Joutomaista kosteikkoja vesilinnuille – eteläisestä Suomesta etsitään uusia kohteita
Vesijättömaa Hyvinkäällä, märkä laidunpelto Lohjalla, rantaniittyalue Salossa ja monet muut kohteet ovat muuttuneet parissa vuodessa upeiksi kosteikkoelinympäristöiksi vesilinnuille SOTKA-kosteikot-hankkeen avustuksella.
- Kosteikot ovat vesilintukantojen elpymiselle tärkeitä, sillä sorsanpoikaset tarvitsevat matalaa, selkärangattomia kuhisevaa vettä ensimmäisinä elinviikkoinaan, kertoo SOTKA-kosteikot –hankkeen suunnittelija Lauri Laitila.
Kosteikot auttavat lajiston lisäksi vesien suojelussa ja tulvien hallinnassa. Valtaosa kohteista kuuluu yksityisille maanomistajille, jotka ovat moninaisista syistä tahtoneet perustaa kosteikon. Suomen riistakeskuksen vetämän SOTKA-kosteikot-hankkeen tavoitteena on turvata taantuvien vesilintukantoja auttamalla maanomistajia ja muita kiinnostuneita tahoja perustamaan, kunnostamaan ja hoitamaan soveltuvia kohteita vesilintujen poikue-elinympäristöiksi. Kunnostukset on tehty pääosin patoamalla.
- Paikalliset ovat olleet hyvin innostuneita. Kosteikko tuo kauneutta maisemaan ja virkistysmahdollisuuksia. Esimerkiksi Jyrkännotkon kosteikon kalliolta Lohjalla on hieno katsoa kosteikon elämää “lintuperspektiivistä”, Laitila sanoo.
Lintuharrastajat ja metsästäjät mahtuvat samalle alueelle. Hankesopimuksella varmistetaan, että vesilinnustus on kestävää ja kosteikkoa hoidetaan aktiivisesti.
Uusia kohteita voi esittää
Uusia kohteita on nyt mahdollista esittää mukaan SOTKA-kosteikot-hankkeeseen. Omarahoitus ja sponsorit nousevat jatkohankkeessa tärkeään rooliin: Hanke tarjoaa suunnittelun, mutta varat toteutukseen tulee löytää muista rahoituslähteistä.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama SOTKA-kosteikot-hanke kuuluu Suomen luonnon monimuotoisuutta edistävään Helmi-ohjelmaan. Hankkeessa toteutettiin vuosien 2020–2022 aikana yli 630 hehtaaria elinympäristöä vesilintujen poikasille. Jatkohankkeessa vuosina 2023–2024 tavoitteena on suunnitella vähintään 40 pinta-alaltaan laajaa poikue-elinympäristöä sekä edistää helppojen ja edullisten elinympäristökunnostuksien toteuttamista.
Kuvat: Jyrkännotkon kosteikko Lohjalla ennen ja jälkeen kunnostusten ja työmaan aikana, Vähäjärven kosteikko Salossa ennen ja jälkeen kunnostusten, Vähäjärven kosteikon työmaa käynnissä, Saarenjärven rantakosteikko Salossa ennen ja jälkeen kunnostusten.
Kuvia saa käyttää SOTKA-kosteikoista uutisoidessa. Kuviin merkittävä Lauri Laitila / Suomen riistakeskus tai Johanna Hellman / Suomen riistakeskus. Kuvaaja selviää tiedostonimestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lauri Laitila, kosteikkosuunnittelija, Suomen riistakeskus
029 431 2119, lauri.laitila@riista.fi
kosteikko.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus – Uusimaa
Impediment blir våtmarker för sjöfåglar – nya objekt söks i södra Finland31.1.2023 09:00:00 EET | Tiedote
I vår väntar 43 restaurerade våtmarker runtom i Finland på sjöfåglarna. I takt med att våtmarksprojektet SOTKA fortsätter utvidgas livsmiljöarbetet. Nu söks nya objekt för planering av restaurering.
Rapportera rovdjursobservationer till rovdjurskontaktpersonen29.11.2022 12:00:00 EET | Tiedote
Utvecklingen av Finlands stammar av stora rovdjur följs upp med hjälp av nätverket av rovdjurskontaktpersoner. Observationer som har verifierats av nätverket utgör grunden till uppskattningen av rovdjursstammarna. Genom att anmäla din observation till rovdjurskontaktpersonen i ditt område bidrar du till mer exakta stamuppskattningar.
Ilmoita suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle29.11.2022 12:00:00 EET | Tiedote
Suomen suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan. Ilmoittamalla oman havaintosi alueesi petoyhdyshenkilölle autat tarkentamaan kannanarviointia.
Färre licenser för hjortdjur än i fjol på Nyland14.7.2022 12:00:00 EEST | Tiedote
Inför inkommande höstens jaktsäsong beviljades det färre jaktlicenser för älg och vitsvanshjort än i fjol, men licensmängden för dovhjort ökade lite. Älgstammen varierar inom landskapet. Målet med vitsvanshjortens stamvård är att minska beståndet på alla Nylands älgförvaltningsområden.
Uudellemaalle viime vuotta vähemmän hirvieläinten pyyntilupia14.7.2022 12:00:00 EEST | Tiedote
Uudellemaalle myönnettiin ensi syksyn metsästyskaudelle viime vuotta vähemmän hirven ja valkohäntäpeuran pyyntilupia, mutta kuusipeuralupien määrä kasvoi hieman. Hirvitilanne vaihtelee maakunnan eri osissa. Valkohäntäpeurakannan hoidon tavoitteena on leikata edelleen kantaa Uudenmaan kaikilla hirvitalousalueilla.