Jätteiden arvomateriaalit uusiokäyttöön teollisuudessa, rakentamisessa, pelloilla ja vedenpuhdistuksessa

Oulun yliopistossa on meneillään ja käynnistymässä useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, joissa kotimaista kiertotaloutta ja materiaalien talteenottoa kehitetään harppauksin. Teollisuuden ja yhdyskuntajätteen, biomassan ja jätevesilietteen poltosta syntyviä tuhkia ei vielä juurikaan hyödynnetä materiaalien talteenoton näkökulmasta, ja niiden mukana menetetään suuria määriä metalleja, ravinteita ja teollisuusmineraaleja.
”Voi ajatella, että kiertotalous on raaka-aineiden aarrekaivos. Tarvitaan vain oikeat menetelmät, joilla aarteet saadaan talteen ja hyötykäyttöön”, sanoo Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani Mirja Illikainen. ”Tutkimuksessa pyritään esimerkiksi erottamaan EU:n kriittisten raaka-aineiden listoilla olevia metalleja polttolaitosten tuhkista tai kehittämään kierrätysmateriaaleista lannoitteita, joista on tässä maailmantilanteessa erityisen kova pula.”
Illikainen on toiveikas: ”Kiertotaloushankkeisiin pohjautuvia kokeiluja tehdään jo nyt teollisessa mittakaavassa ja uskon, että ratkaisut yleistyvät pian myös käytännön liiketoiminnassa. Tarve kiertotalouden ratkaisuille on todella suuri.”
Yritysten rooli kiertotalouden käytännön toteuttajina on merkittävä. Oulun yliopiston tutkimushankkeissa kumppaneina on kymmeniä suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Tutkimuksen avulla sivuvirroista luodaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista liiketoimintaa, uusia tulonlähteitä ja kustannussäästöjä.
Tuhkasta tuotteiksi – AshCycle-hanke etsii uusia käyttökohteita jätteenpolton tuhkille
Kesäkuussa käynnistynyt EU-rahoitteinen AshCycle-hanke tarttuu vihreän ja digitaalisen siirtymän materiaalihaasteisiin kehittämällä uutta hyötykäyttöä jätteen poltosta syntyville tuhkille. Talteen otettavat raaka-aineet jalostetaan teollisuuden käyttöön ja tuhkien mineraalijäännöksistä kehitetään uusia pienen hiilijalanjäljen rakennus- ja vedenkäsittelymateriaaleja. AshCycle-hanke osallistaa myös kansalaisia, ympäröivää yhteiskuntaa ja loppukäyttäjiä erilaisten tapahtumien ja oppimismateriaalien avulla.
Euroopan unionin rahallinen panostus AshCycle-projektiin on merkittävä, sillä kokonaisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa, josta suomalaisten toimijoiden osuus on noin 2,3 miljoonaa. Mukana on 28 tutkimuslaitosta ja yritystä.
”On hienoa päästä aloittamaan tutkimusprojektia näin kattavan osaamispohjan kanssa. Uskon, että tulemme löytämään merkittäviä uusia avauksia tuhkien hyödyntämiseen”, toteaa projektin koordinaattorina toimiva apulaisprofessori Tero Luukkonen Oulun yliopistosta.
Puutarhajätteet hyötykäyttöön perunan kasvatuksessa ja vedenpuhdistuksessa BioDigi-hankkeessa
Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa yksi keino on uusien hiilinielujen ja -varastojen luominen älykkäällä tavalla biojätevirroista. BioDigi-hankkeessa prosessoidaan puutarhajätteitä, kasvihuoneiden viherjätettä, rakennusjätepuuta ja biokaasuntuotannon lietteitä pyrolyysillä ja hydrotermisellä karbonoinnilla erilaisiksi hiilituotteiksi. Tutkimuksen perusteella soveltuvimmat hiilituotteet hyötykäytetään perunan kasvatuksessa maanparannusaineena, jossa hiilen on arvioitu pysyvän hiilivarastona jopa satoja vuosia.
Hiilijakeet, jotka eivät sovellu maanparannusaineiksi, jatkojalostetaan vedenpuhdistukseen aktiivihiiliksi poistamaan vedestä maatalouden kasvinsuojelu- tai torjunta-aineita. Optimaalisen valmistuksen ja raaka-aineiden valinnan kautta tavoitellaan kustannussäästöjä ja nostetaan hiilituotteen arvoa ja kestävyyttä.
Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Vaasan yliopiston tutkimushanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö (MMM).
Tervetuloa seuraamaan ke 28.9. klo 17–18 Suo, kuokka ja hiili -studiokeskustelua Oulun yliopiston Studio Lipaston verkkolähetykseen YouTubessa. Tutkijat, päättäjät ja käytännön toteuttajat pohtivat, miten hiilestä saadaan kiinni pellolla, suolla ja metsässä. Mukana MMM:n Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ja BioDigi-hankkeen asiantuntijat. YouTube: https://www.youtube.com/playlist?list=PLFhJqSbEBkRSJhOBqie9xLHgo70oECkVk.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Oulun yliopisto
Teknillisen tiedekunnan dekaani Mirja Illikainen, puh. 040 5885 904, mirja.illikainen@oulu.fi
AshCycle-hanke, apulaisprofessori Tero Luukkonen, puh. 029 448 2346, tero.luukkonen@oulu.fi
BioDigi-hanke, yliopistotutkija Satu Ojala, puh. 050 3506 098, satu.ojala@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, puh. 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat

Linkit
- Lue lisää BioDigi-hankkeesta
- Lue lisää sivuvirroista ja liiketoiminnasta tuoreesta väitöstutkimuksesta
- Lue, miten kaivosjätteitä muutetaan hiilidioksidia sitoviksi materiaaleiksi rakennusteollisuuteen PILCCU-tutkimushankkeessa
- Oulun yliopiston InStreams Hub - epäorgaanisen kiertotalouden tutkimuskeskittymä
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme