Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

Joulukuun vesitilannekatsaus: Talvi saapui aikaisin (Pohjalaismaakunnat)

Jaa

Talvi tuli jo joulukuussa mukanaan kovat pakkaset ja runsaat lumisateet. Talvisen sään seurauksena vesistöissä esiintyi jonkin verran hyydeongelmia. Vesistöjen virtaamat kuitenkin olivat keskimääräistä pienempiä ja laatuongelmat helpottivat. Talvelle tyypilliseen tapaan pohjavedenpinnat olivat laskussa.

Kireiden pakkasten johdosta syntyi hyydettä esimerkiksi Perhonjoella.
Kireiden pakkasten johdosta syntyi hyydettä esimerkiksi Perhonjoella.

Pakkasen vuoksi hyydeongelmia ja pienet virtaamat

Joulukuun alun kireät pakkaset aiheuttivat hyydeongelmia etenkin Ähtävänjoella koskialueilla Pedersöressä. Hyyde nosti joen vedenpintaa mm. Lappforsin alueella. Tilannetta pyrittiin helpottamaan pienentämällä yläpuolisten Lappajärven ja Evijärven juoksutuksia. Ala-Ähtävällä yhdellä koskialueella jokea avattiin hyyteestä kaivinkoneen avulla. Hyydetilanteen vuoksi juoksutusta pienennettiin myös mm. Nurmonjoella Kuorasjärvellä ja Seinäjoella Seinäjärvellä. Hyydeongelmia esiintyi myös säännöstelemättömillä vesistöalueilla, kuten Kruunupyynjoella ja Lestijoella.

Joulukuun keskivaiheilla pakkasta oli vähemmän ja juoksutuksia Ähtävänjoella voitiin lisätä. Jouluviikon pakkasiin Ähtävänjoella varauduttiin pienentämällä taas juoksutusta usealla kuutiolla. Vuoden viimeisellä viikolla Ähtävänjoen juoksutuksia voitiin taas lisätä.

Pakkasista johtuen virtaamat pohjalaisjoissa olivat joulukuussa ajankohdan keskimääräisiä virtaamia pienempiä. Virtaama Kyrönjoen alaosalla Skatilassa oli joulukuussa keskimäärin 13 m3/s, kun vuosien 1911–2021 joulukuiden keskiarvo on 40 m3/s. Lapuanjoen alaosalla virtaama oli joulukuussa keskimäärin 18 m3/s, kun vuosien 1931–2021 keskimääräinen joulukuun virtaama on 34 m3/s. Perhonjoen alaosalla Kaitforsissa virtaama oli joulukuussa keskimäärin 12 m3/s, kun se vuosina 1983–2021 on ollut joulukuussa keskimäärin 23 m3/s.

Säännösteltyjen järvien ja tekojärvien pinnat olivat joulukuussa lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja tai jonkin verran alempana.

Happamuusongelmia ei havaittu

Alhaiset virtaamat näkyivät myös jokivesien vedenlaadussa. Happamuusongelmia ei enää joulukuussa havaittu. Myös kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat suhteellisen alhaisia. Viime vuosiin nähden aikaisin saapunut talvi ja aikainen vesistöjen jäätyminen saattaa myöhemmin talvella näkyä mm. happikatoina pienissä järvissä.

Pohjaveden pinnat laskussa

Pohjaveden pinnat ovat kääntyneet laskuun joulukuun alusta alkaen. Talvella pohjaveden pinta tyypillisesti laskee, koska sade tulee pääosin lumena ja routa estää veden imeytymistä maaperään. Pohjalaismaakunnissa pohjaveden pinnan korkeus on ajankohtaan nähden keskimääräisellä tasolla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Johtava vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 027 794 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet) (10.1.2022 alkaen)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919 (13.1.2022 alkaen)

Kuvat

Kireiden pakkasten johdosta syntyi hyydettä esimerkiksi Perhonjoella.
Kireiden pakkasten johdosta syntyi hyydettä esimerkiksi Perhonjoella.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten
Päätoimipaikka Seinäjoki: Alvar Aallon katu 8, PL 156
Vaasa: Wolffintie 35 | Kokkola: Pitkänsillankatu 15

0295 027 500http://www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on monialainen, alueellinen toimija. Haluamme edistää alueemme elinvoimaa, kestävää kasvua ja hyvää tulevaisuutta sekä hyvinvointia ja sisäistä turvallisuutta. Hoidamme elinkeinoihin, ympäristöön ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä asiakkaidemme eli ihmisten, yritysten ja yhteisöjen hyväksi. Teemme työtämme Etelä-Pohjanmaan lisäksi Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla ympäristö- ja liikenneasioissa.

ELY-keskusten valtakunnallisia tiedotteita voit lukea täältä: ELY-keskukset

NTM-centralen i Södra Österbotten är en branschövergripande, regional aktör. Vi vill främja livskraft, hållbar tillväxt, en god framtid samt välstånd och intern säkerhet i regionen. Vi sköter uppgifter i anslutning till näringslivet, miljön och trafiken för våra kunders, dvs. människors, företags och sammanslutningars bästa. Vi är verksamma utöver i Södra Österbotten även i Österbotten och Mellersta Österbotten i fråga om miljö- och trafikfrågor.

NTM-centralernas riksomfattande pressmeddelanden kan du läsa här: NTM-centralerna

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | NTM-centralen i Södra Österbotten

År 2021 inrättades nya naturskyddsområden på 1738 hektar i de österbottniska landskapen (landskapen i Österbotten)21.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Under år 2021 verkställde NTM-centralen i Södra Österbotten sammanlagt 1738 hektar olika skyddsområden i landskapen Södra Österbotten, Mellersta Österbotten och Österbotten. Sammanlagt 703 hektar verkställdes inom METSO-programmet, 845 hektar i HELMI-programmet samt 190 hektar inom ramen för gamla skyddsprogram, Natura-programmet, skyddsreserveringar i planer och skydd av hotade arter. Landskapen hade sammanlagt cirka 5 238 000 euro till förfogande för att finansiera anskaffningar.

Vuonna 2021 perustettiin uusia luonnonsuojelusuojelualueita 1738 hehtaaria pohjalaismaakuntiin (Pohjalaismaakunnat)21.1.2022 09:00:00 EET | Tiedote

Vuoden 2021 aikana Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus toteutti yhteensä 1738 hehtaaria erilaisia suojelualueita Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa. METSO-ohjelmaa toteutettiin yhteensä 703 hehtaaria, HELMI-ohjelmaa 845 hehtaaria ja vanhoja suojeluohjelmia, Natura-ohjelmaa, kaavojen suojeluvarauksia ja uhanalaisten lajien suojelua 190 hehtaaria. Hankintarahaa maakuntiin ohjautui yhteensä noin 5 238 000 euroa.

NTM-centralen i Södra Österbotten förutsätter ett förfarande vid miljökonsekvensbedömning (MKB-förfarande) i Freyr Battery Finland Oy:s projekt för en battericellsfabrik i Vasa (Österbotten)20.1.2022 15:17:31 EET | Tiedote

Freyr Battery Finland Oy planerar att grunda en battericellsfabrik på Långskogens industriområde i Vasa. I det första skedet planeras en produktionsenhet med en årlig produktionskapacitet på 10 GWh. I det följande skedet utökas produktionskapaciteten så att den årliga produktionskapaciteten är sammanlagt cirka 20 GWh. Vid fabriken tillverkas battericeller antingen med traditionell battericellsprocess eller med den nya 24M-produktionsprocessen beroende på marknadens krav och efterfrågan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettelyä) Freyr Battery Finland Oy:n Vaasan akkukennotehdashankkeeseen (Pohjanmaa)20.1.2022 15:17:30 EET | Tiedote

Freyr Battery Finland Oy suunnittelee akkukennotehtaan perustamista Vaasaan Laajametsän teollisuusalueelle. Ensimmäisessä vaiheessa on suunnitteilla yksi tuotantoyksikkö, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 10 GWh. Seuraavassa vaiheessa tuotantokapasiteettia lisätään siten, että vuosittainen tuotantokapasiteetti on yhteensä n. 20 GWh. Tehtaalla valmistetaan akkukennoja joko perinteisellä akkukennoprosessilla tai uudella 24M -tuotantoprosessilla riippuen markkinoiden vaatimuksista ja kysynnästä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme