Julkisen hallinnon digitalisaatio on mahdollistanut sujuvan toiminnan koronapandemiasta huolimatta

Kyselyn avulla haluttiin selvittää, kuinka etätöihin siirtyminen ja lakisääteisten tehtävien hoitaminen on sujunut, miten tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut ovat tukeneet valmiuslain mukaista toimintaa ja miten digitaalinen turvallisuus on toteutunut julkisen hallinnon organisaatioissa koronapandemian aikana.

Julkisen hallinnon organisaatioiden toiminta on sujunut kuviteltua paremmin

Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että etätyöhön siirtyminen ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut on saatu toimimaan hyvin. Lakisääteisten palveluiden saatavuus ja turvallisuus on pysynyt korkealla tasolla, vaikka sähköinen asiointi on yleistynyt jopa merkittävästi. Lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla organisaatioilla tilanne on yhtä hyvä kuin ennen koronavirusta, useilla jopa parempi. Tietojärjestelmät ovat tukeneet valmiuslain mukaista toimintaa hyvin.

”Meillä on ollut ennakkokäsitys siitä, että kevät on sujunut hyvin, mutta osalla organisaatioista se on sujunut vielä kuviteltuakin paremmin. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä koronakriisin kaltaisessa häiriötilanteessa verkkorikolliset etsivät aktiivisesti uusia hyökkäyskeinoja”, kommentoi kyselyn tuloksia Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari.

Digiympäristön uudet uhkat on saatu hallintaan

Koronapandemia on edellyttänyt organisaatioilta digitaalisen turvallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämistä. Vastauksissa nousi esiin kolme yleisintä digitaaliseen toimintaympäristöön kohdistunutta uhkaa, joita on esiintynyt vähintään puolella kyselyyn vastanneista organisaatioista:

• Etätyöyhteyksiin liittyvät häiriöt: 81 % vastanneista
• Tietoliikennekapasiteettiin liittyvät häiriöt: 62 % vastanneista
• Uudenlaiset sähköpostin avulla toteutetut huijaus- tai hyökkäysviestit: 59 % vastanneista

Uudenlaisiinkin uhkiin on kuitenkin kyetty reagoimaan, ja niistä syntyneet riskit on pystytty hallitsemaan hyvin. Esimerkiksi etäyhteyksiin liittyvät ongelmat on alkuvaiheen jälkeen saatu paremmin hallintaan. Käytännössä organisaatioiden digitaalisessa turvallisuudessa ei siis ole tapahtunut juurikaan muutosta koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.

”Julkisuudessa ovat olleet esillä juuri kyselyssämmekin kärkisijoille nousseet asiat, siinä mielessä tulokset eivät yllätä. Positiivista on se, että tiedossamme ei ole mitään laajempia julkiseen hallintoon kohdistuneita onnistuneita kyberhyökkäyksiä”, toteaa kyselyn toteuttamisesta vastannut johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta.

Organisaatiot toivovat yhtenäistä ohjeistusta ja verkostomaista työskentelyä

Eräs kyselyn tavoitteista oli kartoittaa, miten julkisen hallinnon organisaatioiden digiturvaa voitaisiin kehittää. Vastauksissa toivottiin yhtenäisiä ohjeita etätyöhön ja uusien digipalveluiden turvallisuuden varmistamiseen sekä menettelyitä parhaiden kokemusten jakamiseen ja yhdessä tekemiseen.

”Kyselyn tulokset osoittavat, että Suomessa tehty pitkäjänteinen työ digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja niiden turvallisuuden varmistamisessa on tämän hyvän tilanteen taustalla. Koska kuitenkaan ei ole olemassa 100 % turvallisuutta, organisaatioiden tulee jatkaa määrätietoista turvallisuuden eri osa-alueiden kehittämistä. Tähän tuomme avuksi VAHTI-toiminnassa perusteilla olevat viisi asiantuntijaryhmää ja verkostotoiminnan”, tiivistää Rousku, joka toimii Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) pääsihteerinä. VAHTI-toiminnasta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Kyselyn tulokset on avattu tarkemmin Koronaviruspandemian vaikutukset digitaaliseen turvallisuuteen -raportissa.