JHL ja Jyty esittävät: Kriisiajan sopimus neuvoteltava osaksi kunta-alan työehtosopimuskokonaisuutta

Kriisilausekkeeseen on kirjattava selvästi, milloin kriisiajan työehtosopimus otetaan käyttöön ja keihin sitä sovelletaan. Kriisisopimuksessa olisi määräykset vähintään työ- ja lepoajoista,  työturvallisuudesta ja etenkin kriisin aikana normaalipalkan päälle maksettavista lisäkorvauksista.

Kriisitilanteella voidaan tarkoittaa esimerkiksi tapahtumaa tai tapahtumien sarjaa, jotka voivat aiheuttaa vakavia yhteiskunnallisia häiriöitä ja jotka vaativat välittömiä ja välttämättömiä toimia. Ruotsissa vastaava kriisisopimus on jo tehty.

Koronaviruksen kaikki vaikutukset eivät vielä ole selvillä. Se on kuitenkin selvää, että tartuntataudeista ylipäätään voi tulla elinikäisiä seurauksia. Norjassa on perustettu työryhmiä pohtimaan, miten tartuntatautien aiheuttamat vahingot korvataan henkilöstölle.

Suomessakin tapaturmavakuutuskeskus on ottanut asian esiin ja todennut työssä koronavirukseen sairastumisen ammattitaudiksi. Nyt onkin tärkeää, että pelisäännöistä toimeentulon ja terveyden osalta pidetään työnantajan osalta kiinni.

-  Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö mahdollistaa kriiseistä selviämisen. Jokainen kriisitaistelun eturintamassa työskentelevä ansaitsee työstään kunnollisen korvauksen. Jokaisella on oltava mahdollisuus tehdä työtään turvallisesti; terveyttään tai henkeään vaarantamatta. Näyttää siltä, että pääministeri Marinkin on herännyt ajatukseen siitä, että kuntatyöntekijöitä on palkittava poikkeusolojen lisällä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa.

- Erityisen huolissamme olemme siitä, että mm. hoitotyötä tekevien kohdalle lankeaa suuri vaara joutua työssään useiden päivien ja pahimmassa tapauksessa parinkin viikon karanteeniin tartuntatilanteessa. Tässäkin suhteessa työlainsäädäntö olisi saatava ajan tasalle, sanoo Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. 

Nykyisen koronakriisin aikana on useita henkilöstöryhmiä asetettu erityisasemaan valtioneuvoston määrittelemien yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten ammattien kautta. Nämä henkilöstöryhmät ovat joutuneet terveytensä uhalla työskentelemään ilman tarpeellisia suojaimia koronaviruksen lähellä.

- On uskomatonta, miten osa sairaaloista on lisäksi pidättänyt palkan työnsä vuoksi koronakaranteeniin joutuneilta. Tämä on ollut työnantajilta epäinhimillistä! Palkka on maksettava, Niemi-Laine huomauttaa.  

- Olemme kantaneet suurta huolta koronakriisin alusta lähtien siitä, että suojavarusteiden varastot ovat olleet täysin riittämättömät kunnissa nykyisenlaajuisen epidemian iskiessä ja miten suojavarusteiden puutteesta johtuen kotihoidon asiakkaiden ja työntekijöiden terveys turvataan, korostaa Pihlajamäki.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muodostavat yhdessä julkisen alan neuvottelujärjestö JAUn. JAU on yksi kolmesta kunta-alan pääsopijajärjestöistä, jotka neuvottelevat alan työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä KT Kuntatyönantajien kanssa. JAU edustaa noin kolmasosaa kunta-alan henkilöstöstä. Sote-alan ammattilaisista Unioniin kuuluvien liittojen jäseninä on muun muassa lähihoitajia, välinehuoltajia, sairaanhoitajia, laitoshuoltajia ja osastonsihteereitä.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, p. 040 702 4772
Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, p. 0400 537 756