Jokaisella kuntalaisella on oikeus saavutettavaan tiedonsaantiin
Maailmanlaajuisesti jopa 15 % ihmisistä ei pysty käyttämään verkkopalveluita ja Suomessa yli 1,2 miljoonaa ihmistä tarvitsee niihin lisää saavutettavuutta. Euroopan unioni sääti vuonna 2016 saavutettavuusdirektiivin (2016/2021), jonka siirtymäkausi päättyi syyskuussa 2020. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on, että jokainen voi käyttää digitaalisia palveluita toimintarajoitteista riippumatta. Direktiivi koskee kaikkia julkisia verkkopalveluita, kuten kuntia ja valtion hallintoa. Kunnissa tämä tarkoittaa digitaalisten palvelujen lisäksi esimerkiksi sitä, että kunnanvaltuuston kokoukset täytyy tekstittää jälkikäteen.
”Saavutettavuusdirektiivi on askel kohti kaikille saavutettavia digipalveluita. Direktiivin tarkoitus on nimenomaan parantaa kuntalaisten tiedonsaantioikeutta sekä erityisryhmien asemaa ja osallisuutta, ei vaikeuttaa sitä. Saavutettavuus ja tiedonsaantioikeus poliittisista päätöksistä kuuluu olennaisena osana demokratiaan, “sanoo Demarinaisten puheenjohtaja, ministeri Tytti Tuppurainen.
Saavutettavuusdirektiivin tarkoitus on lisätä kuntalaisten tiedonsaantioikeutta, kuitenkin siinä ilmenee porsaanreikä, joka saattaa kääntää direktiivin tavoitteen päinvastoin. Koska videot pitää tehdä saavutettaviksi kahden viikon kuluessa julkaisusta, osassa kunnista on mediatietojen mukaan päätetty poistaa aineistoja kahden viikon määräajan sisällä verkosta. Tämä koskee esimerkiksi nauhoitettuja kunnanvaltuuston kokouksia.
”Meidän on huolehdittava, että jokaisella kuntalaisella tulee olla yhdenvertaiset tiedonsaantioikeudet päätöksenteosta. Yhteisiin tavoitteisiin on sitouduttava ja kunnilla tulee olla riittävät resurssit direktiivin toimeenpanoon. Kannustankin kunnanvaltuutettuja olemaan valppaina, kun valtuusto päättää direktiivin vaatimista velvoitteista. Saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden ja tiedonsaannin oikeus on meillä jokaisella ja sen eteen on tehtävä työtä, niin kunnissa ja kaupungeissa, kuin valtionhallinnonkin tasolla,” täydentää Demarinaisten 1. varapuheenjohtaja Emmi Lintonen.
Demarinaisten hallitus 22.11.2020
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tytti TuppurainenEurooppaministeri, Demarinaisten puheenjohtaja
Puh:0400840594tytti.tuppurainen@eduskunta.fihttps://tytti.info/Emmi LintonenDemarinaisten 1. varapuheenjohtaja
emmi.lintonen@forssa.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Demarinaiset
DemFem-feministiverkosto ja Demarinaiset liittoutuvat14.1.2021 11:45:32 EET | Tiedote
DemFem -feministiverkoston toiminta käynnistyy uudelleen vuoden 2021 alusta Demarinaisten yhteydessä. DemFem on sosialidemokraattinen feministiverkosto, jonka puheenjohtaja toimii lahtelainen Maria Mäkynen. Verkosto on ryhmä sosialidemokraattisia feministejä, jotka aktiivisesti ja tavoitteellisesti pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan ja yhteiskuntaan feministiseltä ja sosialidemokraattiselta pohjalta.
Demarinaiset peräänkuuluttaa faktatietoa koronarokotekeskusteluun17.12.2020 10:48:46 EET | Tiedote
Marinin hallitus julkaisi joulukuun alussa Suomen rokotestrategian koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Rokotestrategian toimeenpano alkaa, kun myyntiluvallinen ja Euroopan unionin standardit täyttävä rokote on saatavilla. Strategian mukaisesti rokotetta tullaan tarjoamaan jokaiselle halukkaalle ja rokotuksen saavat ensiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstö, ikäihmiset sekä riskiryhmiin kuuluvat henkilöt.
Liisa Jaakonsaarelle ministerin arvonimi11.12.2020 12:00:26 EET | Tiedote
Tasavallan presidentti on myöntänyt esittelyssään 11.12.2020 Liisa Jaakonsaarelle ministerin arvonimen. Jaakonsaari on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä suomalainen poliittinen vaikuttaja ja päättäjä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Naisiin kohdistuva väkivalta on saatava loppumaan25.11.2020 09:09:39 EET | Tiedote
Maailmassa joka kolmas nainen kohtaa elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Joissakin maissa luku nousee jopa 70 prosenttiin. Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisin muoto on kotona tapahtuvaa väkivalta. Koronaepidemia ja poikkeusolot ovat pahentaneet tilannetta, kun pääsy terveyspalveluihin ja turvakoteihin heikentynyt. Lähisuhdeväkivallan lisäksi myös muut naisiin kohdistuvan väkivallan muodot, kuten julkisissa tiloissa tapahtuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja verkkohäirintä ovat lisääntyneet. Moninainen naisiin kohdistuva väkivalta on yksi vakavimmista uhista naisten oikeuksien toteutumiselle ja tasa-arvon saavuttamiselle kaikkialla maailmassa.
Lapsivaikutusten arviointi osaksi kuntien päätöksentekoa20.11.2020 08:43:18 EET | Tiedote
Yhteiskunnallisilla kriiseillä on huomattavat vaikutukset lasten hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Poikkeusolot lisäävät heikommassa ja haavoittuvammassa asemassa olevien jokapäiväisiä haasteita. Nyt on tärkeää pitää huoli, että esimerkiksi lasten oikeudet huomioidaan kuntien päätöksenteossa.
Marinin hallitus puuttuu naisiin kohdistuvaan väkivaltaan entistä laajemmin25.10.2020 05:45:00 EET | Tiedote
Tämän viikon torstaina julkaistiin Marinin hallituksen hallitusohjelmassa sovittu naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Ohjelmassa painotetaan erityisesti digitaaliseen ja kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumista. Lisäksi keskiössä ovat väkivallan ennaltaehkäisy, viranomaisten kouluttaminen ja tietoisuuden lisääminen. Tilastojen mukaan Suomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista naisille, arvion mukaan joka kolmas nainen kokee lähisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Seksuaalinen ja verkossa tapahtuva häirintä ovat huomattavasti yleisempää etenkin nuorilla naisilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme