Digi- ja väestötietovirasto

Julkisen hallinnon digitalisaatio on mahdollistanut sujuvan toiminnan koronapandemiasta huolimatta

Jaa
Digi- ja väestötietovirasto on selvittänyt koronapandemian vaikutuksia julkisen hallinnon organisaatioiden digitaaliseen toimintaan ja turvallisuuteen kyselyllä, johon vastasi 136 julkishallinnon organisaatiota toukokuussa.

Kyselyn avulla haluttiin selvittää, kuinka etätöihin siirtyminen ja lakisääteisten tehtävien hoitaminen on sujunut, miten tietojärjestelmät ja sähköiset palvelut ovat tukeneet valmiuslain mukaista toimintaa ja miten digitaalinen turvallisuus on toteutunut julkisen hallinnon organisaatioissa koronapandemian aikana.

Julkisen hallinnon organisaatioiden toiminta on sujunut kuviteltua paremmin

Kyselyn vastausten perusteella voidaan todeta, että etätyöhön siirtyminen ja siihen liittyvät tekniset ratkaisut on saatu toimimaan hyvin. Lakisääteisten palveluiden saatavuus ja turvallisuus on pysynyt korkealla tasolla, vaikka sähköinen asiointi on yleistynyt jopa merkittävästi. Lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla organisaatioilla tilanne on yhtä hyvä kuin ennen koronavirusta, useilla jopa parempi. Tietojärjestelmät ovat tukeneet valmiuslain mukaista toimintaa hyvin.

”Meillä on ollut ennakkokäsitys siitä, että kevät on sujunut hyvin, mutta osalla organisaatioista se on sujunut vielä kuviteltuakin paremmin. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä koronakriisin kaltaisessa häiriötilanteessa verkkorikolliset etsivät aktiivisesti uusia hyökkäyskeinoja”, kommentoi kyselyn tuloksia Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari.

Digiympäristön uudet uhkat on saatu hallintaan

Koronapandemia on edellyttänyt organisaatioilta digitaalisen turvallisuuden kaikkien osa-alueiden kehittämistä. Vastauksissa nousi esiin kolme yleisintä digitaaliseen toimintaympäristöön kohdistunutta uhkaa, joita on esiintynyt vähintään puolella kyselyyn vastanneista organisaatioista:

  • Etätyöyhteyksiin liittyvät häiriöt: 81 % vastanneista
  • Tietoliikennekapasiteettiin liittyvät häiriöt: 62 % vastanneista
  • Uudenlaiset sähköpostin avulla toteutetut huijaus- tai hyökkäysviestit: 59 % vastanneista

Uudenlaisiinkin uhkiin on kuitenkin kyetty reagoimaan, ja niistä syntyneet riskit on pystytty hallitsemaan hyvin. Esimerkiksi etäyhteyksiin liittyvät ongelmat on alkuvaiheen jälkeen saatu paremmin hallintaan. Käytännössä organisaatioiden digitaalisessa turvallisuudessa ei siis ole tapahtunut juurikaan muutosta koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.

”Julkisuudessa ovat olleet esillä juuri kyselyssämmekin kärkisijoille nousseet asiat, siinä mielessä tulokset eivät yllätä. Positiivista on se, että tiedossamme ei ole mitään laajempia julkiseen hallintoon kohdistuneita onnistuneita kyberhyökkäyksiä”, toteaa kyselyn toteuttamisesta vastannut johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku Digi- ja väestötietovirastosta.

Organisaatiot toivovat yhtenäistä ohjeistusta ja verkostomaista työskentelyä

Eräs kyselyn tavoitteista oli kartoittaa, miten julkisen hallinnon organisaatioiden digiturvaa voitaisiin kehittää. Vastauksissa toivottiin yhtenäisiä ohjeita etätyöhön ja uusien digipalveluiden turvallisuuden varmistamiseen sekä menettelyitä parhaiden kokemusten jakamiseen ja yhdessä tekemiseen.

”Kyselyn tulokset osoittavat, että Suomessa tehty pitkäjänteinen työ digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja niiden turvallisuuden varmistamisessa on tämän hyvän tilanteen taustalla. Koska kuitenkaan ei ole olemassa 100 % turvallisuutta, organisaatioiden tulee jatkaa määrätietoista turvallisuuden eri osa-alueiden kehittämistä. Tähän tuomme avuksi VAHTI-toiminnassa perusteilla olevat viisi asiantuntijaryhmää ja verkostotoiminnan”, tiivistää Rousku, joka toimii Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) pääsihteerinä. VAHTI-toiminnasta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Kyselyn tulokset on avattu tarkemmin Koronaviruspandemian vaikutukset digitaaliseen turvallisuuteen -raportissa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Pääjohtaja Janne Viskari, Digi- ja väestötietovirasto, janne.viskari@dvv.fi, puh. 0295 535 022


Johtava erityisasiantuntija ja VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku, Digi- ja väestötietovirasto, kimmo.rousku@dvv.fi, puh. 0295 535 120

Tietoja julkaisijasta

Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto
Lintulahdenkuja 2
00530 HELSINKI

0295 536 000 (vaihde)https://dvv.fi

Digi- ja väestötietovirasto

Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.

Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.

Vuonna 2020 perustettu Digi- ja väestötietovirasto toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Virasto syntyi, kun Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyivät 1.1.2020.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto

Suomi.fi-mobiilisovellus uudistuu – Katso miten muutos vaikuttaa sinuun!18.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote

Suomi.fi-mobiilisovelluksen uudet Android- ja iOS-versiot julkaistaan keväällä 2024. Uudistuksen myötä sovelluksen ulkonäkö ja toiminnallisuudet uudistuvat. Uudessa Suomi.fi-mobiilisovelluksessa on parannettu muun muassa sovelluksen käytettävyyttä, saavutettavuutta ja navigaatiorakennetta. Kun uusi sovellus on julkaistu, vanhojen sovellusversioiden käyttäminen ei ole enää mahdollista.

Europaparlamentets beslut om reform av eIDAS-förordning främjar förverkligandet av europeiska digitala plånböcker11.3.2024 10:59:31 EET | Tiedote

Den 29 februari 2024 röstade Europaparlamentet om en reform av eIDAS-förordningen som förpliktar EU-länderna att utveckla lösningar för digital identitet. Det gemensamma målet är säkra digitala tjänster som är tillgängliga för alla. Parallellt med reformen av eIDAS-förordningen framskrider också EU-bestämmelserna om digitala körkort och förnyelser av nätbetalningar som ökar efterfrågan på digitala plånböcker i Europa.

Euroopan parlamentin päätös eIDAS-asetuksen uudistuksesta edistää eurooppalaisten digitaalisten lompakoiden toteutumista11.3.2024 10:59:31 EET | Tiedote

Euroopan parlamentti äänesti 29.2.2024 eIDAS-asetuksen uudistuksesta, joka velvoittaa EU-maat kehittämään digitaalisen henkilöllisyyden ratkaisuja. Yhteisenä tavoitteena ovat turvalliset ja kaikkien käytettävissä olevat digitaaliset palvelut. eIDAS-asetuksen uudistuksen rinnalla etenevät myös EU-säädökset digitaalisesta ajokortista ja verkkomaksamisen uudistuksista, jotka lisäävät digitaalisten lompakoiden kysyntää Euroopassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye