Jokaisella lapsella on väliä – Lapsen oikeuksien sopimus takaa oikeuden hyvään kohteluun

Jaa

Jokaisella lapsella on oikeus tulla kohdelluksi hyvin ja saada osakseen huolenpitoa sekä suojaa väkivallalta ja välinpitämättömältä kohtelulta. Kiusaaminen, syrjintä ja kouluväkivalta ovat edelleen liian yleisiä ongelmia, joilla on vakavia seurauksia lapsille ja nuorille sekä kustannuksia myös yhteiskunnalle. Lapset ja nuoret eivät aina ole tietoisia omista oikeuksistaan, eivätkä välttämättä tunnista, jos heitä kohdellaan väärin.

Lapsen oikeuksien viestintäverkosto on julkaissut tänään kannanoton lasten ja nuorten oikeudesta hyvään kohteluun

Suurin osa lapsista ja nuorista kokee, että heitä kohdellaan hyvin, mutta kaikilla ei ole sama kokemus. Muuksi kuin tytöksi tai pojaksi itsensä ilmoittavien kokemus on merkittävästi kielteisempi kuin muilla (Lastensuojelun Keskusliitto 2021). 75 % lapsista, joiden vanhempi on eri kulttuurista lähtöisin, on kokenut rasismia ja syrjintää (Familia ry 2021). Rasismia koetaan niin ikätovereiden kuin aikuisten taholta ja kokemukset alkavat usein varhain, jo varhaiskasvatusiässä (Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2020).

Lasten ja nuorten yksinäisyyden kokemukset ovat suomalaisten tutkimusten mukaan olleet viime vuosina nousussa (Opetushallitus 2021). Kouluissa kiusaaminen ja ulkopuolelle jättäminen kohdistuvat muita useammin tiettyihin ryhmiin, kuten etnisiin vähemmistöihin, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, maahanmuuttotaustaisiin lapsiin sekä lapsiin, joilla on vammoja tai muita toimintarajoitteita (Kouluterveyskyselyt/THL). Osa tapauksista on niin vakavia, että on syytä puhua kiusaamisen sijaan kouluväkivallasta.

Lapsilla itselläänkin on velvollisuus kohdella toisia hyvin. Kiusaamista, syrjintää ja kouluväkivaltaa voidaan ehkäistä empatiakasvatuksella, tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelulla sekä kokonaisvaltaisella turvataito- ja seksuaalikasvatuksella. Koulussa ja varhaiskasvatuksessa toteutetut harjoitukset edistävät tehokkaasti lasten positiivista käytöstä toisiaan kohtaan. Esimerkiksi KiVa Koulu -ohjelma on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu yhdeksi tehokkaimmista kiusaamisen ehkäisyn ohjelmista.

Lasten kokemus opettajalta saadusta hyvästä kohtelusta on kehittynyt myönteisesti (Kouluterveyskysely). Aikuisten esimerkillä on suuri merkitys siinä, että lapsi kasvaa kunnioittamaan toista ihmistä ja tämän ihmisarvoa. Lasten parissa toimivat aikuiset ovat avainasemassa siinä, että lapset ja nuoret saavat tietoa oikeuksistaan sekä siitä, mikä on asiallista kohtelua, jotta he oppivat tunnistamaan ja kertomaan, jos heitä kohdellaan huonosti. Jo varhaiskasvatusiästä lähtien tapahtuva puuttuminen sekä tilanteiden sanoittaminen empaattisesti ja leimaamatta opettavat lapsille häirinnän tilanteiden tunnistamista ja pysäyttämistä.

Myös vanhemmilla on velvollisuus kohdella lapsia hyvin ja suojella heitä fyysiseltä ja henkiseltä väkivallalta kaikissa tilanteissa. Jos huonoon kohteluun ei puututa, se jatkuu usein kierteenä: kaltoinkohdeltu, kiusattu tai alistettu lapsi voi itse kohdella toisia huonosti tai hyväksyntää hakiessaan tulla uudelleen huonosti kohdelluksi tai hyväksikäytetyksi.

Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä. Lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus

 Mitä me voimme tehdä?

  • Kaikkien lasten kanssa työskentelevien aikuisten sekä päättäjien tulee tuntea YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö ja velvoitteet, jotta lapsen oikeudet voivat toteutua. Myös lasten itsensä, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, on tunnettava oikeutensa ja tiedettävä, miten toimia, jos niitä loukataan.
  • Lasten ihmisoikeuskasvatuksella, empatiakasvatuksella ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelulla sekä kokonaisvaltaisella seksuaalikasvatuksella voidaan vaikuttaa lasten käyttäytymiseen toisiaan kohtaan. Tämä edellyttää sitä, että ihmisoikeuksia myös kunnioitetaan käytännön teoillalapsen arjen ympäristöissä.
  • Kaikenlainen syrjintä, kiusaaminen ja häirintä tulee osata tunnistaa koko kasvatus- ja koulutuspolun läpi ja puuttua siihen johdonmukaisesti. Koulun ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee saada tätä varten riittävä koulutus. Yhdenvertaisuussuunnittelussa on hyvä ottaa oppilaat mukaan arvioimaan ja pohtimaan keinoja parantaa tilannetta.
  • Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää lasten ja nuorten kanssa keskustelun pohjana. Mistä tulokset kertovat? Mitä kouluyhteisössä voidaan yhdessä tehdä tilanteen parantamiseksi? Päättäjien on hyödynnettävä kouluterveyskyselyn tuloksia lapsivaikutusten arviointiin osana päätöksentekoa.
  • Jokainen aikuinen voi näyttää toiminnallaan lapsille ja nuorille hyvää esimerkkiä muiden ihmisten kohtelusta yhtä lailla arjen tasolla ja sosiaalisessa mediassa kuin julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa.
  • Jos lapsi tai nuori kertoo huonosta kohtelusta, on siihen aina suhtauduttava vakavasti. Mikäli aikuinen jättää puuttumatta asiaan tai pahimmassa tapauksessa kohtelee itse lasta esimerkiksi syrjivästi, se voi vääristää lasten ymmärrystä siitä, millainen kohtelu on hyväksyttyä.

Fakta: Lapsen oikeudet

YK:n lapsen oikeuksien sopimus on Suomessa tullut voimaan jo kolmekymmentä vuotta sitten, vuonna 1991. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus ja se velvoittaa laintasoisesti aikuisia kunnioittamaan lapsen oikeuksia ja valtioita tiedottamaan niistä.

Kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta, joka on viime vuodesta alkaen ollut Suomessa vakiintunut liputuspäivä. Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 15.–21.11. ja sen teema on tänä vuonna lapsen oikeus hyvään kohteluun.

Lisätietoja:

Laura Sareskoski, viestinnän asiantuntija, laura.sareskoski@lskl.fi, p. 050 310 3086

Juuli Hurskainen, johtaja (viestintä ja vaikuttaminen), juuli.hurskainen@lskl.fi, p. 050 353 3480 

Kuvat

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lastensuojelun Keskusliitto / Lapsen oikeudet
Armfeltintie 1
00150 HELSINKI

+358 (0) 9 3296 011https://www.lapsenoikeudet.fi

Kansallisen lapsen oikeuksien viestintäverkoston muodostavat valtion ja kirkon toimijat sekä lapsi- ja nuorisojärjestöt ja lapsiasiavaltuutetun toimisto. Verkoston tavoitteena YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuuden lisääminen ja lapsen oikeuksien toteutumisen edistäminen. Verkostoa koordinoi Lastensuojelun Keskusliitto.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lastensuojelun Keskusliitto / Lapsen oikeudet

Lapsilla ja nuorilla on oikeus tulevaisuuteen18.11.2020 07:00:00 EET | Tiedote

Poikkeusoloissa ja niiden jälkeisissä toimissa lasten ja nuorten oikeudet ja heidän erityinen asemansa jäävät helposti sivurooliin. Pandemian hillitsemiseksi tehdyt päätökset vaikuttavat kuitenkin merkittävästi heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten tilanne voi vaarantua merkittävästi. Päätöksiä tehtäessä on huolehdittava siitä, että lasten ja nuorten usko ja oikeus tulevaisuuteen säilyy. Lapsen oikeuksien viestintäverkosto on julkaissut tänään kannanoton lasten ja nuorten oikeudesta tulevaisuuteen ja tulevaisuususkoon.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlaa vietettiin perjantaina 20.11.2009 Helsingissä - STT INFO KUVA (VIDEOTIEDOTE)20.11.2009 18:33:00 EET | Tiedote

Lapset ja aikuiset avasivat juhlapäivän sytyttämällä Finlandia-talolla 12 lyhtyä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lasten osallisuuden artiklan 12. kunniaksi. Avajaisten jälkeen pidettiin Suomen Lasten Parlamentin juhlaistunto. Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja arkkipiispa Jukka Paarma julkistivat Kättä päälle -haastekampanjan sopimukset. Puhemies Niinistö ja lapset kohtasivat myös nettiyhteisö Habbossa. Säätytalolla lapset ja nuoret kertoivat omien oikeuksiensa toteutumisesta tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Presidentti vastaanotti myös Uskontojen yhteistyö Suomessa -foorumin julkilausuman. Lapsenpäivä-palkintojen ja Lastenkulttuurin valtionpalkintojen jakotilaisuus tapahtui Säätytalolla. Palkinnon jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlaa vietettiin perjantaina 20.11.2009 Helsingissä Finlandia-talolla ja Säätytalolla - STT INFO KUVA (KUVATIEDOTE)20.11.2009 17:32:00 EET | Tiedote

Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlaa vietettiin perjantaina 20.11.2009 Helsingissä Finlandia-talolla ja Säätytalolla. Lapset ja aikuiset avasivat juhlapäivän sytyttämällä Finlandia-talolla 12 lyhtyä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lasten osallisuuden artiklan 12. kunniaksi. Avajaisten jälkeen pidettiin Suomen Lasten Parlamentin juhlaistunto. (KUVATIEDOTE)

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme