Juuri julkaistu: Hampaiden paikkaaminen vähenee Suomessa hitaasti

HUSissa ja Helsingin yliopistossa selvitettiin, kuinka monta ja minkä kokoisia paikkoja suomalaisille on tehty yksityisen hammaslääkärin vastaanotolla.

Aiemmat tutkimukset kertovat, että suomalaisilla on muihin länsieurooppalaisiin verrattuna paljon sekä kariesta että hammaspaikkoja. Merkittävä osa hammaslääkärin työajasta kuluu aiemmin tehtyjen paikkojen korjaamiseen ja uusimiseen eri syistä.

”Selvitimme, miten suomalaisten viime vuosikymmeninä parantunut hampaiston kunto näkyy hammashoidossa. Aloitimme yksityishammaslääkäreistä”, kertoo erikoishammaslääkäri, HTL Ulla Palotie HUSin suusairauksien opetus- ja hoitoyksiköstä.

Hampaita paikataan ahkeraan

Syksyllä julkaistu tutkimus perustuu Kelan hoitokorvausrekisterin tietoihin 2012–2017. Yksityiset hammaslääkärit hoitivat tuona aikana joka vuosi noin miljoona potilasta.

Tutkimuksesta selviää, että korjaavan hoidon kokonaismäärä oli vähentynyt seurantavuosien aikana yksityisellä sektorilla vain vähän. Vuoden 2012 aikana tehtiin korjaavaa hoitoa potilaista noin 65 %:lle ja 2017 noin 61 %:lle. Hammaspotilaat saivat yhden vuoden aikana keskimäärin puolitoista hammaspaikkaa, eniten tehtiin pieniä hampaiden korjauksia.

”Hampaita paikataan paljon ja se vie edelleen suuren osan hammaslääkäreiden työajasta”, Ulla Palotie sanoo.

Artikkelin kirjoittajat päättelevät hampaiden korjausten suuren määrän johtuvan siitä, etteivät suomalaiset hakeudu hammaslääkäriin ennaltaehkäisevästi, jolloin paikkausta ei tarvita, vaan vasta kun oireilevat tai muuten kokevat tarvitsevansa hammashoitoa. Tämän puolestaan arvellaan toisaalta johtaneen siihen, että yksityishammaslääkärit saattavat korjata hampaita ja aiemmin tehtyjä paikkoja kenties hieman etuajassa.

Usean pinnan korjaukset yleistyneet

Pienemmät kuin kolmen pinnan korjaukset yleistyivät. Tämän arvellaan johtuvan aiempaa pienemmistä paikkauksista, jossa hammasta korjataan vasta kun vaurio ei ole enää pidettävissä omahoidolla puhtaana tai vanhojen paikkojen korjaamisesta siten, että vanhan paikan viereen tehdään pieni korjaus.

”Taustalla saattaa myös olla se, ettei Suomessa hoideta kunnolla perimmäistä syytä eli kariesta, jota on edelleen liikaa. Hammaslääkärit näyttävät keskittyvän hammasvaurioiden korjaamiseen ennemmin kuin niiden synnyn ehkäisemiseen”, Ulla Palotie pohtii.

Ratkaisuksi suomalaisten hampaiden huonoon kuntoon Palotie kaipaa parannusta myös ravintotottumuksiin ja omahoitoon eli hampaiden ja hammasvälien tehokkaaseen puhdistamiseen.

Tutkimuksessa oli mukana kaikki ne suomalaiset 20–89 vuotiaat, joita oli hoidettu yksityishammaslääkärissä ja jotka ovat saaneet käynnistään sairausvakuutuskorvauksen. Potilaat jaettiin iän mukaan viiden vuoden välein potilasryhmiin, yli 90-vuotiaat olivat omana ryhmänään.

Ikäryhmien välillä oli eroja. Alle 50-vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden potilaiden määrä on vähentynyt ikäryhmistä eniten.

Tutkimusta jatketaan selvittämällä korjaavan hoidon tilannetta myös julkisella puolella, jossa käyntimäärien tiedetään lisääntyneen Kela-korvausten pienenemisen myötä. Kelan aineistosta on julkaistu keväällä artikkeli myös juurihoidoista.

______________________________________________________________

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.