Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista
Kymijoen vesistössä monien suurten järvien vedenpinnat ovat edelleen hieman alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, mutta viime ja toissa viikon runsaat sateet saivat vedenkorkeudet nousuun. Ennusteen mukaan vedenkorkeuksien nousu jatkuu vielä, vaikka runsaimmat sateet ovat näillä näkymin ohi. Päijänteen vedenkorkeus on hitaasti noussut lähes ajankohdan keskiarvotasolle. Järven tulovirtaama on varsin suuri ja ilman muutoksia juoksutuksiin pinta nousisi, mutta juoksutusta on kasvatettu ja Päijänteen vedenkorkeus pysyy lähiviikot melko lähellä nykyistä tasoa. Myös Lahden Vesijärven vedenkorkeus on noussut ajankohdan keskiarvotasolle. Sysmän Nuoramoisjärven vedenkorkeus on edelleen noin 15 cm ajankohdan keskiarvotasoa alempana.
Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoki tulvi viime viikolla. Hämeen alueella Ypäjällä mitattu tulvahuippu oli tiistaina 17.1.2023 N60+80,97 m, joka vastaa keskimäärin noin kerran 5–7 vuodessa toistuvaa vedenkorkeutta. Tällöin Ypäjällä oli peltoja veden alla satoja hehtaareja ja Forssantien mt 213 toinen ajokaista oli tulvan alla ja pois liikennekäytöstä. Myös esimerkiksi Puujoen Varunteenkoskella käytiin tyypillisissä kevättulvakorkeuksissa (tulvahuippu 17.1.2023 N60+81,67, joka vastaa keskimäärin joka toinen vuosi toistuvaa vedenkorkeutta).
Voimalaitosten juoksutukset pidetään Kokemäenjoen vesistöalueella mahdollisimman suurina, jotta järviin saadaan tilaa mahdollisia jäädytysajoja varten. Mikäli virtaamat ovat suuria ja myöhemmin tulee kovia pakkasia, hyydeongelmat ovat mahdollisia avoimilla jokiosuuksilla. Alueen säännöstellyt järvet ovat täyttyneet ja niihin olisi syytä saada reagointivaraa. Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on noin 40 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella. Tammelan Pyhäjärven vedenkorkeus on noin 18 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella. Kanta-Hämeessä säännöstelemättömien järvien vedenkorkeudet ovat olleet syksystä alkaen alhaalla, mutta ovat nyt tammikuussa nousseet selvästi.
Myös Vantaanjoen vesistöalueella vedenkorkeudet nousivat viime viikolla tulvakorkeuksiin. Vantaanjoki kävi Riihimäen keskustassa tulvakorkeudessa maanantaina 16.1.2023 N60+87,23 m (Paloheimo), joka vastaa keskimäärin kerran neljässä vuodessa toistuvaa vedenkorkeutta.
Karvianjoen vesistöalueella järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat edelleen korkealla, mutta tulvavahinkoja ei ole tiedossa. Lopen Punelian vedenkorkeus on noin 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvotasoa ylempänä.
Pohjavedenpinnat kääntyivät hienoiseen nousuun
Keväästä 2022 lähtien jatkunut pohjavedenpintojen lasku on kääntynyt nousuun. Hämeen pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinnat ovat nousseet tammikuun aikana noin 10–15 senttimetriä, mutta ovat vielä hieman ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Yleensä pohjavedet ovat talvella laskusuunnassa, mutta lämmin ja sateinen tammikuu sekä roudan puuttuminen ovat aiheuttaneet sen, että pohjavettä on päässyt muodostumaan lumien sulamisvesistä ja vesisateista.
Jääpeite ei juuri vahvistunut tammikuun puolivälissä
Tammikuun puolenvälin tuntumassa vallinneen lauhan jakson aikana jääpeite pysyi ennallaan tai jopa hieman oheni eri puolilla Suomea tehdyissä jäänpaksuusmittauksissa. Sama on havaittavissa Hämeessä tehdyistä jäänpaksuusmittauksista.
Tammikuun 20. päivän mittauksissa jään kokonaispaksuus vaihteli Hämeen havaintopaikoilla 22–28 senttimetriä välillä ja se oli 2–5 senttimetriä ajankohdan keskimääräistä paksuutta ohuempaa.
Havaintopaikka | Mittauspäivä | Jäänpaksuus cm | Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta | Teräsjää cm | Havainto |
Jääsjärvi, Hartola | 19.01.2023 | 28 | -3 | 15 | 1961–2022 |
Kuivajärvi, Saari, Tammela | 20.01.2023 | 26 | -4 | 10 | 1961–2022 |
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret | 20.01.2023 | 24 | -5 | 15 | 1970–2022 |
Pääjärvi, Lammi | 20.01.2023 | 22 | -2 | 9 | 1978–2022 |
Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.
Ajankohtaista vesi- ja jäätilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 064
Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230
Tiedotus:
Minna Huovinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 076
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Kevään tulvahuippu on ohitettu, pohjaveden pinta nousee edelleen23.4.2024 07:55:00 EEST | Tiedote
Järvien ja jokien vedenpinnat nousivat huhtikuun alun voimakkaiden sateiden jälkeen nopeasti. Voimakkaat sateet ja tavallista aikaisempi kevään tulo vaikeuttivat monin paikoin vedenpinnan korkeuden säännöstelyä. Tulvakorkeudet pysyivät kuitenkin tavanomaisten kevättulvien tasolla. Nyt kevättulvien huippu on jo ohitettu. Järvien jäät ovat monin paikoin liian heikkoja mitattaviksi. Pohjavedenpinnat ovat reilusti yli ajankohdan keskimääräisen tason. Talousvesikaivoissa tulee näillä näkymin hyvin riittämään vettä kesällä.
Hämeen ELY-keskuksen ilmastokertomus 2023 – alueelliset päästöt ovat laskussa, mutta hiilineutraaliuden saavuttamisessa riittää vielä tekemistä19.4.2024 10:31:16 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuosien 2005–2022 välisenä aikana 38 prosenttia. Keskimäärin päästövähenemä on ollut noin 70 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia (kt CO2-ekv) vuodessa. Tahtia on kirittävä tulevina vuosina noin 86 kilotonnin tasolle, että alueen päästötase olisi linjassa kansallisiin ilmastotavoitteisiin nähden.
Kanta-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut metsäalan yrittäjän luonnonsuojelurikkomuksesta sakkorangaistukseen12.4.2024 13:31:26 EEST | Tiedote
Hämeen ELY-keskus teki 9.5.2023 tutkintapyynnön liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan alueella maaliskuussa 2023 suoritetuista hakkuista. Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi 12.3.2024 yrittäjän päiväsakkoihin.
Niinimäen tuulivoimahankkeen YVA-menettely on alkanut3.4.2024 07:26:21 EEST | Tiedote
Myrsky Energia Oy on toimittanut Hämeen ELY-keskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiohjelman (YVA-ohjelman), joka koskee Hattulan kuntaan suunnitteilla olevaa Niinimäen tuulivoimahanketta. Sähkönsiirtoreittien vaihtoehdot kulkevat Hattulan kunnan lisäksi Hämeenlinnan kaupungin alueella.
Hämeen lähteiden kansalaishavainnointi alkaa28.3.2024 10:03:24 EET | Tiedote
Tule mukaan havainnoimaan Hämeen lähteitä! Tämänhetkiset tiedot lähteiden luonnontilasta ovat osittain puutteellisia ja siksi niiden tilaa aletaan selvittää kansalaishavainnoinnin avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme