Juuri julkaistu: Jo keski-iässä voi vaikuttaa vanhuuden toimintakykyyn
Vanhuusiän liikunnallisen toimintakyvyn heikentymiseen vaikuttavia tekijöitä on tärkeää selvittää, sillä heikentynyt liikunnallinen toimintakyky terveysongelmineen lisää esimerkiksi tapaturmariskiä ja itsenäisyyden menetystä sekä kuormittaa terveydenhuoltoa.
HUSin ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä tehdystä tutkimuksesta selvisi, että keski-iän sydän- ja verisuonitautiriski heijastuu vuosikymmeniä eteenpäin: pieni riski keski-iässä ennustaa vanhemman iän hyvää fyysistä toimintakykyä – ja mitä enemmän riskitekijöitä, sitä huonompi on vanhuuden liikunnallinen toimintakyky. Tutkimus julkaistiin arvostetussa geriatriyhdistyksen lehdessä, Journal of the American Geriatrics Societyssa.
”Vanhuuden heikentynyt liikunnallinen toimintakyky kehittyy vuosikymmenien aikana, joten on tärkeää keskittyä kunnon ylläpitämiseen jo keski-iässä”, Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg HUSista sanoo.
Riskitekijät hoidettava tehokkaasti
Helsingin Johtajatutkimuksen eli Helsinki Businessmen Studyn aineistoon perustuvassa tutkimuksessa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiksi katsottiin seuraavien arvojen ylittyminen keski-iässä: painoindeksi 27,8 kg/m2, verenpaine 160/95 mm Hg, kokonaiskolesteroli 6,4 mmol/l, triglyseridit 1,7 mmol/l, sokerirasituksen tulos 9 mmol/l sekä yli 10 savukkeen polttaminen päivässä. Näiden perusteella keski-iän valtimotautiriski jaettiin kolmeen luokkaan, jotka olivat lähes ihanteellinen, kohtalainen ja suuri riski.
Tutkimuksessa analysoitiin Johtajatutkimukseen alusta lähtien osallistuneiden 1560 miehen liikunnallisen toimintakyvyn muuttuminen vanhalla iällä eli vuosina 2000–2010. Toimintakyvyn kehityskaaret luokiteltiin viiteen eri ryhmään, jotka olivat muuttumaton, korkea ja vakaa, korkea ja heikentyvä, kohtalainen ja heikentyvä sekä huono toimintakyky.
Toimintakyvyn kehityskaaria verrattiin keski-iän valtimotautiriskiin. Yhteys oli merkitsevä: keski-iän suuri valtimotautiriski ennusti huonontuvaa liikunnallista toimintakykyä vanhana.
”Mikäli haluaa varmistaa hyvän toimintakyvyn vanhana, tulee sen eteen toimia jo nuorena. Tämä on pitkän tähtäimen projekti”, Timo Strandberg sanoo.
Strandberg korostaa, että pelkät elintapojen muutokset eivät yleensä yksinään riitä suuren kokonaisriskin henkilöille. Heille tarvitaan tehokkaampia riskitekijöihin kohdistuvia toimia, kuten kohonneen verenpaineen hoitoa.
Vanhuuden toimintakyvystään huolestuneille keski-ikäisille Strandberg suosittelee kokonaisriskin selvittämistä FINRISKI-laskurilla sekä mahdollisten riskien hoitamista.
Tutkijat muistuttavat, että toimintakyvyn heikkenemisen aiheuttava tapahtumaketju on monimutkainen: siihen kuuluu monenlaisia ja pitkään oireettomia fysiologisia muutoksia, kuten tuki-ja liikuntaelinten tai hermoston rappeutumista.
Taustalla vuosikymmenten seuranta
Juuri julkaistu tutkimus perustuu professorien Tatu Miettisen ja Jussi Huttusen 1970-luvulla aloittamaan Helsingin Johtajatutkimukseen, joka on yksi pisimpiä seurantatutkimuksia maailmassa. Siihen on koottuna 1960-luvulta lähtien vuosina 1919–1934 syntyneiden yli 3000 miehen terveystietoja: muun muassa veren kolesteroli- ja sokeriarvoja, verenpaine, painoindeksi, ja tietoja keski-iän elintavoista.
Professori Timo Strandbergin johdolla on aineistoa kehitetty jatkotutkimuksiksi. Esimerkiksi vuodesta 2000 lähtien on seurattu tutkimukseen osallistuneiden elämänlaatua, toimintakykyä ja muita vanhuusiän hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.
Vuosien mittaan Johtajatutkimuksen seuranta-aineistosta on tehty muun muassa HUSin rahoittamana lukuisia osatutkimuksia ja väitöskirjoja.
Tutkimukset ovat tuottaneet paljon tietoa vanhuuden toimintakyvyn lisäksi esimerkiksi muistisairauksien, psyykkisen hyvinvoinnin ja elimistön haurastumisen eli gerastenian taustatekijöistä. Näistä monet ovat yhteydessä valtimotauteihin ja niiden riskitekijöihin, ja ovat tältä osin ehkäistävissä, mikäli toimitaan ajoissa.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Geriatrian professori, ylilääkäri Timo Strandberg, Helsingin yliopisto ja HUS
puh. 040 596 9285
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa yli puoli miljoonaa potilasta. HUSissa työskentelee 25 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme