Jo eläkkeellä olevat saavat parhaan tuoton työeläkemaksuilleen
Eläketurvakeskus arvioi yksityisalojen palkansaajien työeläkemaksujen ja eläkkeiden kohdistumista sukupolvi- ja sukupuolikohtaisesti. Laskelma kattaa vuosina 1940–2000 syntyneet ikäluokat.
Sisäinen tuotto kertoo kuinka paljon ikäluokat saavat työeläkemaksuille reaalituottoa eläke-etuuksina.
Parhaan tuoton eläkemaksuilleen saavat jo eläkkeellä olevat sukupolvet. Sisäinen tuotto laskee vuonna 1940 syntyneiden 6,5 prosentista 1970-luvulla syntyneiden 2,3 prosenttiin, minkä jälkeen taso vakiintuu.
Tuottoero johtuu pääosin siitä, että menneisyydessä työeläkemaksu oli nykyistä matalampi.
Kaikki sukupolvet saavat selkeästi suuremman määrän eläkkeitä kuin maksavat eläkemaksuja. Tämä on mahdollista ansiotason kasvun ja eläkerahastojen tuoton vuoksi.
Ansiotason kasvun vuoksi myöskin nuorempien sukupolvien palkat ja eläkkeet ovat korkeampia kuin aiemmin syntyneiden.
- Korkeammat eläkemaksut menneisyydessä olisivat mahdollistaneet matalamman eläkemaksun nyt. Hintana olisi ollut matalampi elintaso 60- ja 70-luvuilla, kertoo osastopäällikkö Ismo Risku Eläketurvakeskuksesta.
Pitkäikäisyys tuo naisille paremman tuoton
Naiset saavat eläkettä suhteessa maksuihin enemmän kuin miehet, koska elävät miehiä pidempään. Naiset saavat myös miehiä useammin leskeneläkettä.
Vuonna 1940-syntynyt nainen saa eläkemaksulleen yli kaksi prosenttiyksikköä suuremman tuoton kuin mies. Ero tasoittuu nuorempiin ikäluokkiin tultaessa vajaaseen prosenttiyksikköön.
– Naiset saavat eläkemaksuilleen enemmän vastinetta kuin miehet. Naiset kuitenkin ansaitsevat miehiä vähemmän ja heillä on siksi myös matalammat eläkkeet, huomauttaa Risku.
Laskelma perustuu historiallisen aineiston ja pitkän aikavälin ennustelaskelman yhdistämiseen. Sisäisen tuoton lisäksi raportissa tarkastellaan eläkemaksujen ja etuuksien pääoma-arvoja syntymävuoden ja sukupuolen mukaan. Vuoden 2017 eläkeuudistus kasvattaa nuorimpien ikäluokkien sisäisiä tuottoja, kokonaisuudessaan uudistuksen vaikutukset eri sukupolvien asemaan ovat kuitenkin vähäisiä.
Lisätietoja:
Osastopäällikkö Ismo Risku, puh. 029 411 2566, 050 5279034, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Hur lyckas Finland med att integrera invandrare?2.5.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Kommer regeringens avoga politik att vara ett hinder för arbetsrelaterad invandring? Kommer invandrarna att rädda pensionssystemet och hurdana pensioner kan de själva vänta sig? Det diskuteras av ledande sakkunnig Katri Niskanen från arbets- och näringsministeriet, chefen för invandringsärenden Teemu Haapalehti från Esbo stad och utvecklingschef Heikki Tikanmäki från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Miten Suomi onnistuu maahanmuuttajien kotoutumisessa?2.5.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Romuttaako hallituksen nihkeä politiikka työperäisen maahanmuuton? Pelastavatko maahanmuuttajat eläkejärjestelmän ja millaisia eläkkeitä heille itselleen on luvassa? Aiheesta keskustelemassa työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntija Katri Niskanen, Espoon maahanmuuttojohtaja Teemu Haapalehto ja Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki.
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme