Helsingin yliopisto

Jär­vi­ve­det tum­mu­vat – ravintopulmia ka­loil­le ja ve­si­lin­nuil­le poh­joi­sel­la ha­vu­met­sä­vyö­hyk­keel­lä

Jaa
Veden tummuminen saattaa aiheuttaa suuria muutoksia suomalaisten metsäjärvien ekosysteemeissä. Vesiselkärangattomien määrä vähenee pintaveden tummentuessa, ja selkärangattomat ovat monien kalojen ja sorsalintujen pääasiallinen ruoanlähde.

Viime vuosikymmenten aikana pintavedet ovat muuttuneet tummemmiksi koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Ruskea väri aiheutuu veteen liuenneesta humuksesta. Tummuminen on erityisen voimakasta alueilla, joilla happosateet 1990-luvulle saakka vaikuttivat. Ilmastonmuutoksesta johtuva lisääntynyt sadanta on voimistanut tätä ilmiötä.

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema Hämeenlinnassa on yli 30 vuoden ajan tehnyt tutkimusta 20 järvessä Evon Natura 2000 -alueella. Tuona aikana vesi on kaikissa tutkituissa järvissä muuttunut tummemmaksi.

Kun veden värin mittauksesta saadut tulokset yhdistettiin viiden Evon Natura-alueen järven vesiselkärangattomista vuosina 1989–2008 kerättyyn dataan, tutkijat havaitsivat vesiselkärangattomien määrien laskeneen käsi kädessä veden tummumisen kanssa.

– Veden väri määrittää järvien ruokaverkkojen rakennetta ja toimintaa. Vedessä elävät selkärangattomat ovat monien kalojen ja vesilintujen pääasiallinen ravinnonlähde. Vesiselkärangattomien populaatioiden kutistumisella voi olla merkittäviä seuraamuksia pohjoisen havumetsävyöhykkeen ekosysteemin toiminnalle. Toinen Lammin biologisella asemalla aiemmin tehty tutkimus osoittaa, että selkärangattomia syövien sorsalajien määrät ovat pienentyneet samana ajanjaksona, sanoo Céline Arzel Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osastolta.


Artikkelit:

Arzel C., Nummi P., Arvola L., Pöysä H., Davranche A., Rask M., Olin M., Holopainen S., Viitala R., Einola E., Manninen-Johansen S. 2020. Invertebrates are declining in boreal aquatic habitat: The effect of brownification? Science of the Total Environment, Volume 724, 138199. DOI: https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.138199

Johan Elmberg, Celine Arzel, Gunnar Gunnarsson, Sari Holopainen, Petri Nummi, Hannu Pöysä, Kjell Sjöberg. 2019. Population change in breeding boreal waterbirds in a 25‐year perspective: What characterises winners and losers? Freshwater Biology 9 October 2019.

Céline Arzelin tutkimusta on rahoittanut Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

englanniksi: Céline Arzel, celine.arzel@helsinki.fi, 040 877 8636
suomeksi: Petri Nummi, petri.nummi@helsinki.fi, 050 448 6160

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye