Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Jätevesitutkimus: Huumeiden käyttö oli ennätyslukemissa maaliskuussa lähes koko maassa, notkahti loppukeväästä ja jatkoi kasvuaan kesällä

Jaa
THL:n jätevesitutkimukset osoittavat, että huumeiden käytössä on ollut ajallista ja alueellista vaihtelua kuluvan vuoden aikana. Kaikkiaan väestötason huumeiden käytön kasvu jatkunee myös tänä vuonna pidempiaikaisen kehityssuunnan mukaisesti. Amfetamiinia käytetään Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Huumeiden käyttöä tutkittiin jätevesistä maaliskuussa ja loppukeväästä laajemmin kuin kertaakaan aiemmin eli yhteensä 27 jätevedenpuhdistamon alueella. Lisäksi huumeiden käyttöä on seurattu Helsingin, Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun alueilla viikoittaisessa seurannassa keväästä alkaen.

Amfetamiinin, kokaiinin, ekstaasin ja metamfetamiinin yhteenlaskettu käyttö oli maaliskuussa kerättyjen näytteiden perusteella usealla paikkakunnalla ennätyslukemissa. Esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Lahdessa, Tampereella, Joensuussa, Vaasassa ja Kemissä havaittiin selvä piikki näiden huumeiden kokonaiskäyttömäärissä.

Alueellisia eroja kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Seinäjoella ja Savonlinnassa kyseisiä huumeita havaittiin enemmän vasta loppukevään mittauskerralla.

Viikoittainen seuranta osoittaa nousevan trendin jatkuvan loppukevään notkahduksen jälkeen

Käyttötrendien alueelliset erot koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana havaittiin etenkin loppukevään näytekeräyksessä, jossa aineiden käyttö laski osassa tutkimuskaupunkeja selvästi. Kuitenkin esimerkiksi Helsingin alueella loppukevään muutokset jäivät vähäisiksi.

”Stimulanttihuumeiden eli amfetamiinin, metamfetamiinin ja kokaiinin yhteenlaskettu käyttö väheni kaikissa Pohjois-Suomen kaupungeissa – Rovaniemellä ja Oulussa jopa alle vuonna 2018 mitattujen tasojen. Samoin Ahvenanmaalla Maarianhaminassa käyttö väheni todella paljon. Tähän ovat mahdollisesti vaikuttaneet sekä matkailun rajoitukset että ylipäänsä huumeiden saatavuuteen vaikuttaneet seikat”, sanoo kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää THL:stä.

Keväästä lokakuun alkuun asti tehdyt viikoittaiset seurannat kuitenkin osoittavat, että notkahdus on jäänyt vain hetkelliseksi. Tiiviissä seurannassa havaittiin, että kesällä yhteiskunnan avauduttua amfetamiinin käyttö alkoi lisääntyä. Syksyn aikana käyttö on pysynyt edelleen korkealla tasolla.

”Viiden eri puolilla Suomea sijaitsevan kaupungin jätevesiseuranta antaa suuntaa siitä, miten huumeiden käyttö on kehittynyt poikkeusolojen jälkeen. Trendien yleistettävyys kaikkiin 27 kaupunkiin ja niiden lähialueisiin selviää tarkemmin, kun saamme tuloksia elokuussa toteutetuista sekä marraskuulle suunnitelluista laajoista näytekeräyksistä”, arvioi THL:n oikeustoksikologiayksikön päällikkö Teemu Gunnar.

Myös käytetyissä aineissa on alueellisia eroja

Jätevesitutkimusten mukaan amfetamiinia käytetään laajasti koko maassa ja sen käytön kasvu jatkuu.

”Amfetamiini on jo pitkään ollut keskeinen käytetty huumausaine kaikkialla Suomessa. Sen rooli on merkittävä arvioitaessa huumausaineista yleisesti aiheutuvia haittoja ja lieveilmiöitä”, Gunnar sanoo.

Niin ikään kokaiinin käyttö on edelleen ennätyksellisellä tasolla, mutta sen käytön kasvu on tasaantunut parin viime vuoden aikana. Vuodesta 2012 vuoteen 2020 kokaiinin käyttö on moninkertaistunut Suomessa. Viiden jätevedenpuhdistamon viikkoseurannassa havaittiin, että kokaiinin käyttö yleistyi kesällä hieman eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa Helsingissä, Tampereella ja Turussa.

”Kokaiinin käyttö painottuu edelleen voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Tamperetta pohjoisemmassa Suomessa kokaiinin käyttö on hyvin vähäistä ja satunnaista”, Gunnar toteaa.

Ekstaasia eli MDMA:ta puolestaan käytetään kaikkialla Suomessa, mutta suuria muutoksia käyttömäärissä ei ole tapahtunut.

Metamfetamiinia käytetään tällä hetkellä Suomessa hyvin vähän. Metamfetamiinin käytössä oli piikki vuosina 2016 ja 2017, jolloin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sen käyttö ylitti välillä jopa amfetamiinin käytön.

Uudemmissa huumeissa vaihtelu on suurinta

Suomessa huumeiden ongelmakäytössä yleisintä uudempaa huumausainetta alfa-PVP:tä todettiin säännönmukaisesti ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä Vihdin Nummelan puhdistamon alueella. 2010-luvun vaihteessa yleisesti käytettyä muuntohuume MDPV:tä ei puolestaan todettu tämän vuoden näytteissä missään Suomessa.

”Uudempien huumeiden käytön alueelliset ja ajalliset vaihtelut ovat merkittävästi suurempia kuin perinteisillä huumeilla. Kansallisen huumetilanteen kannalta perinteisten huumausaineiden, kuten amfetamiinin ja kokaiinin, osuus on selvästi merkityksellisempi”, Kankaanpää toteaa.

Seuraavia tuloksia odotettavissa alkuvuodesta

THL:n tekemä jätevesitutkimus tuottaa tietoa huumeiden käytön alueellisesta esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista. Huumeiden käyttöä mitataan suurimpien kaupunkien jätevedestä. Tänä vuonna tutkimukseen osallistui 27 kaupunkia lähialueineen. Näistä Pietarsaari, Salo, Rauma ja Vihti olivat mukana ensimmäistä kertaa. Tutkimuksen väestöpohja on noin 60 prosenttia koko Suomen väestöstä.

Maaliskuun näytteet kerättiin 11.-17.3.2020 ja loppukevään näytteet 27.5.-2.6.2020. Todetut huumausainemäärät ovat keskiarvoja mittausajalta.

THL vastaa Suomen osuudesta Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen (EMCDDA) vuosittain julkaisemassa kansainvälisessä jätevesitutkimuksessa.

Lisätietoja:

THL:n jätevesitutkimuksen verkkosivut 

Teemu Gunnar
yksikönpäällikkö
puh. 029 524 8425
etunimi.sukunimi@thl.fi

Aino Kankaanpää
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8427
etunimi.sukunimi@thl.fi

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Mannerheimintie 166
00270 Helsinki

029 524 6000https://thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa erittäin hyvä – vuonna 2021 syntyneissä rokottamattomien osuus hieman aiempia ikäluokkia suurempi27.3.2024 02:00:00 EET | Tiedote

Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa vuodesta toiseen korkea. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista lähes 98 prosentille on aloitettu kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaava viitosrokotussarja. Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen on vuonna 2021 syntyneistä lapsista saanut lähes 95 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Rokotuskattavuuksissa on eroja hyvinvointialueiden välillä. Matalampien kattavuuksien alueilla on kuitenkin tehty pitkäjänteistä työtä rokotusmyönteisyyden lisäämiseksi, ja erot rokotuskattavuuksissa hyvinvointialueiden välillä ovatkin usean rokotteen osalta kaventumassa. Rokottamattomuus on harvinaista, mutta kasvanut hieman Rokottamattomuus on Suomessa edelleen harvinaista. Vuonna 2021 syntyneistä lapsista täysin rokottamattomia on 1,7 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin aiemmissa ikäluokissa. Vuonna 2020 syntyneistä kolmeen ikävuoteen asti rokottamattomia o

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye