Jatkuvapeitteinen metsänhoito ja usean puulajin metsät voivat olla avain metsien hiilensidonnan kustannustehokkaaseen kasvattamiseen

Metsien hiilensidontaa käsittelevässä taloudellisessa tutkimuksessa on tyypillisesti keskitytty vain tasaikäisiin yhden puulajin istutusmetsiin ja niitä tuottavaan jaksolliseen eli päätehakkuisiin perustuvaan metsänhoitoon. Tarve varautua ilmastonmuutoksen voimistamiin tuhoriskeihin, sekä lisätä talousmetsien luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, saattaa kuitenkin tulevaisuudessa suosia rakenteeltaan monimuotoisempia metsiä.

MMM Aino Assmuthin väitöstutkimuksessa hiilensidonnan taloudellinen analyysi laajennettiin kattamaan jaksollisen metsänhoidon lisäksi myös eri-ikäisrakenteinen eli jatkuvapeitteinen metsänhoito sekä usean puulajin metsät. Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin monitieteistä optimointimenetelmää, jossa taloustiede yhdistyy parhaaseen käytössä olevaan kuvaukseen metsän ekologiasta.

Tutkimus antoi vahvistusta aiemmalle ymmärrykselle, jonka mukaan hiilensidonnan lisäämisen kannalta on hyödyllistä pidentää kiertoaikaa eli aikaväliä päätehakkuusta ja metsänuudistamisesta seuraavaan päätehakkuuseen. Väitöstutkimuksessa myös osoitettiin ensimmäistä kertaa, että hiilensidontahyötyjen huomioiminen lisää jatkuvapeitteisen metsänhoidon kannattavuutta jaksolliseen metsänhoitoon nähden.

– Jos metsät kytkettäisiin Euroopan Unionin päästöoikeuskauppaan, jo nykyisenkaltaisella päästöoikeuden hintatasolla kannattaisi monissa suomalaisissa metsissä päätehakkaamisen sijaan korjata puuta jatkuvapeitteisen metsänhoidon menetelmin, toteaa 19. marraskuuta väittelevä Assmuth.

Puut saavat kasvaa suuremmiksi

Väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että hiilensidonnan lisäämiseksi kannattaa muuttaa metsän harventamisen tapoja. Poikkeuksetta tuottoisinta on korjata puita kunkin puulajin suurimmista kokoluokista. Kun hiilensidonnalle annetaan painoarvoa, harvennushakkuita kannattaa lykätä ja rajata niin, että yhä suuremmat puut jätetään vielä kasvamaan. Näin aikaansaadaan suurempi hiilivarasto puustossa ja lisätään pitkäikäisiin tuotteisiin soveltuvan tukkipuun osuutta puuntuotoksesta.

Usean puulajin metsiköiden hoidosta paljastui yllättäviäkin asioita. Ilman hiilen hinnoittelua on taloudellisesti kannattavinta kaataa jokaisen hakkuun yhteydessä kaupallisesti vähäarvoiset lehtipuut, kuten vaahtera ja haapa. Kun hiilensidontaa halutaan lisätä, kannattaa osan näistä lehtipuista antaa kasvaa suuriksi ennen kaatamista, mikä lisää puulajimonimuotoisuutta ja kuolleen puun määrää metsikössä. Taloudelliset kannustimet hiilensidonnan vahvistamiseksi saattavatkin parhaimmillaan edistää myös luonnon monimuotoisuuden suojelua boreaalisissa metsissä.

– Tulokseni osoittavat, että ilmastokestävän metsätalouden tulee pohjautua monitieteiseen ymmärrykseen metsän ekologiasta, hoidosta ja taloudesta, väittelijä huomauttaa.

FM, MMM Aino Assmuth väittelee 19.11.2020 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Economics of carbon storage in heterogeneous forests". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 1, Unioninkatu 40. Väitöstä voi seurata myös verkossa.

Vastaväittäjänä on vanhempi tutkija Kyle Eyvindson, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Olli Tahvonen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Forestales. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Assmuth, Aino (2020). Economics of carbon storage in heterogeneous forests. https://doi.org/10.14214/df.304. ISBN 978-951-651-698-4 (pdf), ISBN 978-951-651-699-1 (painettu).