Jo miljoonalle suomalaiselle kertynyt eläkettä opiskelusta
15.8.2018 09:00:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Opiskelusta on kertynyt eläketurvaa vuodesta 2005 alkaen. Tutkinnosta saatavalla eläkekertymällä on haluttu kannustaa viemään opiskelut päätökseen ja osoittaa, että koulutukseen panostaminen kuuluu suomalaiseen hyvinvointiin.
Vuoden 2017 loppuun mennessä 975 000 suomalaista oli suorittanut eläkettä kerryttävän tutkinnon. Kun tähän lisätään keväällä valmistuneet, luku nousee yli miljoonaan henkilöön.
Hieman yli puolet etuuden saaneista on suorittanut jonkinasteisen korkeakoulututkinnon. Vuonna 2017 kaksi kolmesta (68 %) valmistuneesta oli alle 30-vuotiaita, ja hieman yli puolet naisia.
– Vuosittain eläkkeeseen oikeuttavan tutkinnon suorittaa noin satatuhatta opiskelijaa. Vain suoritetusta tutkinnosta kertyy eläkettä, joten tässäkin mielessä opinnot kannattaa saattaa päätökseen, sanoo kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta.
Eläkettä kertyy ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta. Myös ulkomaisesta tutkinnosta kertyy eläkettä, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä.
Korkeakoulututkinnosta yli 50 euron kuukausieläke
Työeläkettä kertyy ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018). Eläkettä kertyy enimmillään viiden vuoden ajalta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon.
Esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto kasvattaa kuukausieläkettä 55 eurolla, saman verran kuin vuosi keskipalkkaisessa työssä. Eläke maksetaan työeläkkeen myöntämisestä alkaen joka kuukausi loppuelämän ajan. Opiskelusta kertyneet eläkkeet maksaa valtio.
– On hyvä muistaa, että suurin hyöty opiskelusta tulee kuitenkin vuosien mittaan työelämässä. Tutkinto parantaa työmarkkina-asemaa ja palkkaa, josta eläke kertyy, kertoo Kannisto.
Eläkettä kertyy myös vanhempainvapailla
Eläkettä kertyy myös monilta sosiaalietuusjaksoilta, kuten vanhempainvapailta, kotihoidon tuelta ja ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta.
Vuonna 2017 palkattomien aikojen eläke-etuuksia rekisteröitiin lähes miljoonalle henkilölle. Eniten etuuksia rekisteröitiin työttömyyden ja lapsen hoidon perusteella. Naisille rekisteröitiin etuuksia hieman enemmän kuin miehille.
Opiskelija saa eläkettä tutkinnosta (Työeläke.fi)
Sosiaalietuuksista ja lapsen kotihoidosta eläkettä (Työeläke.fi)
Faktaa
Työeläketurvaa kertyy
- ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotasoisesta perustutkinnosta
- myös ulkomaisesta tutkinnosta, jos opiskelu on Kelan opintotuen piirissä
- ikään kuin opiskelija olisi töissä 728 euron kuukausipalkalla (2018)
- enimmillään 5 vuotta, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon
- automaattisesti. Tutkintoeläkettä ei tarvitse erikseen hakea. Saadakseen eläkkeen työtä on tehtävä vähintään 17 480 euron verran (2018) työuran aikana. Tutkinto näkyy työeläkeotteella, joka on hyvä tarkistaa säännöllisin väliajoin.
| Tutkinto | Eläkettä kertyy | Eläkkeen määrä |
| Ylempi korkeakoulututkinto | 5 vuotta | noin 55 €/kk |
| Ammattikorkeakoulututkinto | 4 vuotta | noin 44 €/kk |
| Alempi korkeakoulututkinto | 3 vuotta | noin 33 €/kk |
| Ammatillinen perustutkinto | 3 vuotta | noin 33 €/kk |
Esimerkiksi ylemmästä korkeakoulututkinnosta saa 55 euron kuukausieläkkeen, vaikka suorittaisi useamman tutkinnon. Opiskeluvuosien määrällä ei ole merkitystä.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto, 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino, 029 411 2147, tiina.palotie-heino(at)etk.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Plattformsarbetarnas inkomster och ställning på arbetsmarknaden varierar mera än den övriga befolkningens19.5.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
I Finland har plattformsarbetarna i genomsnitt en lägre årsinkomst än de som inte arbetar via plattformer, visar en ny undersökning. Plattformsarbetarnas inkomster och inkomstkällor varierar också mera än den övriga befolkningens. De rör sig oftare mellan anställningar, egenföretagande, studier och arbetslöshet.
Alustatyöntekijöiden tulot ja asema työmarkkinoilla vaihtelevat enemmän kuin muulla väestöllä19.5.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomessa alustatyötä tekevien vuositulot ovat keskimäärin pienemmät kuin niillä, jotka eivät tee alustatyötä, käy ilmi uudesta tutkimuksesta. Alustatyöntekijöiden tulot ja tulonlähteet myös vaihtelevat muuta väestöä enemmän. He siirtyvät muita yleisemmin palkkatyön, yrittäjyyden, opiskelun ja työttömyyden välillä.
Jämförelse av pensionsplacerarnas avkastning: Åter ett bra år för finländska pensionsplacerare20.4.2026 05:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finländska pensionsplacerare klarade sig bra i en internationell jämförelse av placeringsavkastningen år 2025. Bland placerare som omfattas av solvensreglering kom de finländska placerarna i topp, liksom i fjol.
Eläkesijoittajien tuottovertailu: Suomalaisilla jälleen hyvä sijoitusvuosi20.4.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset eläkesijoittajat menestyivät hyvin vuoden 2025 kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa. Vakavaraisuussäänneltyjen sijoittajien sarjassa suomalaiset veivät edellisvuoden tapaan kaikki kärkisijat.
Medelpensionen 2 138 euro31.3.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
I fjol var kvinnornas medelpension 1 930 euro och männens 2 388 euro i månaden. År 2025 betalades sammanlagt 39,8 miljarder euro i pensioner, framgår det av Pensionsskyddscentralens (PSC) och FPA:s gemensamma statistik.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme