikana. Merrasjärven alikulkukäytävä alittaa valtatien 24. Korjaustöiden ensimmäinen vaihe toteutettiin syksyllä 2022.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme