Julkilausuma 2023

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alusta alkaen ovat suomalaiset kunnat monessa suhteessa erilaisessa tilanteessa kuin aikaisemmin. Kuntalaisten hyvinvointi ja terveys ovat edelleen toiminnan keskeinen painopistealue, mutta nyt työssä korostuu ennaltaehkäisevä toiminta sekä sen osana yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön hyvinvointia edistävien olosuhteiden kehittäminen ja ylläpitäminen.

Suomalaisista jo yli 70 prosenttia asuu taajamissa ja kaupungistumisen ennustetaan tulevaisuudessa jatkuvan. Rakennettu ympäristö, sen toimivuus, turvallisuus ja viihtyisyys ovat tärkeitä suomalaisten hyvän elinympäristön tekijöinä. Rakennetun ympäristön arvo omaisuutena muodostaa 83 % koko kansallisvarallisuudestamme.

Rakennettu ympäristö vaatii jatkuvaa ylläpitoa. Katuja ja muuta kunnallistekniikkaa korjataan, puistoja kunnostetaan sekä liikennejärjestelyjä kehitetään, mutta ei kuitenkaan riittävässä määrin. Korjausvelkaa kertyy koko ajan. Ilmaston ja muu toimintaympäristön muuttuminen aiheuttaa uusia haasteita. Rakentaminen ja rakenteiden kunnossapito aiheuttaa kuntatasolla noin 70 % hiilidioksidipäästöistä, ja luontokato asettaa myös rakennetun ympäristön kehittämiselle rajansa.

Rakennetun ympäristön tulevaisuus tulee nostaa nykyistä suuremmalla painoarvolla päätöksentekoon sekä julkiseen keskusteluun. On ymmärrettävä, mitä jatkuva rakennetun ympäristön laiminlyönti voi aiheuttaa niin suomalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle, asumisen mahdollisuuksille kuin turvallisuudelle. Uusien haasteiden edessä on tarpeen etsiä uudenlaisia lähestymistapoja, jotta toimisimme tulevaisuudessa entistä kestävämmin ja kustannustehokkaammin.

Päätöksenteon pohjana tulee olla parempi ymmärrys kokonaisuudesta, ja sen tulee nojautua tutkittuun tietoon. Tulevaisuuden ratkaisujen löytäminen edellyttää järjestelmällistä ja pitkäjänteistä suunnittelua, joka ottaa huomioon koko yhdyskuntaomaisuuden elinkaaren. Laadukkaan rakennetun ympäristön ylläpito vaatii uudenlaista lähestymistapaa myös kustannusten hallinnan näkökulmasta. Kestävyys haastaa kyseenalaistamaan aiemmat toimintatavat.

Rakennetun ympäristön korjausvelkaan liittyvä keskustelu tulee nostaa tasolle, jossa yhteisiä tulevaisuuden mahdollisuuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti niin taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen kuin kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Entä jos me kaikki rakennetun ympäristön toimijat pohtisimme jatkossa todella mitä voimme tehdä vähemmän tai kokonaan uudella tavalla?