Myös asuminen Itä- ja Pohjois-Suomessa lisäsi muistisairauden riskiä, todetaan Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.

Erityisesti asumisen ahtauden yhteys muistisairauden riskiin liittyi osin lasten matalampaan sosioekonomiseen asemaan aikuisena. Tieto lapsuuden elinolosuhteista saatiin vuoden 1950 väestölaskenta-aineistosta.

- Yllättävää oli se, että yhteys yksinhuoltajaisäperheessä asumisen tai Itä- ja Pohjois-Suomessa asumisen ja muistisairauden välillä ei selittynyt aikuisuuden sosioekonomisella asemalla tai sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä, sanoo väitöskirjatutkija Kaarina Korhonen Helsingin yliopistosta.

Aiemmassa tutkimuksessaan Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että erityisesti tuloryhmien väliset erot dementiakuolleisuudessa liittyivät suurelta osin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden kasautumiseen alemmissa tuloryhmissä. Aiempien tulosten perusteella tutkijat odottivat, että aikuisuuden sosioekonomiset ja terveyteen liittyvät riskitekijät selittäisivät vahvemmin myös mahdolliset erot muistisairauden riskissä lapsuuden olosuhteiden mukaan.

- Muistisairausriskin kasautuminen vaikuttaa alkavan kuitenkin jo lapsuudessa, Korhonen kertoo.

Yksinhuoltajaisä oli usein leski

Perheissä, joissa isä oli yksinhuoltaja, toinen vanhempi oli useimmiten kuollut. Lisäksi asumisen ahtaus liittyi todennäköisesti laajemmin huono-osaisuuteen.

- Tutkimustulosten perusteella näyttääkin siltä, että lapsiperheiden huono-osaisuudella voi olla hyvin kauaskantoisia terveysvaikutuksia, Korhonen toteaa.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Epidemiology -lehdessä. Tutkimuksessa seurattiin 95 381 henkilöä, jotka olivat alle 16-vuotiaita perheessä asuvia lapsia vuonna 1950. Tieto muistisairaudesta poimittiin Kelan, THL:n sekä Tilastokeskuksen rekistereistä otoshenkilöiden ollessa 50–83 -vuotiaita.

Tutkimus on osa Korhosen väitöskirjatutkimusta, jossa tutkitaan sosioekonomisia eroja muistisairauksissa.

Lisätiedot:
Kaarina Korhonen
kaarina.korhonen@helsinki.fi

********************************

Kaarina Korhonen väittelee 9.12.2022 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Social inequalities in dementia - A register study on dementia morbidity, mortality and long-term care". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Kielikeskus, sali 115, Fabianinkatu 26.

Vastaväittäjänä on professori Johan Fritzell, Karolinska Institutet, ja kustoksena on Pekka Martikainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.