Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2022

Finnvera-konserni, pörssitiedote 12.5.2022

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2022

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan tuntuvat vaikutukset – konsernin tammi–maaliskuun tulos 58 miljoonaa euroa tappiollinen

Finnvera-konserni, yhteenveto Q1/2022 (vs. Q1/2021 tai 31.12.2021)

• Tulos -58 Me (38) – Venäjän vientitakuuvastuiden luottotappioriskin kasvun vaikutuksesta tappiovaraukset kasvoivat 210 miljoonaa euroa – perusteita vuonna 2020 tehtyjen tappiovarausten purkamiselle ei vielä ollut.
• Tulokset segmenteittäin: emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk-ja midcap-liiketoiminnan tulos 9 Me (6) ja suuryritykset-liiketoiminnan tulos -77 Me (17) sekä tytäryhtiöiden vaikutus konsernitulokseen 10 Me (15).
• Vienti- ja erityistakaustoiminnan erillistulos -79 Me (18).
• Tase 12,1 Mrd. euroa (12,2) – muutos -1 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 15,8 Mrd. euroa (15,9) pienenivät 1 %.
• Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuut 25,3 Mrd. euroa (25,6) pienenivät 1 %.
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli puskurivarat yhteensä pienenivät 1,2 Mrd. euroon (1,4) – muutos -11 %.
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiotkasvoivat edellisen vuoden lopusta 1,6 Mrd. euroon (1,4) – muutos 15 %.
• Omavaraisuus laski 0,3 %-yksikköä 6,8 %:iin (7,1).
• Kulu-tuotto-suhde parani 2,9 %-yksikköä 17,6 %:iin (20,5).
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi 80 (68), keskiarvoa paransivat paikalliset pienyritykset- ja suuryritykset-segmentit.

Finnvera-konserni, Q1/2022
Tulos Q1/2022 -58 Me (Q1/2021: 38)	Taseen loppusumma 31.3.2022 12,1 Mrd. e (31.12.2021: 12,2) muutos -1 %
Kokonaisvastuut, emoyhtiön kotimaan toiminta sekä vienti- takuu- ja erityistakaustoiminta 31.3.2022 25,3 Mrd. e (31.12.2021: 25,6) muutos -1 %	Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahasto Q1/2022 tuloksen jälkeen 31.3.2022 1,2 Mrd. e (31.12.2021: 1,4) muutos -11 %
Kulu-tuotto-suhde Q1/2022 17,6 % (Q1/2021: 20,5) muutos -2,9 %-yks.	Omavaraisuus 31.3.2022 6,8 % (31.12.2021: 7,1) muutos -0,3 %-yks.
NPS-indeksi (net promoter score) Q1/2022 80 (Q1/2021: 68) muutos 12 pistettä	Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 31.3.2022 1,6 Mrd. e(31.12.2021: 1,4) muutos 15 %

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:

”Vuonna 2021 käynnistynyt yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja investointien positiivinen trendi jatkui vuoden 2022 alussa. Toimialoista kysyntä oli vahvinta teollisuudessa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti investointeihin negatiivisesti. Pidemmällä tähtäimellä hyökkäyksen ja sitä seuranneiden pakotteiden seuraukset pysytään korjaamaan, mutta lyhyellä tähtäimellä vaikutukset sekä Suomen että maailman talouteen ovat tuntuvia. On mahdollista, että kasvaneen epävarmuuden takia rahoituksen kysyntä investointeihin jää kotimaan rahoituksessa odotettua alemmaksi ja käyttöpääomarahoituksen kysyntä kasvaa.

Viennin rahoituksen osalta etenkin metsä- ja teletoimialalla kehitys on jatkunut positiivisena. Alus- ja telakkatoimialalla näkyy merkkejä toipumisesta koronapandemian seurauksista, mutta perusteita ensimmäisenä koronavuonna 2020 tehtyjen mittavien tappiovarausten purkamiselle ei kuitenkaan vielä ole.

Finnvera-konsernin Venäjän vientitakuuvastuiden luottotappioriski on kasvanut, minkä johdosta annoimme 11.3.2022 negatiivisen tulosvaroituksen tappiovarausten kasvettua 250 miljoonaa euroa. Sodan ja pakotteiden takia tehtyjen järjestelyjen myötä Finnveran vastuut Venäjällä laskivat maaliskuun loppuun mennessä 709 miljoonaan euroon, josta tappiovarauksia kirjattiin katsauskaudelle 210 miljoonaa euroa. Konsernin tammi‒maaliskuun tulos oli tappiovarausten kasvun vaikutuksesta 58 miljoonaa euroa tappiollinen.

Finnvera pystyy rahoitusvaltuuksiensa puitteissa vastaamaan yritysten rahoitustarpeisiin. Finnveran mahdollisuus rahoittaa suuryrityksiä Euroopan investointipankin EGF-takausohjelman puitteissa jatkuu kesäkuun 2022 loppuun. Lisäksi Finnvera on hyväksytty InvestEU-rahoituksen toteuttajakumppaniksi ja tavoitteena on laajentaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia myös tämän yhteistyön kautta.”

Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukanta

Q1/2022 (vs. Q1/2021)

• Myönnetyt kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 247 Me (442), muutos -44 %.
  • Rahoitus oli kuitenkin 38 % korkeammalla kuin Q1/2019 ennen koronapandemiaa.
• Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakaukset: 1,0 Mrd. euroa (1,1), muutos -6 %.
• Myönnetyt vientiluotot: 120 Me (324), muutos -63 %.
  • Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
  • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.

31.3.2022 (vs. 31.12.2021)

• Vastuukanta, kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 2,9 Mrd. euroa (3,0), muutos -2 %.
• Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakaukset: 22,4 Mrd. euroa (22,6), muutos -1 %.
  • Nostetut vastuut 12,9 Mrd. euroa (12,1), muutos 6 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut 5,7 Mrd. euroa (5,4).
  • Nostamattomat vastuut 7,4 Mrd. euroa (7,4) ja sitovat tarjoukset 2,1 Mrd. euroa (3,1) eli yhteensä 9,5 Mrd. euroa (10,5), muutos -10 %, näistä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut yhteensä 6,5 Mrd. euroa (6,4).
• Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7,7 Mrd. euroa (7,9), muutos -3 %.

 

Finnvera-konserni Tuloskehitys	Q1/2022 Me	Q1/2021 Me	Muutos Me	Muutos %	2021 Me
Korkokate	17	15	3	18 %	55
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	57	39	18	46 %	167
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot	1	2	-1	-35 %	2
Liiketoiminnan muut tuotot	94	0	94	-	4
Toimintakulut	-12	-11	1	6 %	-46
Liiketoiminnan muut kulut ja poistot	-2	-3	-2	-54 %	-8
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos yhteensä, netto	-211	0	211	-	-11
Liikevoitto/ -tappio	-55	42	-97	-	164
Tilikauden voitto/tappio	-58	38	-96	-	153

 

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin tammi‒maaliskuun 2022 tulos oli 58 miljoonaa euroa tappiollinen, kun edellisvuoden vastaavalla jaksolla tulos oli 38 miljoonaa euroa voitollinen. Tappiollinen tulos johtui Venäjän vientitakuuvastuiden tappiovarausten kasvusta 210 miljoonalla eurolla. Merkittäviä lopullisia tappioita ei tammi‒maaliskuussa toteutunut. Alus- ja telakkatoimialalla ei alkuvuoden aikana arvioitu tapahtuneen merkittävää elpymistä eikä takuusitoumusten luottoriskissä olennaista pienentymistä, joten myöskään perusteita vuonna 2020 tehtyjen mittavien 1 222 miljoonan euron tappiovarausten purkamiselle ei ollut.

Venäjän kokonaisvastuiden määrä pieneni maaliskuun aikana 977 miljoonasta eurosta 709 miljoonaan euroon ja nostettujen vastuiden määrä 546 miljoonaan euroon ennenaikaisten takaisinmaksujen vaikutuksesta. Vastuiden pienenemisen vuoksi tappiovarausten määrä oli maaliskuun alkupuolella arvioitua tappiovarausmäärää alempi.

Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos oli tappiovarausten kasvun vaikutuksesta -172 miljoonaa euroa, josta 79 miljoonaa euroa katetaan Finnveran taseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastoon vuoden 2021 voitollisen tuloksen perusteella kertyneistä puskurivaroista ja 93 miljoonaa euroa valtiontakuurahaston rahastomaksuna. Rahastomaksu on kirjattu saamiseksi valtiontakuurahastolta, ja sitä ei ole vielä haettu rahastolta. Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varat ovat kertyneet Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta ja joka kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.

Korkokate ja nettopalkkiotuotot paranivat tammi‒maaliskuussa edellisvuoteen ja myös koronapandemiaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Korkokatetta kertyi 3 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikutti merkittävimmin parempi korko- ja sijoitusposition tulos. Nettopalkkiotuottoja kertyi vastaavasti 18 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mikä johtui erityisesti etukäteen saatujen palkkiotuottojen tuloutuksesta katsauskaudelle vastuiden ennenaikaisten takaisinmaksujen vaikutuksesta.

Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat maaliskuun lopussa katsauskauden tulos huomioon ottaen yhteensä 1 062 miljoonaa euroa (1 224). Puskurivarat muodostuivat seuraavasti: kotimaan rahoituksen vapaa oma pääoma 408 miljoonaa euroa (399) ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vapaa oma pääoma sekä tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 654 miljoonaa euroa (825).

Rahoituksen riskiasema

Kotimaan rahoituksen nostettujen lainojen ja takausten vastuukanta oli maaliskuun lopussa 2 633 miljoonaa euroa ja se laski 16 miljoonaa euroa vuodenvaihteesta 2021. Vastuukannasta 383 miljoonaa euroa kohdistui suurille, yli 249 henkilöä työllistäville yrityksille.

Kotimaan rahoituksen luottosalkun laatu pysyi vuoden alussa tavoitteiden mukaisena. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit sekä järjestämättömien luottojen ja rästien määrät pysyivät kohtuullisella tasolla. Vastuukannan odotettu tappio (EL) pysyi alkuvuonna lähes ennallaan ja oli maaliskuun lopussa 3,54 prosenttia vastuukannasta. Vastuukannan riskiluokittainen jakauma pysyi myös lähes ennallaan.

Vientitakuu- ja erityistakausvastuut olivat ensimmäisen kvartaalin lopussa 22 378 miljoonaa euroa (22 637). Voimassa olevien vientitakuiden ja erityistakausten 20 285 miljoonan euron (19 500) ja sitovien tarjousten 2 087 miljoonan euron (3 108) määrästä noin 75 prosenttia oli EU- ja OECD-maista. Vastuista 27 prosenttia oli investointitasoa olevassa BBB- tai sitä paremmissa riskiluokissa.

Tulosnäkymät vuodelle 2022

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ei syntynyt lopullisia mittavia vientitakuutappioita, mutta laskennalliset odotettavissa olevat luottotappiot olivat edelleen merkittävästi koholla, kuten myös vuoden 2021 lopussa. Tappiovarausten kohonnut taso johtui pääosin koronapandemian aiheuttamasta talousnäkymien heikentymisestä alus- ja telakkatoimialalla sekä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä olennaisesti heikentyneistä Venäjän talousnäkymistä, jotka laskivat yksittäisten riskinkohteiden riskiluokituksia.

Alus- ja telakkatoimialan toipuminen koronapandemiasta sekä Ukrainan sota ja Venäjän heikentyneet talousnäkymät aiheuttavat merkittävää epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2022 tuloskehitykseen. Finnvera antoi negatiivisen tulosvaroituksen 11.3.2022 todeten, että koronapandemian vaikutuksesta aikaisemmin tehtyjen tappiovarausten purkamiselle ei arvioida olevan vielä perusteita ja että Venäjän vientitakuuvastuiden luottotappioriskin kasvun vuoksi Finnvera-konsernin vuoden 2022 tulos voi olla tappiollinen. Muutokset tappiovarausten määrässä ja mahdolliset lopulliset tappiot ratkaisevat vuoden 2022 tuloksen tappiollisuuden tai voitollisuuden. Näiden muutosten ja toteutuvien tappioiden ennakointi on vallitsevassa tilanteessa kuitenkin erittäin vaikeaa.

Lisätiedot:

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun 2022 johdon osavuotisesta selvityksestä ja sisältää sen olennaiset tiedot. Johdon osavuotinen selvitys on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta www.finnvera.fi.

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2022 (PDF)

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit