Juuri julkaistu: Pään ja kaulan alueen syövät tunnistetaan perusterveydenhuollossa hyvin

Pään ja kaulan alueen syöpien mahdollisimman varhainen diagnosointi parantaa potilaan ennustetta huomattavasti. Pään ja kaulan alueen syöpien tunnistaminen vaatii kuitenkin osaamista, koska ne ovat harvinaisia ja niiden oireet muistuttavat usein yleisiä ja harmittomia vaivoja.

Syövän diagnosointi ja hoito kuuluu erikoissairaanhoidolle, jonne potilaat tulevat lähetteellä. HUSissa selvitettiin, miten pään ja kaulan alueen syövät tunnistetaan perusterveydenhuollossa sekä miten nopeasti potilas saa lähetteen erikoissairaanhoitoon.

Syöpää sairastaneet erikoissairaanhoitoon viidessä päivässä

Helsingissä vuonna 2016 diagnosoiduista yhteensä 111 pään ja kaulan alueen syövistä 36 % löydettiin perusterveydenhuollossa, 21 % yksityissektorilla, 18 % julkisen sektorin hammaslääkärillä, 11 % sairaalan muilla erikoisaloilla, 10 % yksityisellä hammaslääkärillä, vajaat 3 % työterveyshuollossa ja 1 % sairaalapäivystyksessä.

”Pään ja kaulan alueen syöpien harvinaisuudesta ja oireiden epämääräisyydestä huolimatta perusterveydenhuollon yleislääkärit pystyivät löytämään potilaat erittäin tehokkaasti”, HUSin Korva-, nenä- ja kurkkutautien osastonylilääkäri, dosentti Timo Atula kertoo.

”Tämä on hieno saavutus, sillä yksi yleislääkäri kohtaa suuresta määrästä potilaita koko 30-vuotisen lääkärinuransa aikana keskimäärin 3,2 uutta pään ja kaulan alueen syöpää sairastavaa potilasta. Seulonta toimii perusterveydenhuollossa hyvin”, Atula lisää.

Lähetteisiin johtaneet oireet kartoitettiin

Tutkimuksen potilaiden yleisimmät oireet olivat kyhmy pään tai kaulan alueella, parantumaton haavauma suussa sekä valkoiset tai punaiset alueet suun limakalvoilla. Yleisimmät syövät olivat suunielun ja suuontelon syövät.

Yleislääkärit tunnistivat ja ohjasivat näistä potilaista puolet jo ensikäynnillä erikoissairaanhoitoon, kun osalle tehtiin vielä lisätutkimuksia. Kaikista niistä potilaista, joilla todettiin syöpä, aika ensikäynnistä lähetteen saapumiseen erikoissairaanhoitoon oli keskimäärin viisi päivää ja 88 % oli ohjattu erikoissairaanhoitoon kuukauden sisällä.

”Jos lähetteestä käy ilmi epäily pään ja kaulan alueen syövästä, pääsevät potilaat nopeasti myös erikoissairaanhoidon vastaanotolle, nykyisin viikon kuluessa”, kertoo Atula.

Tutkimukseen koottiin tiedot 242 211 potilaasta ja heidän tekemistään 500 000 käynnistä lääkärin vastaanotolle Helsingin kaupungin perusterveydenhuollossa vuonna 2016. Näistä potilaista noin 12 000:lla eli 5 %:lla oli pään ja kaulan alueen syöpään mahdollisesti viittaava oire. Tästä potilasjoukosta yleislääkärin tuli osata poimia erikseen todelliset syöpäepäilyt.

Tutkimuksen terveyskeskuksen tiedot kerättiin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sähköisestä potilasrekisteristä, jossa on tiedot kaikista lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottokäynneistä.

Tiedoista etsittiin 57 eri ICD-10-tautiluokitusta, joita käytettiin kuvaamaan näistä syövistä mahdollisesti kertovia oireita. Tämän jälkeen tiedot ryhmiteltiin potilaan iän ja sukupuolen mukaan. Samalla ajanjaksolla eli vuonna 2016 HUSissa hoidettujen 111 pään ja kaulan alueen syöpää sairastavan potilaan tiedot katsottiin yksityiskohtaisesti.

Seuraavaksi tutkimusryhmä selvittää koko maan alueelta hyvin isokokoisten pään ja kaulan alueen syöpien viiveitä ja niiden syitä.

Tutkimusartikkeli on osa Markus Niemisen väitöskirjaa, jonka ohjaajia ovat Timo Atula ja Katri Aro.

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.