Helsingin yliopisto

Jo lapsuuden aikaisilla elinolosuhteilla on yhteys muistisairauden riskiin

Jaa

Sosioekonomisella huono-osaisuudella lapsuudessa näyttää olevan yhteys muistisairauden riskiin. Kohonnut muistisairauden riski havaittiin henkilöillä, jotka olivat lapsena asuneet ahtaasti tai asuneet perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja.

Myös asuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa lisäsi muistisairauden riskiä, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.

Erityisesti asumisen ahtauden yhteys muistisairauden riskiin liittyi osin lasten matalampaan sosioekonomiseen asemaan aikuisena. Tieto lapsuuden elinolosuhteista saatiin vuoden 1950 väestölaskenta-aineistosta.

- Yllättävää oli se, että yhteys yksinhuoltajaisäperheessä asumisen tai Itä- ja Pohjois-Suomessa asumisen ja muistisairauden välillä ei selittynyt aikuisuuden sosioekonomisella asemalla tai sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä, sanoo väitöskirjatutkija Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.

Aiemmassa tutkimuksessaan Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että erityisesti tuloryhmien väliset erot dementiakuolleisuudessa liittyivät suurelta osin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasautumiseen alemmissa tuloryhmissä. Aiempien tulosten perusteella tutkijat odottivat, että aikuisuuden sosioekonomiset ja terveyteen liittyvät riskitekijät selittäisivät vahvemmin myös mahdolliset erot muistisairauden riskissä lapsuuden olosuhteiden mukaan.

- Muistisairausriskin kasautuminen vaikuttaa alkavan kuitenkin jo lapsuudessa, Korhonen kertoo.


Yksinhuoltajaisä oli usein leski

Perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja, toinen vanhempi oli useimmiten kuollut. Lisäksi asumisen ahtaus liittyi todennäköisesti laajemmin huono-osaisuuteen.

- Tutkimustulosten perusteella näyttääkin siltä, että lapsiperheiden huono-osaisuudella voi olla hyvin kauaskantoisia terveysvaikutuksia, Korhonen toteaa.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Epidemiology -lehdessä. Tutkimuksessa seurattiin 95 381 henkilöä, jotka olivat alle 16-vuotiaita perheessä asuvia lapsia vuonna 1950. Tieto muistisairaudesta poimittiin Kelan, THL:n sekä Tilastokeskuksen rekistereistä otoshenkilöiden ollessa 50–83 -vuotiaita.

Tutkimus on osa Korhosen väitöskirjatutkimusta, jossa tutkitaan sosioekonomisia eroja muistisairauksissa.


Lisätiedot
:
Kaarina Korhonen
kaarina.korhonen@helsinki.fi

********************************

Kaarina Korhonen väittelee 9.12.2022 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Social inequalities in dementia - A register study on dementia morbidity, mortality and long-term care". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskus, sali 115, Fabianinkatu 26.

Vastaväittäjänä on professori Johan Fritzell, Karolinska Institutet, ja kustoksena on Pekka Martikainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

”Kotomaamme koko kuva” - Kansalliskirjasto julkaisee uuden tietokannan 1800-luvun suomenkielisistä lukijakirjeistä30.1.2023 10:59:34 EET | Kutsu

Paikalliskirjeet ovat paikallisyhteisön nimissä lehdistöön kirjoitettuja lukijakirjeitä, joita jo Eero Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kuuluisassa kohdassa luki ja lähetti sanomalehtiin ja koki samalla ”kotomaamme koko kuvan – sen ystävällisten äidinkasvojen” painumisen sydämensä syvyyteen. Kansalliskirjailijan kuvaama paikalliskirjeilmiö laajentui suomenkielisessä lehdistössä 1800-luvun puolivälissä kokonaiseksi paikalliskirjekulttuuriksi. Se oli osa varhaisen kansalaisyhteiskunnan muotoutumista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme