JULKILAUSUMA: Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ehkäisee päihteisiin kytkeytyvää eriarvoisuutta

Päihdehaitat näkyvät ylisukupolvisesti ja syventävät Suomessa jo ennestään merkittäviä väestöryhmien välisiä eroja hyvinvoinnissa ja terveydessä. EHYTin toiminnassa on näkynyt, että koronaviruspandemia sekä siihen kytkeytyvät taloushaasteet voivat edelleen lisätä päihteisiin liitännäistä eriarvoistumiskehitystä. Kansalaisjärjestöjen tekemällä ehkäisevällä päihdetyöllä voidaan merkittävästi ehkäistä näiden erojen syntymistä.

Ehkäisevän päihdetyön tärkeys tulee nähdä

Elintaso ja hyvinvointi ovat pitkällä aikavälillä lisääntyneet koko väestön keskuudessa, mutta samaan aikaan huono-osaisuus sekä terveyden ja hyvinvoinnin ongelmat kasaantuvat yhä voimakkaammin. Alkoholin saatavuutta lisäävien poliittisten päätösten haittavaikutukset osuvat raskaimmin kaikkein huono-osaisimpiin väestöryhmiin.

Toisaalta vaikutukset koskettavat monin tavoin myös koko väestöä. Esimerkiksi alkoholista aiheutuu suomalaiselle työelämälle vuosittain huomattavat miljardiluokan tappiot. Nuorten parissa alkoholinkäyttö on vähentynyt mutta samalla laittomien päihteiden käyttö on lisääntynyt. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö kytkeytyy syvästi eriarvoistumiskehitykseen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.

Päihteidenkäyttö on muun muassa mielenterveyden haasteiden, sydän- ja verisuonitautien, yksinäisyyden ja työttömyyden syy sekä seuraus. Päihdeongelmien ehkäisyllä on myös merkittävä yhteys turvallisten kasvuympäristöjen takaamiseen lapsille. Suomessa esimerkiksi suurin osa huostaanotoista johtuu päihteiden käytöstä. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tapahtuvan ehkäisevän päihdetyön ja muun kestävää hyvinvointia tukevan työn tarve Suomessa on suuri.

Kansalaisyhteiskunnalla on korvaamaton rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä

Sosiaali- ja terveysjärjestelmämme on parhaillaan murroksessa. Nyt tehtävillä päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia myös järjestölähtöisen toiminnan tulevaisuuteen. Sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen tavoitteissa tuodaan esiin ennaltaehkäisevän työn tärkeys. Ehkäisevä työote on olennainen lähtökohta onnistuneelle palvelu- ja rakenneuudistukselle. Panostamalla riittävästi resursseja ehkäisevään työhön voidaan saada merkittäviä säästöjä, kun hoidon ja korjaavan työn tarve vähenee.

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) velvoittaa julkisen vallan huolehtimaan päihdehaittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. EHYT ry:n edustajakokous vaatii, että ehkäisevän työn tärkeyden korostaminen ei saa jäädä vain juhlapuheisiin vaan työlle tulee luoda pysyviä rakenteita ja varata taloudellisia voimavaroja osana sote-uudistusta.

Kansalaisjärjestöjen tekemällä työllä vahvistetaan toimintakykyä ja osallisuutta elämänkaaren eri vaiheissa. Järjestöjen työ myös kohdentuu usein paikallistasolla ihmisiin, joita julkiset palvelut tavoittavat heikosti. Ketterillä ja joustavilla työmenetelmillä voidaan tarttua nopeasti ajankohtaisiin ilmiöihin ja nostaa ruohonjuuritasolta hiljaisia signaaleja laajempaan keskusteluun.

Kansalaisyhteiskunnan esille nostamat tavoitteet toimivat myös vastavoimana esimerkiksi yksiomaan markkinaintresseistä lähtöisin olevalle poliittiselle vaikuttamiselle. Kansalaisjärjestöjen kohtaavaa, osallistavaa ja ihmisiä tukevaa toimintaa ei voida korvata julkisen tai yksityisen sektorin toimesta. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta onkin paitsi hyvinvoinnin edistämisen, myös toimivan demokratian kulmakivi.

Rahapelipolitiikan ja valtionavustusten vastuullisuudesta on huolehdittava

Kulttuurin, taiteen, liikunnan, nuorisotyön ja tieteen ohella myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista merkittävä osa tulee rahapelituotoista. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on koko olemassaolonsa ajan työskennellyt rahapelihaittojen ehkäisemiseksi ja riskialttiin pelaamisen vähentämiseksi muun muassa kouluttamalla tuhansia ammattilaisia. Kannanotoissaan EHYT ry on korostanut rahapelihaittoja tehokkaasti ehkäisevän rahapelipolitiikan tarvetta.

Rahapeliongelmista käytävä keskustelu ja poliittisten päättäjien esittämät parannukset rahapelihaittoja ehkäisevään ja vähentävään toimintaan ovat tervetulleita edistysaskeleita kohti nykyistä vastuullisempaa rahapelipolitiikkaa. Nykyinen sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksien pohjalla oleva rahoitusmalli periytyy jo 1930-luvulta. Rahapelituottojen pienentyessä on tarvittaessa tehtävä myös poliittisia päätöksiä, joilla turvataan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset.

Nyt valtion budjettiin on tehty kirjauksia kulttuuri- ja liikunta-alan resurssien turvaamisesta, mikäli niiden rahapelituottoihin kytketty rahoitus laskee. Päätöksentekijöiden tulee turvata myös sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tekemän työn jatkuvuus. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata kestävällä ja vastuullisella rahoitusjärjestelmällä, joka huomioi myös rahapeliongelmista koituvat haitat sekä suuntaa voimavaroja pelihaittojen ehkäisyyn yksilö- ja yhteisötasoilla.

Valtuuston puheenjohtajaksi valittu Pekka Puska on toiminut WHO:n kansantautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen johtajana Genevessä ja tehnyt pitkän työuran 1970-luvulta alkaen suomalaisten kansanterveyden edistämiseksi muun muassa kansainvälisesti tunnetun Pohjois-Karjala-projektin johtajana ja THL:n pääjohtajana. Varapuheenjohtajaksi valittu Minna Savolainen on työskennellyt pitkään mielenterveyden edistämisen ja nuorten syrjäytymiskehityksen ehkäisyn asiantuntija- ja kehittämistehtävissä. Savolaisella on myös noin 10 vuoden työkokemus päihdehoitotyöstä erikoissairaanhoitajana ja esihenkilönä.