”Toimimme maantieteellisesti jokihelmisimpukan kohtalon kannalta keskeisimmällä alueella. Panostus lajin suojeluun on kannattavinta juuri täällä, koska alueella on vielä edellytykset kestävästi lisääntyvien raakkukantojen säilymiselle pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.

Jokihelmisimpukoiden lastentarhat ja lemmenlomat

Raakkukantojen elvytystoimina rakennetaan jokihelmisimpukan kotijokiin poikasille sopivia elinympäristölaikkuja, ”lastentarhoja”, jotta poikasvaiheen elossapysymistä saadaan nostettua kestävälle tasolle.

Kuolevien populaatioiden pelastamiseksi aikuisia raakkuja elvytetään allaskuntoutuksella tuomalla ikääntyneet jokihelmisimpukat ”lemmenlomalle” Konneveden tutkimusasemalle. Myös Virossa ja Ruotsissa tuotetaan jokihelmisimpukan poikasia joko laitosolosuhteissa tai avustetusti kotijoissaan siinä määrin, että lopputuloksena on noin 24 000 aikuista yksilöä.

Raakkujokia kunnostetaan ja kuvataan drooneilla

Hankkeessa poistetaan kalojen vaellusesteitä ja kohennetaan ihmisten muokkaamien jokiuomien luonnontilaisuutta esimerkiksi palauttamalla jokia alkuperäisiin uomiinsa, ennallistamalla koskia ja kutualueita sekä parantamalla virtausolojen monimuotoisuutta erilaisten puurakenteiden avulla. Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseksi perustetaan suojavyöhykkeitä, laskeutusaltaita ja kosteikkoja sekä kalkitaan maaperää valuma-alueilla.

Perinteisten jokihelmisimpukka- ja lohikalapopulaatioiden sekä niiden elinympäristöjen seurantaan käytettävien menetelmien lisäksi projektissa sovelletaan uudempia tutkimustapoja, kuten droonikuvausta, raakun kuorenavausvastusta yksittäisen raakun kunnon mittaamiseksi sekä koulutettua koiraa uusien raakkupopulaatioiden löytämiseksi.

Metsäkoneenkuljettajakin tarvitsee raakkutietoutta

Jokihelmisimpukkakantojen suojelemiseksi ja pelastamiseksi projektissa välitetään tutkimustietoa erilaisten koulutusten kautta sidosryhmille, kuten maankäytön ja metsäalan ammattilaisille. Raakkutietoutta levitetään myös laajemmalle yleisölle eri medioissa.

”Esimerkiksi metsäkoneen kuljettaja tarvitsee tietoa, miten toimia raakkupurojen läheisyydessä. Tiedon jakaminen ja käytänteiden hiominen eri sidosryhmien kanssa on hyvin oleellinen osa hanketta”, professori Taskinen kertoo.

Suomalaisten jokien hyväksi

Hanke kattaa Suomessa 32 jokea Karvianjoesta ja Isojoesta etelässä Pirkanmaan purojen ja Iijoen alueen useiden jokityyppien kautta Pohjois-Suomeen, Simojoesta aina Luttojoelle saakka. Erityisesti Iijoen vesistöalueiden lukuisilla raakkuvirroilla sekä Emäjoen alueella tullaan tekemään huomattava määrä kunnostuksia. Hanke parantaa merkittävästi uhanalaisen jokihelmisimpukan mahdollisuuksia selvitä tulevaisuuden haasteista Suomessa.

”Virtavedet ovat Suomessa kokeneet kovia. Hanke ei hyödytä pelkästään jokihelmisimpukkaa vaan suomalaisia virtavesiä ylipäänsä. LIFE Revives on merkittävä vesiensuojeluhanke, joka edistää tärkeitä, mutta erittäin haastavia ponnisteluja suomalaisen virtavesiluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi”, painottaa Taskinen.

Suojelu perustuu tutkimukseen

Vaikka LIFE-hankkeet ovat ensisijaisesti suojeluhankkeita, tieteellinen tutkimus on keskeisessä asemassa. Suojelutoimissa käytettäviä menetelmiä, tuloksia ja hankkeen vaikuttavuutta arvioidaan ja monitoroidaan tieteelliset kriteerit täyttävillä tavoilla.

”Hanke vahvistaa Jyväskylän yliopiston ja Suomen asemaa alan kansainvälisen tutkimuksen kärjessä”, Taskinen iloitsee.

LIFE-hankkeista kova kilpailu

Jyväskylän yliopiston johtama 6-vuotinen LIFE Revives: Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristöjen elvyttäminen -hanke alkoi 1.9.2021. Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 15,9 miljoonaa euroa; ennätyssuuri suomalaisissa LIFE-hankkeissa.

LIFE-hankkeet ovat suuria Euroopan unionin lippulaivahankkeita ympäristösuojelun alalla. LIFE Revives -hanke on Suomen mittakaavassa ennätyksellisen laaja niin budjetiltaan kuin kattavuudeltaan. Taskisen mukaan takana on useiden vuosien valmistelutyö hankekumppaneiden kesken.

”LIFE-rahoituksen saaminen osoittaa, että meihin luotetaan Euroopan komissiossa”, kiteyttää professori Taskinen.

Projektin hankekumppanit ovat Jyväskylän yliopiston lisäksi Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB ja Sveaskog Förvaltnings AB sekä State Forest Management Centre (Viro) ja Tarton yliopisto.

Lisäksi yhdeksän osarahoittajaa (Suomen ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö) tukevat hanketta yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla.