Järvivedet tummuvat – ravintopulmia kaloille ja vesilinnuille pohjoisella havumetsävyöhykkeellä
Veden tummuminen saattaa aiheuttaa suuria muutoksia suomalaisten metsäjärvien ekosysteemeissä. Vesiselkärangattomien määrä vähenee pintaveden tummentuessa, ja selkärangattomat ovat monien kalojen ja sorsalintujen pääasiallinen ruoanlähde.
Viime vuosikymmenten aikana pintavedet ovat muuttuneet tummemmiksi koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Ruskea väri aiheutuu veteen liuenneesta humuksesta. Tummuminen on erityisen voimakasta alueilla, joilla happosateet 1990-luvulle saakka vaikuttivat. Ilmastonmuutoksesta johtuva lisääntynyt sadanta on voimistanut tätä ilmiötä.
Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema Hämeenlinnassa on yli 30 vuoden ajan tehnyt tutkimusta 20 järvessä Evon Natura 2000 -alueella. Tuona aikana vesi on kaikissa tutkituissa järvissä muuttunut tummemmaksi.
Kun veden värin mittauksesta saadut tulokset yhdistettiin viiden Evon Natura-alueen järven vesiselkärangattomista vuosina 1989–2008 kerättyyn dataan, tutkijat havaitsivat vesiselkärangattomien määrien laskeneen käsi kädessä veden tummumisen kanssa.
– Veden väri määrittää järvien ruokaverkkojen rakennetta ja toimintaa. Vedessä elävät selkärangattomat ovat monien kalojen ja vesilintujen pääasiallinen ravinnonlähde. Vesiselkärangattomien populaatioiden kutistumisella voi olla merkittäviä seuraamuksia pohjoisen havumetsävyöhykkeen ekosysteemin toiminnalle. Toinen Lammin biologisella asemalla aiemmin tehty tutkimus osoittaa, että selkärangattomia syövien sorsalajien määrät ovat pienentyneet samana ajanjaksona, sanoo Céline Arzel Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden osastolta.
Artikkelit:
Arzel C., Nummi P., Arvola L., Pöysä H., Davranche A., Rask M., Olin M., Holopainen S., Viitala R., Einola E., Manninen-Johansen S. 2020. Invertebrates are declining in boreal aquatic habitat: The effect of brownification? Science of the Total Environment, Volume 724, 138199. DOI: https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.138199
Johan Elmberg, Celine Arzel, Gunnar Gunnarsson, Sari Holopainen, Petri Nummi, Hannu Pöysä, Kjell Sjöberg. 2019. Population change in breeding boreal waterbirds in a 25‐year perspective: What characterises winners and losers? Freshwater Biology 9 October 2019.
Céline Arzelin tutkimusta on rahoittanut Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
englanniksi: Céline Arzel, celine.arzel@helsinki.fi, 040 877 8636
suomeksi: Petri Nummi, petri.nummi@helsinki.fi, 050 448 6160
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Automaattinen sisällönkuvailu osaksi Finton palveluja1.6.2020 13:02:40 EEST | Tiedote
Finto laajenee automaattisen sisällönkuvailun palveluihin Finto AI -työkalun ja sen rajapintapalvelun myötä. Palvelu tukee suomen-, ruotsin- ja englanninkielisen tekstin automaattista sisällönkuvailua.
Yhteisöllisyys syntyy yhteisen hyvän tavoittelusta1.6.2020 10:12:35 EEST | Tiedote
Sosiaalisina eläiminä tarvitsemme toisiamme tullaksemme ihmisiksi, voidaksemme hyvin ja hoitaaksemme yhteisiä asioita. Eettisesti kestävä yhteisöllisyys vaatii, että yksilöillä on turvallinen olo ja että yhteisöä uskalletaan arvioida kriittisesti.
Suomalaiset luottavat koronauutisoinnissa asiantuntijoihin, viranomaisiin ja uutismediaan1.6.2020 08:30:00 EEST | Tiedote
Vastaajista 92 prosenttia luotti tutkijoihin ja lääkäreihin ja 90 prosenttia Yleisradioon koronauutisoinnissa, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Pelokkaat tanskandoggit auttoivat tunnistamaan uuden geenialueen30.5.2020 07:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on tunnistanut uuden arkuuteen liittyvän geenialueen ja ahdistuneisuuteen liittyviä ehdokasgeenejä koirista. Tulokset vahvistavat oletusta, että pelokkuus ja ahdistuneisuus ovat koirilla perinnöllisiä ja ihmisen ja koiran ahdistuneisuuden taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä.
Etätyö vaatii itseohjautuvuutta – osa tarvitsee tukea uusien työelämätaitojen oppimiseen28.5.2020 14:28:42 EEST | Tiedote
Koronakriisi teki etätyöstä monelle arkipäivää, ja tietotyön muutos oli hyvässä vauhdissa jo ennen tätä kevättä. Digitaaliset välineet vapauttavat työntekijän fyysisestä paikasta, mutta nämä olosuhteet vaativat entistä vahvempia itsesäätelyn ja itsensä johtamisen taitoja.
Selitys savusumulle löytymässä28.5.2020 08:54:24 EEST | Tiedote
Pakkaspäivinä kaupunkien ylle levittäytyvän savusumun yhtenä syynä voi olla typpihapon vaikutus ilmakehän aerosolihiukkasiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme