Talentia teetti selvityksen kunta-alan varhaiskasvatuksen työolosuhteista jäsenistöltään. Kyselyyn vastasi 1043 varhaiskasvatuksessa työskentelevää henkilöä. Kyselyyn vastanneista yli puolet, 52 %, kokee työolosuhteensa kuormittavaksi ja 52 % katsoi, että työehtoja tulisi kehittää parantamalla palkkausta. Talentia korostaakin, että vaativasta työstä tulisi saada asianmukaista palkkaa. Varhaiskasvatus muun muassa edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Työpäivän aikana ei ehdi tehdä kaikkea, koska suurin osa lapsista tarvitsee apua kaikkiin toimiin, koska ovat niin pieniä. Jatkuva kiire aiheuttaa stressiä. Joka aamu töihin tullessa pitää rakentaa henkilöstöpalapeli taas uudelleen, mikä aiheuttaa myös stressiä ja jopa kinaa työyhteisössä, kuvaa yksi vastaajista työtään.

Talentia vaatii päättäjiltä pikaisia toimia varhaiskasvatuksen ammattilaisten työolosuhteiden ja -hyvinvoinnin parantamiseksi. Vaikka varhaiskasvatuksen mitoitukseen on tullut tarkennuksia, monissa päiväkodeissa on edelleen liian vähän pätevää henkilökuntaa suhteessa lasten määrään.

– Varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat esittäneet huolensa työssäjaksamisesta sekä lasten turvallisuudesta ylisuurissa ryhmissä jo useaan otteeseen. Jos varhaiskasvatuksen ammattilaisten tilanteeseen ei herätä pian, pako alalta vain pahenee, sanoo Talentian neuvottelupäällikkö Tiina Kinnunen. 

Varhaiskasvatuksen palkkausta parannettava

Yksi keino nostaa alan pitovoimaa ja houkuttavuutta on Kinnusen mukaan maksaa työntekijöille perustyön ohella tehtävistä lisätehtävistä. Valtaosalle kyselyyn vastanneista kuuluu perustehtävän lisäksi yksi tai useampi toistuva lisätehtävä.  

– Lisätehtävä voi olla kaikkea tiimivastaavan tehtävästä ruokahuoltoon ja siistijän tehtävään. Huomionarvoista on, että vain 21 prosentille lisätehtäviä sovitusti tekevälle maksetaan näistä erillinen korvaus, Kinnunen sanoo.  

Lisätehtävät voivat myös hämärtää työnjakoa ja sitä, mitkä ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisten päätehtäviä.  

– Olisi tärkeää, että jokainen varhaiskasvatuksen sosionomi, opettaja ja päiväkodin johtaja saisi keskittyä heidän osaamisensa keskiössä olevaan tehtävään lasten kasvatuksessa, opetuksessa ja päiväkodin johtamisessa. Avustaviin tehtäviin ja esimerkiksi ruokahuoltoon tulisi palkata oma henkilöstönsä, toteaa Kinnunen.  

Palkkauksen lisäksi eniten toivottuihin alan kehittämiskohteisiin kuuluivat varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kehittäminen ja joustavien koulutuspolkujen luominen eri tehtäviin.

Varhaiskasvatus kuntoon 1+1+1-mallilla

Vuonna 2018 uudistettu varhaiskasvatuslaki on syventänyt alan henkilöstöpulaa. Lakiin kirjattiin uutena tehtävänimikkeenä varhaiskasvatuksen sosionomi, mutta laissa ei määritelty sosionomille selvää paikkaa verrattuna muihin ammattilaisiin. Epäselvän tilanteen seurauksena sosionomit ovat alkaneet kaikota varhaiskasvatuksesta, mikä ajaa alaa entistä pahempaan ahdinkoon.

Talentia esittää varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan ratkaisuksi 1+1+1-mallia: Jokaisessa päiväkotiryhmässä tulee olla yksi varhaiskasvatuksen opettaja, yksi varhaiskasvatuksen sosionomi ja yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.

– 1+1+1+malli mahdollistaa, että alansa ammattilaiset tekevät koulutustaan vastaavaa työtä ja tehtävien tasaisen jakautumisen, mikä vaikuttaa myös työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin sekä alan pitovoimaan, sanoo Kinnunen. 

Kunta alan varhaiskasvatusammattilaisille suunnattu kysely toteutettiin alkuvuodesta 2023. Kyselyllä selvitettiin varhaiskasvatuksen henkilöstön työehtoja ja työolosuhteita. Kysely lähetettiin yli kolmelle tuhannelle työssäkäyvälle talentialaiselle varhaiskasvatusalan ammattilaiselle, joista suurin osa on varhaiskasvatuksen opettajia. Vastausprosentti oli 32. 

Lue lisää: Varhaiskasvatus kuntoon 1+1+1-mallilla >>