Juuri julkaistu: Pään ja kaulan alueen syövät tunnistetaan perusterveydenhuollossa hyvin
Pään ja kaulan alueen syöpien mahdollisimman varhainen diagnosointi parantaa potilaan ennustetta huomattavasti. Pään ja kaulan alueen syöpien tunnistaminen vaatii kuitenkin osaamista, koska ne ovat harvinaisia ja niiden oireet muistuttavat usein yleisiä ja harmittomia vaivoja.
Syövän diagnosointi ja hoito kuuluu erikoissairaanhoidolle, jonne potilaat tulevat lähetteellä. HUSissa selvitettiin, miten pään ja kaulan alueen syövät tunnistetaan perusterveydenhuollossa sekä miten nopeasti potilas saa lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Syöpää sairastaneet erikoissairaanhoitoon viidessä päivässä
Helsingissä vuonna 2016 diagnosoiduista yhteensä 111 pään ja kaulan alueen syövistä 36 % löydettiin perusterveydenhuollossa, 21 % yksityissektorilla, 18 % julkisen sektorin hammaslääkärillä, 11 % sairaalan muilla erikoisaloilla, 10 % yksityisellä hammaslääkärillä, vajaat 3 % työterveyshuollossa ja 1 % sairaalapäivystyksessä.
”Pään ja kaulan alueen syöpien harvinaisuudesta ja oireiden epämääräisyydestä huolimatta perusterveydenhuollon yleislääkärit pystyivät löytämään potilaat erittäin tehokkaasti”, HUSin Korva-, nenä- ja kurkkutautien osastonylilääkäri, dosentti Timo Atula kertoo.
”Tämä on hieno saavutus, sillä yksi yleislääkäri kohtaa suuresta määrästä potilaita koko 30-vuotisen lääkärinuransa aikana keskimäärin 3,2 uutta pään ja kaulan alueen syöpää sairastavaa potilasta. Seulonta toimii perusterveydenhuollossa hyvin”, Atula lisää.
Lähetteisiin johtaneet oireet kartoitettiin
Tutkimuksen potilaiden yleisimmät oireet olivat kyhmy pään tai kaulan alueella, parantumaton haavauma suussa sekä valkoiset tai punaiset alueet suun limakalvoilla. Yleisimmät syövät olivat suunielun ja suuontelon syövät.
Yleislääkärit tunnistivat ja ohjasivat näistä potilaista puolet jo ensikäynnillä erikoissairaanhoitoon, kun osalle tehtiin vielä lisätutkimuksia. Kaikista niistä potilaista, joilla todettiin syöpä, aika ensikäynnistä lähetteen saapumiseen erikoissairaanhoitoon oli keskimäärin viisi päivää ja 88 % oli ohjattu erikoissairaanhoitoon kuukauden sisällä.
”Jos lähetteestä käy ilmi epäily pään ja kaulan alueen syövästä, pääsevät potilaat nopeasti myös erikoissairaanhoidon vastaanotolle, nykyisin viikon kuluessa”, kertoo Atula.
Tutkimukseen koottiin tiedot 242 211 potilaasta ja heidän tekemistään 500 000 käynnistä lääkärin vastaanotolle Helsingin kaupungin perusterveydenhuollossa vuonna 2016. Näistä potilaista noin 12 000:lla eli 5 %:lla oli pään ja kaulan alueen syöpään mahdollisesti viittaava oire. Tästä potilasjoukosta yleislääkärin tuli osata poimia erikseen todelliset syöpäepäilyt.
Tutkimuksen terveyskeskuksen tiedot kerättiin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sähköisestä potilasrekisteristä, jossa on tiedot kaikista lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottokäynneistä.
Tiedoista etsittiin 57 eri ICD-10-tautiluokitusta, joita käytettiin kuvaamaan näistä syövistä mahdollisesti kertovia oireita. Tämän jälkeen tiedot ryhmiteltiin potilaan iän ja sukupuolen mukaan. Samalla ajanjaksolla eli vuonna 2016 HUSissa hoidettujen 111 pään ja kaulan alueen syöpää sairastavan potilaan tiedot katsottiin yksityiskohtaisesti.
Seuraavaksi tutkimusryhmä selvittää koko maan alueelta hyvin isokokoisten pään ja kaulan alueen syöpien viiveitä ja niiden syitä.
Tutkimusartikkeli on osa Markus Niemisen väitöskirjaa, jonka ohjaajia ovat Timo Atula ja Katri Aro.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo Atula, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri
HUS Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
timo.atula@hus.fi, 040 594 2142
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme