Hämeen ELY-keskus

Jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista

Jaa

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan viikon takaisista talvitulvahuipuista. Viilentynyt sää ja vähäiset sademäärät ovat helpottaneet tilannetta. Keskiviikkona lämpötila kohoaa sääennusteiden mukaan suuressa osassa maata selvästi suojan puolelle, mutta sitten jälleen viilenee. Parin päivän lauha jakso ei ennusteiden mukaan riitä kääntämään vedenpintoja kuin paikoin hienoiseen nousuun.

Kymijoen vesistössä monien suurten järvien vedenpinnat ovat edelleen hieman alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, mutta viime ja toissa viikon runsaat sateet saivat vedenkorkeudet nousuun. Ennusteen mukaan vedenkorkeuksien nousu jatkuu vielä, vaikka runsaimmat sateet ovat näillä näkymin ohi. Päijänteen vedenkorkeus on hitaasti noussut lähes ajankohdan keskiarvotasolle. Järven tulovirtaama on varsin suuri ja ilman muutoksia juoksutuksiin pinta nousisi, mutta juoksutusta on kasvatettu ja Päijänteen vedenkorkeus pysyy lähiviikot melko lähellä nykyistä tasoa. Myös Lahden Vesijärven vedenkorkeus on noussut ajankohdan keskiarvotasolle. Sysmän Nuoramoisjärven vedenkorkeus on edelleen noin 15 cm ajankohdan keskiarvotasoa alempana.

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoki tulvi viime viikolla. Hämeen alueella Ypäjällä mitattu tulvahuippu oli tiistaina 17.1.2023 N60+80,97 m, joka vastaa keskimäärin noin kerran 5–7 vuodessa toistuvaa vedenkorkeutta. Tällöin Ypäjällä oli peltoja veden alla satoja hehtaareja ja Forssantien mt 213 toinen ajokaista oli tulvan alla ja pois liikennekäytöstä. Myös esimerkiksi Puujoen Varunteenkoskella käytiin tyypillisissä kevättulvakorkeuksissa (tulvahuippu 17.1.2023 N60+81,67, joka vastaa keskimäärin joka toinen vuosi toistuvaa vedenkorkeutta).

Voimalaitosten juoksutukset pidetään Kokemäenjoen vesistöalueella mahdollisimman suurina, jotta järviin saadaan tilaa mahdollisia jäädytysajoja varten. Mikäli virtaamat ovat suuria ja myöhemmin tulee kovia pakkasia, hyydeongelmat ovat mahdollisia avoimilla jokiosuuksilla. Alueen säännöstellyt järvet ovat täyttyneet ja niihin olisi syytä saada reagointivaraa. Vanajaveden vedenkorkeus Hämeenlinnan kohdalla on noin 40 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella. Tammelan Pyhäjärven vedenkorkeus on noin 18 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella. Kanta-Hämeessä säännöstelemättömien järvien vedenkorkeudet ovat olleet syksystä alkaen alhaalla, mutta ovat nyt tammikuussa nousseet selvästi.

Myös Vantaanjoen vesistöalueella vedenkorkeudet nousivat viime viikolla tulvakorkeuksiin. Vantaanjoki kävi Riihimäen keskustassa tulvakorkeudessa maanantaina 16.1.2023 N60+87,23 m (Paloheimo), joka vastaa keskimäärin kerran neljässä vuodessa toistuvaa vedenkorkeutta.

Karvianjoen vesistöalueella järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat edelleen korkealla, mutta tulvavahinkoja ei ole tiedossa. Lopen Punelian vedenkorkeus on noin 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvotasoa ylempänä.

Pohjavedenpinnat kääntyivät hienoiseen nousuun

Keväästä 2022 lähtien jatkunut pohjavedenpintojen lasku on kääntynyt nousuun. Hämeen pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinnat ovat nousseet tammikuun aikana noin 10–15 senttimetriä, mutta ovat vielä hieman ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Yleensä pohjavedet ovat talvella laskusuunnassa, mutta lämmin ja sateinen tammikuu sekä roudan puuttuminen ovat aiheuttaneet sen, että pohjavettä on päässyt muodostumaan lumien sulamisvesistä ja vesisateista.


Jääpeite ei juuri vahvistunut tammikuun puolivälissä

Tammikuun puolenvälin tuntumassa vallinneen lauhan jakson aikana jääpeite pysyi ennallaan tai jopa hieman oheni eri puolilla Suomea tehdyissä jäänpaksuusmittauksissa. Sama on havaittavissa Hämeessä tehdyistä jäänpaksuusmittauksista.

Tammikuun 20. päivän mittauksissa jään kokonaispaksuus vaihteli Hämeen havaintopaikoilla 22–28 senttimetriä välillä ja se oli 2–5 senttimetriä ajankohdan keskimääräistä paksuutta ohuempaa.

Havaintopaikka Mittauspäivä Jäänpaksuus cm Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta Teräsjää cm Havainto
Jääsjärvi, Hartola 19.01.2023 28 -3 15 1961–2022
Kuivajärvi, Saari, Tammela 20.01.2023 26 -4 10 1961–2022
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret 20.01.2023 24 -5 15 1970–2022
 Pääjärvi, Lammi  20.01.2023  22  -2  9 1978–2022

Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.

Ajankohtaista vesi- ja jäätilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:
Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 064
Petri Siiro, hydrogeologi, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 230

Tiedotus:
Minna Huovinen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 076

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Hämeen ELY-keskus
Hämeen ELY-keskus
Kirkkokatu 12
15140 Lahti

0295 025 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-hame

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus

Paikkoja auki, etsitään tekijät! -ELY-tilaisuus avaa Työvoimatiekartta-hankkeen tuloksia työvoiman saatavuuden parantamiseksi2.2.2023 11:13:10 EET | Tiedote

Työministeri Tuula Haataisen käynnistämässä Työvoimatiekartta-hankkeessa on selvitetty työvoimapulan ja kohtaanto-ongelmien syitä ja etsitty toimia, joilla työvoiman saatavuutta voitaisiin parantaa koko Suomessa. Paikkoja auki, etsitään tekijät! -ELY-tilaisuudessa 13.2. ministeriön johto ja asiantuntijat kertovat Hämeen maakuntien tuloksista. Tilaisuudessa kuullaan myös alueen edustajien näkemyksiä työvoiman saatavuuden parantamisesta.

Loimijoen padotus- ja juoksutusselvityksen ohjausryhmä päätti seuraavasta säännöstelysuositusten seurantakaudesta30.1.2023 10:57:42 EET | Tiedote

Hämeen ELY-keskus uusi syksyllä 2022 kevään 2017 verkkokyselyn, jossa selvitettiin vesistön käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vesistön tilasta ja vedenkorkeuksista. Vastauksia kyselyyn saatiin 183, joista 107 koski Tammelan aluetta, 26 Forssan aluetta ja loput Loimaata, Jokioista, Huittista ja Ypäjää. Kun huomioidaan virkistyskäyttömahdollisuudet, veden laatu, rantojen kasvillisuus, kalasto ja linnusto, oli vastaajista 40 prosenttia melko tai erittäin tyytyväisiä vesistön nykytilaan. Vuonna 2017 vastaajista oli melko tai erittäin tyytyväisiä vain noin neljännes.

Hämeessä joulukuussa 18 562 työtöntä työnhakijaa27.1.2023 08:07:40 EET | Tiedote

Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnissa oli joulukuun lopussa 18 562 työtöntä työnhakijaa, joista 1754 oli kokoaikaisesti lomautettuja. Tämä on 1543 vähemmän (-8 %) kuin vuosi sitten. Lomautettujen määrä ylitti edellisvuoden tason, mutta muiden työttömien määrä väheni (-1550). Marraskuusta joulukuuhun työttömien työnhakijoiden määrä TE-toimistossa ja kuntakokeiluissa lisääntyi johtuen sekä lomautettujen että muiden työttömien määrän kasvusta. Työttömyyden kasvun taustalla joulukuussa vaikuttaa ilmiö, joka johtuu eräiden ammatillisten koulujen päättymisestä, lomautusten kasvusta ja määräaikaisten työsuhteiden tavanomaisesta yleisemmästä päättymisestä joulukuun aikana. Työttömyysjaksoja alkoi lähes 3300 kasvaen vuodentakaisesta yhdeksän prosenttia. Tiedot ilmenevät Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsauksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme