Juuri julkaistu: Verisuonirekisterit ohjaavat vatsa-aortan laajentuman hoitoa

Korkealaatuisten kirurgisten verisuonirekisterien avulla saadaan nopeasti tietoa hoidon tuloksista, pystytään mittaamaan verisuonikirurgian laatua sekä seuraamaan hoidossa tehtyjen muutosten vaikutuksia. Tämä ilmenee rekisterikatsauksesta, jossa selvitettiin verisuonirekisterien vaikutuksia vatsa-aortan laajentumien hoitoon.

Rekisterien avulla voidaan tutkia myös eri riskitekijöiden vaikutuksia verisuonikirurgian tuloksiin. Vaikka esimerkiksi ikä on suuri riskitekijä, on rekistereistä paljastunut, että aortan laajentuma eli aneurysma kannattaa korjata kirurgisesti yli 80-vuotiailta hyväkuntoisilta potilailta. Erityisesti suonensisäisten toimenpiteiden tulokset ovat erinomaisia. Suurin hyöty suonensisäisestä toimenpiteestä avoleikkaukseen verrattuna saavutetaan yli 80-vuotiailla naisilla.

Lisäksi rekistereistä on saatu tietoa pienimmistä potilasryhmistä sekä harvinaisista aortan sairauksista.

”Verisuonikirurgiassa otetaan käyttöön koko ajan uusia suonensisäisiä menetelmiä. Vaikka teemme HUSissa satoja toimenpiteitä vuosittain, uuteen teknologiaan liittyvät komplikaatiot tulevat esiin hitaasti. Mutta kun tiedot kootaan kansainvälisiin rekistereihin, jolloin toimenpiteitä kertyy tuhansia, nämä laatupoikkeamat saadaan esille ja pystymme reagoimaan huomattavasti nopeammin”, HUSin osastonylilääkäri ja Helsingin yliopiston verisuonikirurgian professori Maarit Venermo kertoo.

Rekistereilläkin laatuvaatimukset

Professori Maarit Venermo on kehittänyt vuosia suomalaisia ja kansainvälisiä verisuonirekistereitä ja hän on yksi artikkelin kirjoittajista.

”Laadukkaat rekisterit antavat luotettavan ja ison kuvan siitä, mikä on hoidon vaikuttavuus pitkällä aikavälillä, eri maissa ja eri potilasryhmissä. Siten voimme kehittää hoitoa edelleen eri potilasryhmille parhaiten soveltuvaksi”, Venermo sanoo.

Vatsa-aortan laajentuman eli aneurysman hoito on kehittynyt suuresti 20 vuoden aikana. Tällä hetkellä niitä hoidetaan 90 prosentissa tapauksista HUSissa avoleikkauksien sijaan suonen kautta asetettavalla istutteella eli EVAR-menetelmällä.

Rekistereistä onkin selvinnyt, että EVAR-menetelmä lisäsi elinvuosia kolmella avoleikkauksessa olleisiin potilaisiin verrattuna. EVAR-menetelmän jälkeen kuitenkin ilmaantui 8 vuoden seurannassa enemmän aortan repeämiä kuin avoleikatuilla. Tämä korostaa Venermon mukaan pitkäaikaisen seurannan tärkeyttä suonensisäisesti hoidetuilla potilailla.

Aortan aneurysma on useimmiten oireeton, joten aneurysma löydetään monesti jonkun muun tutkimuksen yhteydessä. Tällöin potilas saa lähetteen HUSiin jatkotutkimuksiin. Ruotsissa aneurysmia seulotaan 65-vuotiailla, ja rekistereistä selviää myös se tieto, että seulonnan seurauksena aortan repeämät ovat vähentyneet Ruotsissa 70 - 80 prosenttia. Suomessa ei ole seulontoja.

Korkeatasoisimmiksi verisuonirekistereiksi arvioitiin yhdysvaltalaiset, kanadalaiset sekä eurooppalaiset rekisterit. HUS on mukana eurooppalaisessa rekisteriyhteistyössä ja on toiminut useiden tutkimushankkeiden vetäjänä. Niitä ovat olleet esimerkiksi maailmanlaajuisesti hoitokäytäntöihin vaikuttaneet tutkimukset infektion aiheuttamista aortta-aneurysmista sekä harvinaisista lonkkavaltimon aneurysmista.

Rekisterikatsaus julkaistiin Association for the Publication of the Journal of Internal Medicine -tiedelehdessä.

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.