Jo yksi antibioottikuuri vaikuttaa pikkulapsen suoliston mikrobistoon
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa selvisi, että antibioottihoitoa saaneilla lapsilla suoliston sienimikrobisto on runsaampaa ja monimuotoisempaa kuin verrokkiryhmällä vielä 6 viikkoa antibioottihoidon aloittamisen jälkeen. Tulosten valossa suolistobakteerien määrän väheneminen antibioottihoidon seurauksena vähentää kilpailua elintilasta ja jättää sienille enemmän tilaa lisääntyä.
– Tutkimuksemme tulokset viittaavat vahvasti siihen, että suoliston bakteerit säätelevät sienimikrobistoa ja pitävät ne kurissa. Kun antibiootit häiritsevät bakteerien toimintaa, sienet, erityisesti Candida, pääsevät lisääntymään, kertoo Rebecka Ventin-Holmberg Helsingin yliopistosta.
Olennainen, uusi löydös tutkimuksessa oli se, että poikkeuksellisen runsas sienimikrobisto voisi yhdessä bakteerimikrobiston kanssa olla osaksi syynä pitkäaikaisiin, haitallisiin vaikutuksiin, joita antibiooteilla on ihmisen terveyteen.
Imeväisillä pidempikestoisia muutoksia suolistomikrobistossa
Antibiootit ovat yleisimmin määrättyjä lääkkeitä imeväisiässä. Ne aiheuttavat muutoksia suoliston mikrobistossa sen tärkeimmässä kehitysvaiheessa. Muutosten on todettu myös olevan pitkäaikaisempia kuin aikuisilla.
– Antibiooteilla voi olla haitallinen vaikutus sekä bakteeri- että sienimikrobistoon, mistä voi seurata esimerkiksi antibioottien aiheuttama ripuli, Ventin-Holmberg kertoo.
– Lisäksi antibiootit aiheuttavat suurentuneen riskin kroonisten tulehdussairauksien, kuten tulehduksellisen suolistosairauden (IBD), kehittymiselle, ja niillä on todettu olevan yhteys myös ylipainoon, hän jatkaa.
Näiden pitkäaikaisten vaikutusten uskotaan johtuvan ainakin osittain suoliston mikrobiston epätasapainosta.
Suolistossa kaikki vaikuttaa kaikkeen
Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui imeväisikäisiä lapsia, joilla oli RS-virustauti ja jotka eivät koskaan aiemmin olleet saaneet antibiootteja. Osa lapsista sai antibiootteja komplikaatioiden hoitoon ja osa ei saanut antibioottihoitoa koko tutkimuksen aikana.
– Antibioottien vaikutusten tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan kehittää menetelmiä, joilla suolistomikrobiston häiriöitä, kuten kroonisia tulehdussairauksia, voidaan välttää, Ventin-Holmberg korostaa.
Antibioottien vaikutusta bakteerimikrobistoon on tutkittu aiemmin, mutta sienimikrobistoa koskevia tutkimuksia on tehty vain vähän. Tässä tutkimuksessa tulokset viittasivat siihen, että sienimikrobistolla olisi myös rooli suolistomikrobiston epätasapainon pitkäaikaisissa vaikutuksissa.
– Tulevaisuudessa pitäisi tutkia siis kaikkia suoliston mikro-organismeja yhdessä, jotta ymmärrettäisiin niiden väliset yhteydet paremmin ja saataisiin parempi kuva mikrobistosta kokonaisuutena, Ventin-Holmberg huomauttaa.
Alkuperäinen artikkeli: Rebecka Ventin-Holmberg, Schahzad Saqib, Katri Korpela, Anne Nikkonen, Ville Peltola, Anne Salonen, Willem M. de Vos, Kaija-Leena Kolho, The Effect of Antibiotics on the Infant Gut Fungal Microbiota, J. Fungi 2022, 8(4), 328; DOI: doi.org/10.3390/jof8040328
Lisätietoja
Rebecka Ventin-Holmberg
rebecka.ventin-holmberg@helsinki.fi
Kaija-Leena Kolho, professori, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
kaija-leena.kolho@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme