Jokihelmisimpukoille elvytystä – Jyväskylän yliopisto johtaa suurta kansainvälistä suojeluhanketta
”Toimimme maantieteellisesti jokihelmisimpukan kohtalon kannalta keskeisimmällä alueella. Panostus lajin suojeluun on kannattavinta juuri täällä, koska alueella on vielä edellytykset kestävästi lisääntyvien raakkukantojen säilymiselle pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.
Jokihelmisimpukoiden lastentarhat ja lemmenlomat
Raakkukantojen elvytystoimina rakennetaan jokihelmisimpukan kotijokiin poikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta poikasvaiheen elossapysymistä saadaan nostettua kestävälle tasolle.
Kuolevien populaatioiden pelastamiseksi aikuisia raakkuja elvytetään allaskuntoutuksella tuomalla ikääntyneet jokihelmisimpukat ”lemmenlomalle” Konneveden tutkimusasemalle. Myös Virossa ja Ruotsissa tuotetaan jokihelmisimpukan poikasia joko laitosolosuhteissa tai avustetusti kotijoissaan siinä määrin, että lopputuloksena on noin 24 000 aikuista yksilöä.
Raakkujokia kunnostetaan ja kuvataan drooneilla
Hankkeessa poistetaan kalojen vaellusesteitä ja kohennetaan ihmisten muokkaamien jokiuomien luonnontilaisuutta esimerkiksi palauttamalla jokia alkuperäisiin uomiinsa, ennallistamalla koskia ja kutualueita sekä parantamalla virtausolojen monimuotoisuutta erilaisten puurakenteiden avulla. Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi perustetaan suojavyöhykkeitä, laskeutusaltaita ja kosteikkoja sekä kalkitaan maaperää valuma-alueilla.
Perinteisten jokihelmisimpukka- ja lohikalapopulaatioiden sekä niiden elinympäristöjen seurantaan käytettävien menetelmien lisäksi projektissa sovelletaan uudempia tutkimustapoja, kuten droonikuvausta, raakun kuorenavausvastusta yksittäisen raakun kunnon mittaamiseksi sekä koulutettua koiraa uusien raakkupopulaatioiden löytämiseksi.
Metsäkoneenkuljettajakin tarvitsee raakkutietoutta
Jokihelmisimpukkakantojen suojelemiseksi ja pelastamiseksi projektissa välitetään tutkimustietoa erilaisten koulutusten kautta sidosryhmille, kuten maankäytön ja metsäalan ammattilaisille. Raakkutietoutta levitetään myös laajemmalle yleisölle eri medioissa.
”Esimerkiksi metsäkoneen kuljettaja tarvitsee tietoa, miten toimia raakkupurojen läheisyydessä. Tiedon jakaminen ja käytänteiden hiominen eri sidosryhmien kanssa on hyvin oleellinen osa hanketta”, professori Taskinen kertoo.
Suomalaisten jokien hyväksi
Hanke kattaa Suomessa 32 jokea Karvianjoesta ja Isojoesta etelässä Pirkanmaan purojen ja Iijoen alueen useiden jokityyppien kautta Pohjois-Suomeen, Simojoesta aina Luttojoelle saakka. Erityisesti Iijoen vesistöalueiden lukuisilla raakkuvirroilla sekä Emäjoen alueella tullaan tekemään huomattava määrä kunnostuksia. Hanke parantaa merkittävästi uhanalaisen jokihelmisimpukan mahdollisuuksia selvitä tulevaisuuden haasteista Suomessa.
”Virtavedet ovat Suomessa kokeneet kovia. Hanke ei hyödytä pelkästään jokihelmisimpukkaa vaan suomalaisia virtavesiä ylipäänsä. LIFE Revives on merkittävä vesiensuojeluhanke, joka edistää tärkeitä, mutta erittäin haastavia ponnisteluja suomalaisen virtavesiluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi”, painottaa Taskinen.
Suojelu perustuu tutkimukseen
Vaikka LIFE-hankkeet ovat ensisijaisesti suojeluhankkeita, tieteellinen tutkimus on keskeisessä asemassa. Suojelutoimissa käytettäviä menetelmiä, tuloksia ja hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan ja monitoroidaan tieteelliset kriteerit täyttävillä tavoilla.
”Hanke vahvistaa Jyväskylän yliopiston ja Suomen asemaa alan kansainvälisen tutkimuksen kärjessä”, Taskinen iloitsee.
LIFE-hankkeista kova kilpailu
Jyväskylän yliopiston johtama 6-vuotinen LIFE Revives: Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristöjen elvyttäminen -hanke alkoi 1.9.2021. Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 15,9 miljoonaa euroa; ennätyssuuri suomalaisissa LIFE-hankkeissa.
LIFE-hankkeet ovat suuria Euroopan unionin lippulaivahankkeita ympäristösuojelun alalla. LIFE Revives -hanke on Suomen mittakaavassa ennätyksellisen laaja niin budjetiltaan kuin kattavuudeltaan. Taskisen mukaan takana on useiden vuosien valmistelutyö hankekumppaneiden kesken.
”LIFE-rahoituksen saaminen osoittaa, että meihin luotetaan Euroopan komissiossa”, kiteyttää professori Taskinen.
Projektin hankekumppanit ovat Jyväskylän yliopiston lisäksi Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB ja Sveaskog Förvaltnings AB sekä State Forest Management Centre (Viro) ja Tarton yliopisto.
Lisäksi yhdeksän osarahoittajaa (Suomen ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö) tukevat hanketta yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektin vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto
jouni.k.taskinen@jyu.fi, 040 355 8094
Projektipäällikkö, tutkimuskoordinaattori Heidi Kunttu, Jyväskylän yliopisto
heidi.kunttu@jyu.fi, 050 589 0612
Erityisasiantuntija Milka Parviainen, ympäristöministeriö
milka.parviainen@gov.fi, 0295 250 037
Vesa HolmViestinnän asiantuntija
Puh:+358504733483vesa.j.holm@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Julkisen sektorin IT-hankkeet kaatuvat usein rakenteellisiin ongelmiin - ratkaisuna modulaariset järjestelmät ja läpinäkyvyyden lisääminen17.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Reetta-Kaisa Kukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan, etteivät julkisen sektorin IT-hankkeiden ongelmat johdu teknisen osaamisen puutteesta, vaan hallinnon rakenteellisista ongelmista. Siiloutuminen, tiedonkulun katkokset ja jäykät hankintakäytännöt johtavat hankintoihin, joissa järjestelmistä tulee helposti jäykkiä, vaikeasti muokattavia ja kalliita ylläpitää. Ratkaisuksi Kukkonen esittää modulaarisempiä järjestelmiä ja hankintatiedon suurempaa läpinäkyvyyttä.
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme