Jonot kiireettömään erikoissairaanhoitoon kasvoivat edelleen joulukuussa 2022 – hoitovelan purkaminen on hidasta
Joulukuun 2022 lopussa yli 160 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon sairaanhoitopiirien sairaaloihin, mikä on yli 2 000 potilasta enemmän kuin vuotta aiemmin.
Jonottaneista 12,7 prosenttia eli yli 20 000 potilasta oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Joulukuun 2021 lopussa yli puoli vuotta odottaneita potilaita oli 6,8 prosenttia eli yli 10 800 potilasta. Pitkään eli yli puoli vuotta odottaneiden määrä on kasvanut vuodesta 2019 asti. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli reilut 3 000 vuonna 2019.
Tiedot käyvät ilmi THL:n erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn tilastoista.
”Esimerkiksi mielenterveyspalveluita yli kolme kuukautta odottaneiden lasten ja nuorten määrä väheni loppuvuodesta hiukan verrattuna elokuuhun 2022. Vuodentakaiseen eli joulukuuhun 2021 verrattuna heidän määränsä pysyi kuitenkin lähes ennallaan. Polven tai lonkan tekonivelleikkausta odottaneiden määrä taas kasvoi vuodessa huomattavasti”, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Pia Tuominen.
”Kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottavien potilaiden kokonaismäärä lisääntyi tasaisesti koronaepidemian aikana. Nopeimmin kasvoi yli puoli vuotta odottavien määrä”, Tuominen jatkaa.
Odotusajat pidentyivät lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä
Erot odotusajoissa vaihtelivat sairaanhoitopiireittäin. Odotusajat pidentyivät kuitenkin lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä verrattuna joulukuun 2021 tilanteeseen. Potilaat odottivat joulukuussa 2022 kiireetöntä erikoissairaanhoitoa sairaanhoitopiirien sairaaloihin keskimäärin 57 vuorokautta.
Joulukuussa 2022 pisin odotusaika oli Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä (mediaani 82 vrk) ja lyhyin Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä (mediaani 22 vrk).
Joulukuun 2022 lopussa yli puoli vuotta kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottaneiden osuus oli suurin Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä (26,1 %) ja pienin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä (0,2 %).
Lähetteiden määrä on vähentynyt
Erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä oli edelleen pienempi kuin ennen koronaepidemiaa. Joulukuun 2022 lopussa lähetteitä oli yli 51 000 eli 4 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2021.
”Lähetteiden määrä ei ole vieläkään samalla tasolla kuin ennen koronaepidemiaa. Koronaepidemian vaikutus näkyi epidemian alusta asti ihmisten hoitoon hakeutumisen määrän vähenemisenä, jolloin lähetteiden määrätkin vähenivät. Lähetteiden määrät eivät kuitenkaan ole nousseet, vaikka epidemia on helpottanut. Vaikka lähetteiden määrä on laskenut, kiireetöntä erikoissairaanhoitoa odottavien määrä on silti kasvanut eikä jonoja ole pystytty purkamaan. Tämä kertoo siitä, että hoitovelan purku on hidasta”, Tuominen toteaa.
Lue lisää erikoissairaanhoidon hoitoonpääsystä
Lisätietoja
Pia Tuominen
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8405
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Tutkimus: Sisäilmaan liittyviä oireita raportoivien terveydentila ja toimintakyky vaihtelevat voimakkaasti1.6.2023 04:55:00 EEST | Tiedote
Suomalaisista noin joka viides raportoi kokevansa oireita, jotka liittyvät sisäilmaan. Heistä osa ei kokenut oireiden haittaavan toimintakykyä lainkaan, mutta pieni osa koki niiden aiheuttavan merkittävää haittaa toimintakyvylle. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin Journal of Occupational and Environmental Medicine -tiedelehdessä. Oireilevista noin kaksi kolmesta koki oireiden aiheuttavan korkeintaan lievää haittaa toimintakyvylle. Mitä vakavampaa haittaa oireista vastaajat kokivat, sitä yleisempiä olivat myös monet diagnosoidut sairaudet, henkilön kokemus huonosta terveydentilasta, moninaiset oireet eri puolilla kehoa sekä herkkyys eri ympäristötekijöille. ”Hankalista oireista ja vaikeasta toimintakyvyn haitasta kärsivät muodostavat pienen osan sisäilmasta oireilevista. He tarvitsevat erityistä tukea, koska heille on kasaantunut myös monia muita toimintakykyä haittaavia tekijöitä”, sanoo va
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla ja Uudellamaalla – sairastavuus ja työkyvyttömyys yleisintä Pohjois-Savossa31.5.2023 02:00:00 EEST | Tiedote
Terveimmät suomalaiset asuvat Pohjanmaalla, Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingissä, sairaimmat Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Työkyvyttömyys on yleisintä Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja vähäisintä Uudellamaalla.
Yhä harvemmat saavat kotihoidon palveluja, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa30.5.2023 08:00:16 EEST | Tiedote
Kotihoitoa säännöllisesti saavien määrä on vähentynyt, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa. Viime vuonna 114 000 asiakasta sai kotihoidon palveluja säännöllisesti, mikä on noin kolme prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Yli puolet (59 %) säännöllisen kotihoidon asiakkaista sai kotihoidon palveluja päivittäin.
Terveysasemien kiireettömistä lääkärikäynneistä vain puolet toteutui viikossa keväällä 202325.5.2023 08:30:04 EEST | Tiedote
Terveysasemien kiireettömän avosairaanhoidon lääkärikäynneistä vain 49 prosenttia toteutui viikon kuluessa hoidon tarpeen arviosta keväällä 2023. Syksyllä 2022 vastaava osuus oli 60 prosenttia.
THL:n ennakkoarvio: koronarokotteen tehosteannos iäkkäille ja tietyille riskiryhmille syksyllä17.5.2023 14:10:00 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tämänhetkisen arvion mukaan iäkkäille ja tietyille riskiryhmille suositellaan todennäköisesti syksyllä koronarokotteen tehosteannosta. Rokote on tarkoitus antaa samanaikaisesti influenssarokotuksen kanssa marras-joulukuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme