Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022
Finnvera-konserni, pörssitiedote 10.11.2022
Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022
Yritysten investoinnit ja rahoituksen kysyntä kääntymässä laskuun – Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos 19 miljoonaa euroa tappiollinen
Finnvera-konserni, yhteenveto 1–9/2022 (vs. 1–9/2021 tai 31.12.2021)
- Tulos -19 Me (106) – alkuvuonna tehdyt Venäjän vientitakuuvastuiden tappiovaraukset ennallaan – perusteita vuonna 2020 tehtyjen tappiovarausten purkamiselle ei vielä ollut.
- Tulokset segmenteittäin:
- Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos 16 Me (19) ja suuryritykset-liiketoiminnan tulos -64 Me (56).
- Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 29 Me (30).
- Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos -79 Me (58).
- Tase 12,9 Mrd. euroa (12,2) kasvoi 5 %.
- Taseen ulkopuoliset sitoumukset 16,3 Mrd. euroa (15,9) kasvoivat 2 %.
- Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuut 25,9 Mrd. euroa (25,6) kasvoivat 1 %.
- Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli puskurivarat yhteensä olivat 1,3 Mrd. euroa (1,4) ja ne pienenivät 4 %.
- Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,6 Mrd. euroa (1,4) kasvoivat edellisen vuoden lopusta 16 %.
- Omavaraisuus laski 0,5 %-yksikköä 6,5 %:iin (7,1).
- Kulu-tuotto-suhde parani 4,6 %-yksikköä 19,1 %:iin (23,7).
- Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi 73 (68), keskiarvoa paransivat paikalliset pienyritykset- sekä kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset -segmentit.
Finnvera-konserni, 1–9/2022 |
|
Tulos |
Taseen loppusumma |
Kokonaisvastuut, emoyhtiön |
Vapaa oma pääoma ja |
Kulu-tuotto-suhde 1–9/2022 |
Omavaraisuus 30.9.2022 |
NPS-indeksi |
Taseen odotettavissa |
Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:
”Pk-yritysten ja vientihankkeiden tilanne on vielä positiivinen, mutta näkymät ensi vuodelle ovat poikkeuksellisen varovaiset. Odotamme investointien hidastuvan, ja nähtävissä on, että kotimaan rahoituksen kysyntä kääntyy laskuun. Taustalla ovat Venäjän aloittaman sodan vaikutukset, komponenttien saatavuusongelmat, inflaatio, korkojen nousu ja ennustettu taantuma. Toisaalta toimialojen välillä on eroja. Energiakriisi ja vihreä siirtymä ovat tuoneet uusia kasvumahdollisuuksia innovatiivisia ratkaisuja tuottaville yrityksille.
Viennin rahoituksessa metsä-, tele-, energia- ja kaivossektorien kehitys on jatkunut positiivisena. Risteilyalustoimiala on hitaasti alkanut toipua koronapandemian seurauksista. Viennin näkymiin vaikuttaa, että Suomen investointihyödykkeisiin painottuva vienti reagoi suhdanteisiin jälkisyklisesti. Yritysten tilauskanta yltää vielä eteenpäin, mutta epävarmuuden seurauksena uusien hankkeiden suunnittelu hidastuu.
Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos oli 19 miljoonaa euroa tappiollinen. Tulokseen vaikuttaa tappiovarausten määrä ja niiden mahdolliset muutokset. Alus- ja telakkasektorista ensimmäisenä koronavuonna 2020 tehtyjen mittavien tappiovarausten purkamiselle ei vielä ole riittäviä perusteita. Venäjän vientitakuuvastuiden luottotappioriskin kasvun johdosta annoimme 11.3.2022 negatiivisen tulosvaroituksen. Venäjä-vastuista kirjattiin tappiovarauksia alkuvuonna 210 miljoonaa euroa. Sodan ja pakotteiden takia tehtyjen järjestelyjen myötä Finnveran vastuut Venäjällä ovat yli puolittuneet vuoden 2021 lopusta noin 463 miljoonaan euroon. Kotimaan toiminnan osalta tulokseen vaikuttaa loppuvuonna valtion luotto- ja takaustappiokorvauksen mahdollinen palauttaminen 50 prosenttiin. Korvaus korotettiin koronapandemian alkuvaiheessa vuonna 2020 väliaikaisesti 80 prosenttiin. Jos muutos toteutetaan, kotimaan toiminnan vuoden 2022 tulos tulee olemaan tappiollinen.
Finnvera pystyy rahoitusvaltuuksiensa puitteissa vastaamaan yritysten rahoitustarpeisiin. Lisäksi eduskunnan käsittelyssä on vientikauppojen vauhdittamiseen tarkoitettu suora luotonanto ulkomaisille ostajille. Vastuullisuus ja erityisesti ilmastonmuutoksen torjunta ovat strategiamme keskiössä, ja sen mukaisesti rajoitamme vientitakuiden myöntämistä öljy- ja kaasuhankkeisiin. Fossiilisten polttoaineiden osalta vientitakuut hiilivoimaloihin rajattiin pois jo vuosi sitten.”
Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukanta
1–9/2022 (vs. 1–9/2021)
- Myönnetyt kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 664 Me (1 079), muutos -38 %.
- Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset sis. pk- ja midcap-vientitakaukset: 3,6 Mrd. euroa (3,3), muutos 11 %.
- Myönnetyt vientiluotot: 891 Me (655), muutos 36 %.
- Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
- Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.
30.9.2022 (vs. 31.12.2021)
- Vastuukanta, kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 2,7 Mrd. euroa (3,0), muutos -11%.
- Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakaukset: 23,2 Mrd. euroa (22,6), muutos 3 %.
- Nostetut vastuut 14,0 Mrd. euroa (12,1), muutos 15 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin bruttovastuut 6,4 Mrd. euroa (5,4).
- Nostamattomat vastuut 7,1 Mrd. euroa (7,4) ja sitovat tarjoukset 2,1 Mrd. euroa (3,1) eli yhteensä 9,2 Mrd. euroa (10,5), muutos -12 %, näistä suuryritysten alus- ja telakkasektorin bruttovastuut yhteensä 5,5 Mrd. euroa (6,4).
- Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7,5 Mrd. euroa (7,9), muutos -6 %.
Taloudellinen kehitys
Finnvera-konserni |
1–9 |
1–9 |
Muutos |
Muutos |
2021 |
Korkokate |
50 |
41 |
9 |
22 % |
55 |
Palkkiotuotot ja -kulut, netto |
155 |
117 |
37 |
32 % |
167 |
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot |
3 |
2 |
1 |
79 % |
2 |
Liiketoiminnan muut tuotot |
42 |
0 |
41 |
- |
4 |
Toimintakulut |
-35 |
-32 |
4 |
11 % |
-46 |
Liiketoiminnan muut kulut ja poistot |
-5 |
-6 |
-2 |
-28 % |
-8 |
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos yhteensä, netto |
-222 |
-9 |
213 |
- |
-11 |
Liikevoitto/ -tappio |
-12 |
113 |
-126 |
- |
164 |
Tilikauden voitto/tappio |
-19 |
106 |
-125 |
- |
153 |
Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2022 tulos oli 19 miljoonaa euroa tappiollinen, kun edellisvuoden vastaavalla jaksolla tulos oli 106 miljoonaa euroa voitollinen. Tappiollinen tulos johtui alkuvuonna tehdyistä Venäjän vientitakuuvastuiden 210 miljoonan euron tappiovarauksista, joiden määrä pysyi kolmannella vuosineljänneksellä ennallaan. Vuonna 2020 tehtyjen mittavien 1 222 miljoonan euron tappiovarausten purkamiselle ei ollut myöskään perusteita, koska alus- ja telakkatoimialan vastuiden luottoriskissä ei arvioitu tapahtuneen olennaista pienentymistä. Toteutuneiden luottotappioiden määrä oli katsauskaudella 28 miljoonaa euroa (34).
Venäjän kokonaisvastuut pienenivät katsauskaudella tehtyjen järjestelyjen ja ennenaikaisten takaisinmaksujen vaikutuksesta 53 prosenttia eli 977 miljoonasta eurosta 463 miljoonaan euroon. Vastuista nostetut vastuut olivat syyskuun lopussa 456 miljoonaa euroa.
Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli tappiovarausten vaikutuksesta 120 miljoonaa tappiollinen, josta 41 miljoonaa euroa kirjattiin saamiseksi valtiontakuurahastolta. Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varat ovat kertyneet Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta ja joka kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.
Korkokate ja nettopalkkiotuotot paranivat tammi–syyskuussa edellisvuoteen ja myös koronapandemiaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Korkokatetta kertyi 9 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikutti merkittävimmin parempi korko- ja sijoitusposition tulos. Nettopalkkiotuottoja kertyi vastaavasti 37 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikutti erityisesti palkkiotuotot tehdyistä rahoitussopimusten uudelleenjärjestelyistä ja etukäteen saatujen takuumaksujen tuloutus katsauskaudelle vastuiden ennenaikaisten takaisinmaksujen seurauksena.
Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat syyskuun lopussa katsauskauden tulos huomioon ottaen yhteensä 1 139 miljoonaa euroa (1 224). Puskurivarat muodostuivat seuraavasti: kotimaan rahoituksen vapaa oma pääoma 430 miljoonaa euroa (399) ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vapaa oma pääoma sekä tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 709 miljoonaa euroa (825).
Rahoituksen riskiasema
Kotimaan rahoituksen nostettujen lainojen ja takausten vastuukanta oli syyskuun lopussa 2 397 miljoonaa euroa ja se laski edellisen vuoden lopusta 252 miljoonaa euroa.
Kotimaan rahoituksen luottosalkun laatu on pysynyt vuoden aikana tavoitteiden mukaisena. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit sekä järjestämättömien luottojen ja rästien määrät pysyivät kohtuullisella tasolla. Vastuukannan odotettu tappio (EL) on laskenut edellisen vuoden lopun 3,55 prosentin tasosta ja oli syyskuun lopussa 2,96 prosenttia vastuukannasta. Vastuukannan riskiluokittaisessa jakaumassa on vastaavasti tapahtunut parannusta.
Vientitakuu- ja erityistakausvastuut olivat syyskuun lopussa 23 214 miljoonaa euroa (22 637). Voimassa olevien vientitakuiden ja erityistakausten 21 100 miljoonan euron (19 500) ja sitovien tarjousten 2 114 miljoonan euron (3 137) määrästä noin 74 prosenttia oli EU- ja OECD-maista. Vastuista 28 prosenttia oli investointitasoa olevassa BBB- tai sitä paremmissa riskiluokissa.
Tulosnäkymät vuodelle 2022
Vuoden ensimmäisillä kolmella neljänneksellä ei ole syntynyt lopullisia mittavia, yksittäisiä vientitakuutappioita, mutta luottoriskitaso on edelleen merkittävästi koholla epävarman talousnäkymän johdosta. Epävarmuus kohdistuu varsinkin alus- ja telakkatoimialaan sekä Venäjän vastuisiin.
Alus- ja telakkatoimialan toipuminen koronapandemiasta, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja globaalisti heikentyneet talousnäkymät aiheuttavat edelleen merkittävää epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2022 tuloskehitykseen puolivuosikatsauksen H1/2022 mukaisesti. Konsernin vuoden 2022 tuloksen tappiollisuuteen tai voitollisuuteen vaikuttavat merkittävästi mahdolliset lopulliset luottotappiot ja muutokset tappiovarausten määrässä. Jos kotimaan toiminnan luotto- ja takaustappiokorvaus palautetaan lisäksi 80 prosentista 50 prosenttiin, kotimaan toiminnan tulos tulee olemaan tappiollinen ja muutos voi osaltaan vaikuttaa Finnvera-konsernin vuoden 2022 tuloksen tappiollisuuteen.
Lisätiedot:
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458
Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2022 johdon osavuotisesta selvityksestä ja sisältää sen olennaiset tiedot. Johdon osavuotinen selvitys on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta www.finnvera.fi.
Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2022 (PDF)
Jakelu:
NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi
Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Finnveran Juuso Heinilä: Pankkimarkkinan kansainvälinen kuohunta tulee heijastumaan myös Suomeen14.3.2023 14:00:29 EET | Tiedote
Rahoitusmarkkinat kuohuvat Silicon Valley Bankin romahdettua viranomaisten pelastettavaksi. Lähiviikkoina nähdään, millaisia heijastusvaikutuksia kansainvälisellä kuohunnalla on Suomen rahoitusmarkkinoihin. Viimeistään finanssikriisi osoitti, että rahoitusmarkkinoiden maantieteellisesti kaukaisillakin häiriöillä on tapana iskeä myös Suomeen voimalla, toteaa Finnveran liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.
Finnveran Itä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Korona-ajan huippuvuosien jälkeen rahoituksen myöntäminen tasaantui Itä-Suomen maakunnissa14.3.2023 09:02:34 EET | Tiedote
Vuonna 2022 talouteen iskeneet shokit, Venäjän aloittama sota, inflaatio ja korkojen nousu eivät jaksaneet vetää enää kolmatta vuotta peräkkäin Finnveran rahoitusta nousuun. Finnvera myönsi rahoitusta Itä-Suomen alueen neljään maakuntaan yhteensä 139 miljoonaa euroa vuonna 2022. Myönnetyn rahoituksen määrä laski kaikissa neljässä maakunnassa. Vain Pohjois-Karjalassa rahoituksen määrä ylsi koronaa edeltävän vuoden 2019 tasolle. Mikäli Finnveran rahoitus peilaa alueiden elinkeinoelämän kehitystä, tulee muiden kuin kasvumaakuntien talouskehityksestä olla huolissaan, sanoo Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen.
Finnveran Etelä-Suomen aluekatsaus 1-12/2022: Yritykset investoivat ja tekivät yrityskauppoja toimintaympäristön myllerryksestä huolimatta – erot maakuntien välillä suuria10.3.2023 08:59:50 EET | Tiedote
Vuosi 2022 toi yrityksille jälleen mukanaan lukuisia toimintaympäristön muutoksia. Inflaatio, Ukrainan sota, kulutuskysynnän muutokset, työvoimapula ja energiakriisi haastoivat alueen yrityksiä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Toisaalta vihreä siirtymä toi myös uusia mahdollisuuksia alueen innovatiivisille yrityksille. Finnvera myönsi Etelä-Suomen alueen yrityksille kotimaan rahoitusta yhteensä 360 miljoonaa euroa (536). Kaikissa alueen maakunnissa Finnveran myöntämän rahoituksen määrä laski odotetusti edelliseen vuoteen verrattuna.
Finnveras regionöversikt för Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten 1–12/2022: Finansieringen av export och handel ökade, efterfrågan på investeringsfinansiering minskade9.3.2023 10:36:14 EET | Tiedote
Det totala beloppet av den finansiering som Finnvera beviljade företag i Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten år 2022 sjönk som väntat jämfört med året innan. Även efterfrågan på investeringsfinansiering från österbottniska företag minskade jämfört med året innan. Förändringen i verksamhetsmiljön började synas i efterfrågan på finansiering under det andra halvåret 2022. Ökningen skedde i finansieringen av exportprojekt samt i beviljandet av finansiering för handel och leveranssäkerheter.
Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1-12/2022: Viennin ja kauppojen rahoitus kasvoi, investointirahoituksen kysyntä laski9.3.2023 10:26:26 EET | Tiedote
Finnveran vuonna 2022 myöntämän rahoituksen yhteenlaskettu määrä Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueen yrityksille laski odotetusti edellisvuodesta. Myös pohjalaisyritysten investointirahoituksen kysyntä laski edellisvuodesta. Toimintaympäristön muutos alkoi näkyä rahoituksen kysynnässä vuoden 2022 toisella vuosipuoliskolla. Kasvua nähtiin vientihankkeiden rahoituksessa sekä kaupankäynnin ja toimitusvakuuksien rahoituksen myöntämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme