Jätevesitutkimus: Kokaiinin käyttö jatkaa kasvuaan – käyttö keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle
Tuoreimmat huumeiden laajan jätevesiseurannan tulokset ovat tämän vuoden maaliskuun näytteenotosta 27 kaupungista lähialueineen. Tutkimus kattaa noin 60 prosenttia Suomen väestöstä. Lisäksi Helsingistä, Tampereelta ja Turusta on julkaistu jatkuvan jätevesiseurannan tulokset tältä vuodelta elokuuhun saakka.
Tulosten perusteella amfetamiinia käytetään edelleen laajasti koko maassa, mutta käyttömäärät ovat lähes kaikissa tutkimuskaupungeissa matalampia kuin viime vuosina.
”Amfetamiinin käytöllä on perinteisesti ollut keskeinen merkitys koko huumetilanteen kannalta Suomessa. Tänä kesänä käytetyn kokaiinin määrä ylitti kuitenkin amfetamiinin ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla viikonloppuisin”, toteaa yksikönpäällikkö Teemu Gunnar THL:stä.
Jatkuvan jätevesitutkimuksen näytteet kerätään Helsingistä, Tampereelta ja Turusta sunnuntai- ja maanantaiaamun välisenä aikana, joten tulokset kuvaavat erityisesti huumeiden viikonloppukäyttöä.
”Amfetamiinin käytön vähentyminen viimeisen reilun vuoden aikana näkyy myös yhteiskunnallisissa lieveilmiöissä, kuten huumerattijuopumusten määrän vähenemisenä viime vuonna”, Gunnar jatkaa.
Tutkittujen huumeiden käytön kokonaismäärissä näkyi selvää laskua muun muassa Lahden ja Mikkelin alueilla edelliseen näytteenottoon verrattuna. Sen sijaan Lappeenrannan alueella trendi huumeiden käyttömäärissä on tulosten perusteella nouseva.
”Amfetamiinin käyttö lähti laskuun lainvalvontaviranomaisten laajojen huumetakavarikkojen jälkeen keväällä 2021, eikä ole sen jälkeen palautunut ennätykselliselle tasolle. Kokaiinin saatavuus on puolestaan kasvanut ylipäätään Euroopassa ja se heijastunee Suomeen. Ei kuitenkaan ole varmuutta siitä, miksi käyttö keskittyy voimakkaasti juuri pääkaupunkiseudulle”, Gunnar arvioi.
Huumeiden jätevesitutkimuksen tulokset
- 27 jätevedenpuhdistamon seuranta (pdf, 55 kt)
- Helsingin Viikinmäen jatkuva seuranta (png, 1055 kt)
- Tampereen Viinikanlahden jatkuva seuranta (png, 664 kt)
- Turun Kakolanmäen jatkuva seuranta (png, 687 kt)
Kokaiinia käytetään pääkaupunkiseudulla yhä enemmän, pohjoisessa käyttö harvinaisempaa
Kokaiinin käyttö on jatkanut voimakasta kasvuaan etenkin pääkaupunkiseudulla. Kokaiinia käytetään merkittävästi myös Lahdessa sekä muissa eteläisen Suomen kaupungeissa. Sen sijaan Tamperetta pohjoisempana sen käyttö on tyypillisesti vähäisempää.
”Kokaiinin käytön osalta Suomi on selkeästi jakautunut. Pääkaupunkiseudulla käyttö on runsasta ja lisääntyy jatkuvasti, mutta pohjoisen kaupungeissa kokaiinin käyttömäärät ovat amfetamiiniin verrattuna edelleen hyvin vähäisiä”, sanoo kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää THL:stä.
”Merkittävästi lisääntynyttä kokaiinin käyttöä todettiin pääkaupunkiseudun lisäksi Salon ja Kuopion alueen jätevesissä. Määrät ovat kuitenkin huomattavasti alhaisemmat kuin pääkaupunkiseudulla”, Kankaanpää jatkaa.
Lisääntynyt kokaiinin määrä on näkynyt viime vuosina myös poliisin ja Tullin tilastoissa, kuten huumetakavarikoissa.
Ekstaasin käyttö vähentynyt
MDMA:ta eli ekstaasia käytetään joka puolella Suomea, mutta myös sen käyttö on vähentynyt useissa tutkimuskaupungeissa, kuten Jyväskylässä, Lahdessa ja Porissa.
Metamfetamiinia käytetään tällä hetkellä Suomessa varsin vähän, joskin käyttö on jonkin verran lisääntynyt osassa tutkimuskaupungeista. Metamfetamiinin käyttö on laskenut selvästi vuosista 2016 ja 2017, jolloin se ylitti väliaikaisesti pääkaupunkiseudulla jopa amfetamiinin käyttömäärät.
Muuntohuumeita havaitaan säännöllisesti pääkaupunkiseudulla ja satunnaisesti eri puolilla maata
Suomessa ongelmakäytössä yleisimpiä muuntohuumeita, kuten synteettisiin katinoneihin kuuluvia alfa-PVP:tä ja alfa-PHP:tä, todetaan jätevesitutkimuksissa pieniä määriä säännöllisesti ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä Vihdin Nummelan puhdistamon alueella.
Maaliskuun keräyksessä alfa-PHP:tä todettiin lisäksi Kokkolassa, Vaasassa, Seinäjoella, Pietarsaaressa ja Savonlinnassa. Näissä kaupungeissa todetut määrät olivat pääkaupunkiseutua suuremmat.
Muuntohuumeiden käytön alueelliset ja ajalliset vaihtelut käytössä ovat jätevesitutkimuksen mukaan selvästi perinteisempiä huumausaineita suurempia.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.youtube-nocookie.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
Lisätietoja:
Lue lisää huumeiden jätevesitutkimuksesta
Teemu Gunnar
yksikönpäällikkö
THL
puh. 029 524 8425
etunimi.sukunimi@thl.fi
Aino Kankaanpää
kehittämispäällikkö
THL
puh. 029 524 8427
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL:n seuranta: Joka kolmas vanhuspalvelujen yksikkö on jo saavuttanut 0,7:n henkilöstömitoituksen23.3.2023 02:00:00 EET | Tiedote
Kolmannes vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköistä on jo saavuttanut joulukuussa voimaan tulevan henkilöstömitoituksen 0,7 asiakastyötä tekevää työntekijää asukasta kohti.
Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä23.3.2023 01:59:00 EET | Tiedote
Nuoret toivovat, että oman paikkakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut löytyisivät helposti yhdestä paikasta ja apua voisi saada ilman ajanvarausta.
Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät laskivat hieman edellisvuodesta - kansallinen rokotusohjelma laajenee Espoon Suvisaaristoon20.3.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2022 THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 123 puutiaisaivotulehdustapausta, mikä on hieman vähemmän kuin huippuvuonna 2021, jolloin tapauksia oli 148. Aiempina vuosina tapauksia on ollut alle sata. ”Trendi raportoitujen TBE-tapausten määrässä on ollut nousujohteinen jo yli kymmenen vuotta. Tätä selittää useampikin seikka. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja ihmisten tietoisuus puutiaisvälitteisistä taudeista voivat osaltaan selittää tapausmäärien kasvua”, sanoo THL:n tutkija Henna Mäkelä. Vuosien 2018–2022 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus on ollut korkein rannikkoseutujen kunnissa Paraisilla (46 tapausta 100 000:ta asukasta kohden) ja Kustavissa (41/100 000) sekä Ahvenanmaan maakunnassa (38/100 000) ja Lohjalla (16/100 000). Lähes kaikki tartunnat on todettu henkilöillä, joilla ei ollut rokotussuojaa. Rokotussuojasta onkin tärkeää huolehtia erityisesti silloin, jos asuu alueella, joka kuuluu kansallisen rokotusohjelman piiriin. Uusi alu
Pikkulasten rokotuskattavuus on Suomessa hyvä – joidenkin rokotteiden kattavuuksissa kuitenkin pientä laskua14.3.2023 12:00:00 EET | Tiedote
Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä. Joidenkin rokotteiden kattavuuksissa on kuitenkin havaittavissa pientä laskua parin viime vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä. Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen Sen kattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, jolloin kattavuus on ollut lähes 99 prosenttia. Useilla hyvinvointialueella päästään kuitenkin edelleen 99 prosentin kattavuuteen. Noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista on saanut tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen. Myös MPR-rokotuskattavuus on valtakunnallisesti ollut hitaassa laskussa viime vuosien aikana. Joillakin hyvinvointialueilla kattavuus on kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla tai jopa noussut. ”Syitä rokotuskatta
THL:n kysely: Suurin osa suomalaisista nykyisen alkoholipolitiikan kannalla13.3.2023 08:13:00 EET | Tiedote
Suomalaisista 53 prosenttia on nykyisen alkoholipolitiikan kannalla, selviää THL:n tammikuussa 2023 teettämästä mielipidekyselystä. Tiukempaa politiikkaa halusi yhdeksän prosenttia vastaajista. Väljempää alkoholipolitiikkaa kannatti 29 prosenttia suomalaisista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme