Jo miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä opiskelusta
Opiskelusta on kertynyt eläketurvaa vuodesta 2005 alkaen. Tutkinnosta saatavalla eläkekertymällä on haluttu kannustaa viemään opiskelut päätökseen ja osoittaa, että koulutukseen panostaminen kuuluu suomalaiseen hyvinvointiin.
Vuoden 2017 loppuun mennessä 975 000 suomalaista oli suorittanut eläkettä kerryttävän tutkinnon. Kun tähän lisätään keväällä valmistuneet, luku nousee yli miljoonaan henkilöön.
Hieman yli puolet etuuden saaneista on suorittanut jonkinasteisen korkeakoulututkinnon. Vuonna 2017 kaksi kolmesta (68 %) valmistuneesta oli alle 30-vuotiaita, ja hieman yli puolet naisia.
– Vuosittain eläkkeeseen oikeuttavan tutkinnon suorittaa noin satatuhatta opiskelijaa. Vain suoritetusta tutkinnosta kertyy eläkettä, joten tässäkin mielessä opinnot kannattaa saattaa päätökseen, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Eläkettä kertyy ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta. Myös ulkomaisesta tutkinnosta kertyy eläkettä, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä.
Korkeakoulututkinnosta yli 50 euron kuukausieläke
Työeläkettä kertyy ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018). Eläkettä kertyy enimmillään viiden vuoden ajalta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon.
Esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto kasvattaa kuukausieläkettä 55 eurolla, saman verran kuin vuosi keskipalkkaisessa työssä. Eläke maksetaan työeläkkeen myöntämisestä alkaen joka kuukausi loppuelämän ajan. Opiskelusta kertyneet eläkkeet maksaa valtio.
– On hyvä muistaa, että suurin hyöty opiskelusta tulee kuitenkin vuosien mittaan työelämässä. Tutkinto parantaa työmarkkina-asemaa ja palkkaa, josta eläke kertyy, kertoo Kannisto.
Eläkettä kertyy myös vanhempainvapailla
Eläkettä kertyy myös monilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten vanhempainvapailta, kotihoidon tuelta ja ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta.
Vuonna 2017 palkattomien aikojen eläke-etuuksia rekisteröitiin lähes miljoonalle henkilölle. Eniten etuuksia rekisteröitiin työttömyyden ja lapsen hoidon perusteella. Naisille rekisteröitiin etuuksia hieman enemmän kuin miehille.
Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta (Työeläke.fi)
Sosiaalietuuksista ja lapsen kotihoidosta eläkettä (Työeläke.fi)
Faktaa
Työeläketurvaa kertyy
- ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta
- myös ulkomaisesta tutkinnosta, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä
- ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018)
- enimmillään 5 vuotta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon
- automaattisesti. Tutkintoeläkettä ei tarvitse erikseen hakea. Saadakseen eläkkeen työtä on tehtävä vähintään 17 480 euron verran (2018) työuran aikana. Tutkinto näkyy työeläkeotteella, joka on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin.
| Tutkinto | Eläkettä kertyy | Eläkkeen määrä |
| Ylempi korkeakoulututkinto | 5 vuotta | noin 55 €/kk |
| Ammattikorkeakoulututkinto | 4 vuotta | noin 44 €/kk |
| Alempi korkeakoulututkinto | 3 vuotta | noin 33 €/kk |
| Ammatillinen perustutkinto | 3 vuotta | noin 33 €/kk |
Esimerkiksi ylemmästä korkeakoulututkinnosta saa 55 euron kuukausieläkkeen, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon. Opiskeluvuosien määrällä ei ole merkitystä.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Podcasten Eläkekomitea: Unga vill ha kortare arbetsdagar och en välfärdsstat – realism?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Hur förhåller sig den mytiska ungdomen och de sportiga pensionärerna till arbetslivet? Vem borde arbeta längre? Är den hotande arbetskraftsbristen ett hot eller en möjlighet för ungdomarna? Det diskuteras av direktör Mika Maliranta från forskningsinstitutet Labore, ungdomsforskaren Susanna Ågren från Tammerfors universitet och specialforskare Ilari Ilmakunnas från Pensionsskyddscentralen.
Eläkekomitea: Nuoret haluavat lyhyemmät työpäivät ja hyvinvointivaltion – realismia?10.4.2024 08:25:00 EEST | Tiedote
Miten myyttinen nuoriso ja sporttiset eläkeläiset suhtautuvat työelämään? Kenen työuria pitäisi pidentää? Onko Suomea uhkaava työvoimapula uhka vai mahdollisuus nuorille? Aiheesta keskustelemassa tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta, Tampereen yliopiston nuorisotutkija Susanna Ågren ja Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Ilari Ilmakunnas.
Medelpensionen steg till nästan 2 000 euro27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Finländarnas medelpension utvecklades positivt år 2023. Samtidigt ökade de totala pensionsutgifterna – pensioner betalades för nära 38 miljarder euro. I fjol fanns det 1,6 miljoner pensionstagare i Finland.
Keskieläke nousi lähes 2 000 euroon27.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten keskieläke kehittyi vuonna 2023 myönteisesti. Samalla kokonaiseläkemenot kasvoivat – eläkkeitä maksettiin lähes 38 miljardia euroa. Maassa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa eläkkeensaajaa.
Podcasten Eläkekomitea: Hur ska miljardanpassningen av pensionerna göras?20.3.2024 08:25:00 EET | Tiedote
Förhandlingarna om pensionsreformen är i gång. Vad beslutar man om och vem bär riskerna? Det diskuteras av direktör Mikko Kuusela från Finanssiala ry, forskningsdirektör Tuulia Hakola-Uusitalo från Statens ekonomiska forskningscentral och vd Mikko Kautto från Pensionsskyddscentralen. Konferencier är ekonomijournalisten Alma Onali.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme