Julkisen hallinnon digitalisaatio on mahdollistanut sujuvan toiminnan koronapandemiasta huolimatta
Kyselyn avulla haluttiin selvittää, kuinka etätöihin siirtyminen ja lakisääteisten tehtävien hoitaminen on sujunut, miten tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut ovat tukeneet valmiuslain mukaista toimintaa ja miten digitaalinen turvallisuus on toteutunut julkisen hallinnon organisaatioissa koronapandemian aikana.
Julkisen hallinnon organisaatioiden toiminta on sujunut kuviteltua paremmin
Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että etätyöhön siirtyminen ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut on saatu toimimaan hyvin. Lakisääteisten palveluiden saatavuus ja turvallisuus on pysynyt korkealla tasolla, vaikka sähköinen asiointi on yleistynyt jopa merkittävästi. Lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla organisaatioilla tilanne on yhtä hyvä kuin ennen koronavirusta, useilla jopa parempi. Tietojärjestelmät ovat tukeneet valmiuslain mukaista toimintaa hyvin.
”Meillä on ollut ennakkokäsitys siitä, että kevät on sujunut hyvin, mutta osalla organisaatioista se on sujunut vielä kuviteltuakin paremmin. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä koronakriisin kaltaisessa häiriötilanteessa verkkorikolliset etsivät aktiivisesti uusia hyökkäyskeinoja”, kommentoi kyselyn tuloksia Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari.
Digiympäristön uudet uhkat on saatu hallintaan
Koronapandemia on edellyttänyt organisaatioilta digitaalisen turvallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämistä. Vastauksissa nousi esiin kolme yleisintä digitaaliseen toimintaympäristöön kohdistunutta uhkaa, joita on esiintynyt vähintään puolella kyselyyn vastanneista organisaatioista:
- Etätyöyhteyksiin liittyvät häiriöt: 81 % vastanneista
- Tietoliikennekapasiteettiin liittyvät häiriöt: 62 % vastanneista
- Uudenlaiset sähköpostin avulla toteutetut huijaus- tai hyökkäysviestit: 59 % vastanneista
Uudenlaisiinkin uhkiin on kuitenkin kyetty reagoimaan, ja niistä syntyneet riskit on pystytty hallitsemaan hyvin. Esimerkiksi etäyhteyksiin liittyvät ongelmat on alkuvaiheen jälkeen saatu paremmin hallintaan. Käytännössä organisaatioiden digitaalisessa turvallisuudessa ei siis ole tapahtunut juurikaan muutosta koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.
”Julkisuudessa ovat olleet esillä juuri kyselyssämmekin kärkisijoille nousseet asiat, siinä mielessä tulokset eivät yllätä. Positiivista on se, että tiedossamme ei ole mitään laajempia julkiseen hallintoon kohdistuneita onnistuneita kyberhyökkäyksiä”, toteaa kyselyn toteuttamisesta vastannut johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta.
Organisaatiot toivovat yhtenäistä ohjeistusta ja verkostomaista työskentelyä
Eräs kyselyn tavoitteista oli kartoittaa, miten julkisen hallinnon organisaatioiden digiturvaa voitaisiin kehittää. Vastauksissa toivottiin yhtenäisiä ohjeita etätyöhön ja uusien digipalveluiden turvallisuuden varmistamiseen sekä menettelyitä parhaiden kokemusten jakamiseen ja yhdessä tekemiseen.
”Kyselyn tulokset osoittavat, että Suomessa tehty pitkäjänteinen työ digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja niiden turvallisuuden varmistamisessa on tämän hyvän tilanteen taustalla. Koska kuitenkaan ei ole olemassa 100 % turvallisuutta, organisaatioiden tulee jatkaa määrätietoista turvallisuuden eri osa-alueiden kehittämistä. Tähän tuomme avuksi VAHTI-toiminnassa perusteilla olevat viisi asiantuntijaryhmää ja verkostotoiminnan”, tiivistää Rousku, joka toimii Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) pääsihteerinä. VAHTI-toiminnasta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.
Kyselyn tulokset on avattu tarkemmin Koronaviruspandemian vaikutukset digitaaliseen turvallisuuteen -raportissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pääjohtaja Janne Viskari, Digi- ja väestötietovirasto, janne.viskari@dvv.fi, puh. 0295 535 022
Johtava erityisasiantuntija ja VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, Digi- ja väestötietovirasto, kimmo.rousku@dvv.fi, puh. 0295 535 120
Tietoja julkaisijasta
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Datautbytet om flyttningar mellan Finland och Estland har inletts – 13 266 personer har adress i båda länderna17.12.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Det automatiska datautbytet om personer som flyttar mellan Finland och Estland inleddes den 2 december 2025. När någon flyttar från det ena landet till det andra meddelar inflyttningsstaten detta till utflyttningsstaten, som då i sitt eget befolkningsregister antecknar personen som utflyttad. Då upphör personens adress och hemkommun i utflyttningsstaten.
Suomen ja Viron välinen muuttotietojen vaihto käynnistyi – 13 266 henkilöllä osoite kahdessa maassa17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ja Viron välillä muuttavien henkilöiden muuttotietojen automaattinen vaihto käynnistyi 2.12.2025. Henkilön muuttaessa asumaan toiseen maahan tulovaltio ilmoittaa tästä muuttajan lähtövaltiolle, joka merkitsee henkilön väestörekisterissä maasta muuttaneeksi. Tällöin muuttajan osoite ja kotikunta lähtövaltiossa lakkaa olemasta voimassa.
Exchange of migration data between Finland and Estonia begins – 13 266 persons have an address in both countries17.12.2025 08:00:00 EET | Press release
Automatic exchange of migration data for people who move between Finland and Estonia began on 2 December 2025. When someone moves to the other country, the country of entry reports this to the country of origin, who then registers them as an emigrant. This marks their address and municipality of residence as expired in the country of origin.
Nu når myndigheternas digitala post bättre fram – du får en notifikation när du identifierar dig i myndigheternas elektroniska tjänster2.12.2025 07:03:00 EET | Pressmeddelande
Från och med 2.12.2025 får du en notifikation i samband med Suomi.fi-identifikation om du har ett nytt oläst meddelande i Suomi.fi-meddelanden. Notifikationen visas när du identifierar dig i statens, kommunens eller välfärdsområdets elektroniska tjänster. Ändringen bidrar till att säkerställa att mottagaren säkert ser viktiga myndighetsmeddelanden, såsom beslut, fakturor och tidsbokningsbrev.
Viranomaisten lähettämä digiposti tavoittaa nyt varmemmin - saat ilmoituksen kun tunnistaudut viranomaisten sähköisiin palveluihin2.12.2025 07:03:00 EET | Tiedote
2.12.2025 alkaen saat Suomi.fi-tunnistuksen yhteydessä muistutuksen, jos sinulla on uusi lukematon viesti Suomi.fi-viesteissä. Muistutus näkyy, kun tunnistaudut valtion, kunnan tai hyvinvointialueen sähköisiin asiointipalveluihin. Muutos auttaa varmistamaan, että tärkeät viranomaisviestit, kuten päätökset, laskut ja ajanvarauskirjeet, tulevat varmasti huomatuiksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme