Aalto-yliopisto

Jätevedestä lannoitteet nappaavaa tekniikkaa pilotoidaan Helsingborgin kiertotalouskaupunginosassa

Jaa

Ainutlaatuisella kaupunkialueella kierrätetään jätevesien ravinteita, energiaa ja vettä. Aalto-yliopiston vesitutkijoiden kehittämä NPHarvest on ensimmäinen testiin pääsevä menetelmä.

NPHarvest-laitetta testataan Reco labin tiloissa Helsingborgissa. Kuva: Nordvästra Skånes Vatten och Avlopp AB (NSVA)
NPHarvest-laitetta testataan Reco labin tiloissa Helsingborgissa. Kuva: Nordvästra Skånes Vatten och Avlopp AB (NSVA)

Aalto-yliopiston vesitutkijat ryhtyivät viisi vuotta sitten kehittämään NPHarvest-tekniikkaa, jolla jätevesistä voidaan erotella arvokkaita ravinteita lannoitekäyttöön. 

Menetelmä saostaa jätevedestä fosforin ja erottaa kalvon avulla typen, jolloin syntyy lannoitteeksi soveltuvia lopputuotteita. NPHarvest sopii moniin olosuhteisiin, ja sitä voidaan muokata kohteen mukaan. Toistaiseksi sitä on testattu erilliskerätyn virtsan, yhdyskuntajätevesilietteen mädättämön ja biokaasulaitoksen poistovesien, kaatopaikan suotovesien eli jätteiden läpi suodattuneiden sade- ja sulamisvesien sekä maatalouden kuivamädättämön jätevesien käsittelyssä.

Ainutlaatuinen alue

Tekniikkaa on pilotoitu Suomessa eri kohteissa noin puolentoista vuoden ajan, ja tänä keväänä se pääsee testiin uudentyyppisissä olosuhteissa Ruotsissa, Helsingborgin uudessa Oceanhamnen-kaupunginosassa. Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainulaatuinen alue, jossa kierrätetään jätevesien ravinteita, energiaa ja vettä. 

Alkuvaiheessa mukana on kolme toimistorakennusta ja 350 asuntoa. Kokeen aikana saadaan lisätietoa prosessin elinkaarikustannuksista ja tuotettujen lopputuotteiden laadusta. NPHarvest on ensimmäinen alueella testattava uusi kiertotaloustekniikka.

Helsinborgin kaupungin vesilaitoksen – Nordvästra Skånes Vatten och Avlopp AB (NSVA) – kehittämä järjestelmä perustuu kolmeen keräilyputkeen. Yhteen kerätään käymälävedet, toiseen biojäte keittiöistä ja kolmanteen kylpy- ja pesuvedet. Näistä kaksi ensimmäistä sisältävät ravinteita ja sopivat NPHarvest-prosessiin.

”On todella mahtavaa päästä tutkimaan, miten NPHarvest toimii tällaisessa erottelevassa järjestelmässä. Samalla pääsemme vertaamaan meidän ja kilpailijoiden tekniikoita, mikä on todella mielenkiintoista”, sanoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Juho Uzkurt Kaljunen. 

Taloudellinen potentiaali jo vahvistettu 

Jo tehtyjen pilotointien aikana prosessin toiminnasta on kertynyt paljon tietoa, jonka pohjalta Aallon projektikumppanina toiminut Teollisuuden Vesi Oy arvioi tekniikan taloudellista potentiaalia. Arvion mukaan NPHarvest on kilpailukykyinen erityisesti silloin, kun prosessissa tarvittavia kaasua läpäiseviä kalvoja saadaan edullisemmin. Kalvojen valmistuskustannusten odotetaan laskevan, kun niiden kulutus kasvaa ja tuotantomäärät nousevat. 

”Kustannustehokkuus on ollut yksi prosessikehityksen johtotähdistä toimintavarmuuden ja muokattavuuden ohella. Yleensä raha vaikuttaa päätöksiin aika paljon”, työelämäprofessori Anna Mikola muistuttaa. 

Hankkeen on rahoittanut ympäristöministeriö ja mukana yhteistyössä on ollut useita alan yrityksiä: Teollisuuden Vesi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, GasumBiolanNordkalk, Kemira ja Outotec. Uutta hanketta Ruotsissa rahoittavat Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenskt Vatten ja Richert-säätiö ja yhteistyökumppaneina ovat NSVA ja Lundin yliopisto. 

 Lue myös: Puhdasta kasvuvoimaa jätevedestä (aalto.fi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Työelämäprofessori Anna Mikola
puh. 040 717 6552
anna.mikola@aalto.fi

Kuvat

NPHarvest-laitetta testataan Reco labin tiloissa Helsingborgissa. Kuva: Nordvästra Skånes Vatten och Avlopp AB (NSVA)
NPHarvest-laitetta testataan Reco labin tiloissa Helsingborgissa. Kuva: Nordvästra Skånes Vatten och Avlopp AB (NSVA)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme