Jyväskylän yliopisto

Jokihelmisimpukoille elvytystä – Jyväskylän yliopisto johtaa suurta kansainvälistä suojeluhanketta

Jaa

Uudessa Euroopan komission rahoittamassa ennätyssuuressa LIFE Revives -hankkeessa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, tilaa ja elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopisto.

1 kk ikäisiä raakun poikasia, kasvatettu Konneveden tutkimusasemalla (kuva Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto)
1 kk ikäisiä raakun poikasia, kasvatettu Konneveden tutkimusasemalla (kuva Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto)

”Toimimme maantieteellisesti jokihelmisimpukan kohtalon kannalta keskeisimmällä alueella. Panostus lajin suojeluun on kannattavinta juuri täällä, koska alueella on vielä edellytykset kestävästi lisääntyvien raakkukantojen säilymiselle pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Jokihelmisimpukoiden lastentarhat ja lemmenlomat

Raakkukantojen elvytystoimina rakennetaan jokihelmisimpukan kotijokiin poikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta poikasvaiheen elossapysymistä saadaan nostettua kestävälle tasolle.

Kuolevien populaatioiden pelastamiseksi aikuisia raakkuja elvytetään allaskuntoutuksella tuomalla ikääntyneet jokihelmisimpukat ”lemmenlomalle” Konneveden tutkimusasemalle. Myös Virossa ja Ruotsissa tuotetaan jokihelmisimpukan poikasia joko laitosolosuhteissa tai avustetusti kotijoissaan siinä määrin, että lopputuloksena on noin 24 000 aikuista yksilöä.

Raakkujokia kunnostetaan ja kuvataan drooneilla

Hankkeessa poistetaan kalojen vaellusesteitä ja kohennetaan ihmisten muokkaamien jokiuomien luonnontilaisuutta esimerkiksi palauttamalla jokia alkuperäisiin uomiinsa, ennallistamalla koskia ja kutualueita sekä parantamalla virtausolojen monimuotoisuutta erilaisten puurakenteiden avulla. Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi perustetaan suojavyöhykkeitä, laskeutusaltaita ja kosteikkoja sekä kalkitaan maaperää valuma-alueilla.

Perinteisten jokihelmisimpukka- ja lohikalapopulaatioiden sekä niiden elinympäristöjen seurantaan käytettävien menetelmien lisäksi projektissa sovelletaan uudempia tutkimustapoja, kuten droonikuvausta, raakun kuorenavausvastusta yksittäisen raakun kunnon mittaamiseksi sekä koulutettua koiraa uusien raakkupopulaatioiden löytämiseksi.

Metsäkoneenkuljettajakin tarvitsee raakkutietoutta

Jokihelmisimpukkakantojen suojelemiseksi ja pelastamiseksi projektissa välitetään tutkimustietoa erilaisten koulutusten kautta sidosryhmille, kuten maankäytön ja metsäalan ammattilaisille. Raakkutietoutta levitetään myös laajemmalle yleisölle eri medioissa.

”Esimerkiksi metsäkoneen kuljettaja tarvitsee tietoa, miten toimia raakkupurojen läheisyydessä. Tiedon jakaminen ja käytänteiden hiominen eri sidosryhmien kanssa on hyvin oleellinen osa hanketta”, professori Taskinen kertoo.

Suomalaisten jokien hyväksi

Hanke kattaa Suomessa 32 jokea Karvianjoesta ja Isojoesta etelässä Pirkanmaan purojen ja Iijoen alueen useiden jokityyppien kautta Pohjois-Suomeen, Simojoesta aina Luttojoelle saakka. Erityisesti Iijoen vesistöalueiden lukuisilla raakkuvirroilla sekä Emäjoen alueella tullaan tekemään huomattava määrä kunnostuksia. Hanke parantaa merkittävästi uhanalaisen jokihelmisimpukan mahdollisuuksia selvitä tulevaisuuden haasteista Suomessa.

”Virtavedet ovat Suomessa kokeneet kovia. Hanke ei hyödytä pelkästään jokihelmisimpukkaa vaan suomalaisia virtavesiä ylipäänsä. LIFE Revives on merkittävä vesiensuojeluhanke, joka edistää tärkeitä, mutta erittäin haastavia ponnisteluja suomalaisen virtavesiluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi”, painottaa Taskinen.

Suojelu perustuu tutkimukseen

Vaikka LIFE-hankkeet ovat ensisijaisesti suojeluhankkeita, tieteellinen tutkimus on keskeisessä asemassa. Suojelutoimissa käytettäviä menetelmiä, tuloksia ja hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan ja monitoroidaan tieteelliset kriteerit täyttävillä tavoilla.

”Hanke vahvistaa Jyväskylän yliopiston ja Suomen asemaa alan kansainvälisen tutkimuksen kärjessä”, Taskinen iloitsee.

LIFE-hankkeista kova kilpailu

Jyväskylän yliopiston johtama 6-vuotinen LIFE Revives: Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristöjen elvyttäminen -hanke alkoi 1.9.2021. Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 15,9 miljoonaa euroa; ennätyssuuri suomalaisissa LIFE-hankkeissa.

LIFE-hankkeet ovat suuria Euroopan unionin lippulaivahankkeita ympäristösuojelun alalla. LIFE Revives -hanke on Suomen mittakaavassa ennätyksellisen laaja niin budjetiltaan kuin kattavuudeltaan. Taskisen mukaan takana on useiden vuosien valmistelutyö hankekumppaneiden kesken.

”LIFE-rahoituksen saaminen osoittaa, että meihin luotetaan Euroopan komissiossa”, kiteyttää professori Taskinen.

Projektin hankekumppanit ovat Jyväskylän yliopiston lisäksi Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB ja Sveaskog Förvaltnings AB sekä State Forest Management Centre (Viro) ja Tarton yliopisto.

Lisäksi yhdeksän osarahoittajaa (Suomen ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö) tukevat hanketta yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Projektin vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto
jouni.k.taskinen@jyu.fi, 040 355 8094

Projektipäällikkö, tutkimuskoordinaattori Heidi Kunttu, Jyväskylän yliopisto
heidi.kunttu@jyu.fi, 050 589 0612

Erityisasiantuntija Milka Parviainen, ympäristöministeriö
milka.parviainen@gov.fi, 0295 250 037

Kuvat

1 kk ikäisiä raakun poikasia, kasvatettu Konneveden tutkimusasemalla (kuva Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto)
1 kk ikäisiä raakun poikasia, kasvatettu Konneveden tutkimusasemalla (kuva Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto)
Lataa
Jokihelmisimpukoita eli raakkuja kasvatusaltaan pohjalla (kuva Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto)
Jokihelmisimpukoita eli raakkuja kasvatusaltaan pohjalla (kuva Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto)
Lataa
Raakkualtaita Konneveden tutkimusasemalla (kuva Heidi Kunttu, Jyväskylän yliopisto)
Raakkualtaita Konneveden tutkimusasemalla (kuva Heidi Kunttu, Jyväskylän yliopisto)
Lataa
Yksi hankkeen kohteista on Luttojoen alue Lapissa (kuva Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto)
Yksi hankkeen kohteista on Luttojoen alue Lapissa (kuva Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto)
Lataa
Raakun glokidium-toukkia taimenen kiduksilla (kuva Hanna Suonia)
Raakun glokidium-toukkia taimenen kiduksilla (kuva Hanna Suonia)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Liberialaisella järjestöllä on monta isäntää20.10.2021 01:00:00 EEST | Tiedote

Anja Onalin (VTM, KTM) väitöskirjatutkimuksen tulokset kertovat, miten globaalin etelän kansalaisjärjestöt tasapainottelevat paikallisen toimintaympäristön ja kansainvälisen kehitysyhteistyön vaatimusten välillä. Järjestöt ”palvelevat monia isäntiä” ollakseen sekä tehokkaita että ylläpitääkseen järjestön legitimiteettiä, eli uskottavuutta ja olemassaolon oikeutusta eri sidosryhmien silmissä.

Potkupyöräily voi varhentaa pyöräilytaidon oppimisikää19.10.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Tasapainon ylläpitämistä helpottavat välineet voivat merkittävästi varhentaa pyöräilytaidon oppimisikää. Erityisesti potkupyörän käytön yleistyminen 2010-luvulta alkaen yhdistyy selvästi varhaistuneeseen pyöräilytaidon oppimisikään. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan pyöräilytaidon keskimääräinen oppimisikä on laskenut noin 1,5 ikävuodella 1950-luvulta 2010-luvulle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme