J.V. Snellman-palkinto professori Anu Kantolalle

Viestinnän professori Anu Kantola on tutkinut urallaan poliittisia eliittejä, journalismia, skandaaleja, lobbausta, strategista viestintää ja myös yritysten johtamista. Usein tutkimusten ytimessä on ollut historiallinen muutos: miten talouskriisi tai markkinoiden vapautuminen on vaikuttanut ihmisten identiteetteihin ja yhteiskunnalliseen elämään.
Kantola on jo vuosia kirjoittanut kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Suomen Kuvalehteen sekä esiintynyt TV:ssä ja radiossa. Mediassa hän on osannut oivallisesti kytkeä Suomessa ja maailmassa tapahtuvia moninaisia muutoksia ja esiin nousseita uusia ilmiötä oman tieteenalansa käsitteistöön.
- Kantolalla on moderni, avarakatseinen ja hauskakin tapa ilmaista ajatuksiaan lukijaa ja kuulijaa inspiroivasti. Hän on auttanut muutosten äärellä ymmällään olevaa suurta yleisöä löytämään nimiä hämmentäville ilmiöille ja antanut siten välineitä ajattelulle. Hän on pystynyt avaamaan politiikan koukeroita suurelle yleisölle, palkintoperusteluissa todetaan.
Professori Kantola johtaa tutkimusprojektia Kansalaisuuden kuilut ja kuplat, jossa selvitetään, kuinka globaalit muutokset muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä. Projekti tutkii myös, miten poliittinen päätöksenteko vastaa kansalaisten kokemiin muutoksiin.
Tutkija puolusti Huipputuloiset-teosta julkisuudessa
Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -projektissa julkaistiin ensimmäiset tulokset viime syksynä, kun Kantola julkaisi yhdessä Hanna Kuuselan kanssa kirjan suomalaisten huipputuloisimmasta promillesta ja selvittivät mitä nämä ajattelevat itsestään ja yhteiskunnasta. Heidän Suomen rikkaimmista kirjoittama kirja Huipputuloiset herätti keskustelua. Kirja osoittaa, että tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä voi kirjoittaa tarkasti ja samalla viihdyttävästi.
Huipputuloiset nosti kysymyksen laadullisen tutkimuksen metodeista aina valtavirran uutisiin. Kantola osallistui ahkerasti keskusteluun ja puolusti tutkimusta niin perinteisessä mediassa kuin sosiaalisessakin mediassa.
- Jotenkin olin ylpeä suomalaisuudestani, kun kävin sitä keskustelua. Vaikka Twitteriä paljon moititaan ja usein ihan syystä, niin onhan se juhlavaa, että Suomessa kaikki voivat taittaa innolla peistä akateemisen tutkimuksen ytimessä olevista metodikysymyksistä, Anu Kantola sanoo.
Kantola otti palkinnon vastaan tänään Helsingin yliopistolla ja viittasi kiitospuheessaan myös akuuttiin koronakriisiin uskoen, että kriisi voi muuttaa sitä miten ymmärrämme yhteiskunnan.
- Osa uskoo, että kriisi saa valtiot kääntymään sisäänpäin ja rakentamaan lisää muureja. Mutta suunta voi kääntyä myös toisin päin. Kun ihmiskunta on viruksen kourissa, se voi synnyttää paljon myötätuntoa ja ymmärrystä. Yhteiskunnat katsovat toisiansa, ottavat mallia ja oppivat yhdessä.
Kantolan pyrkimys ymmärtää isoja kehityskulkuja on huomattu laajemminkin. Kuvaavaa on, että professori Kantola pääsi toisena naisena kymmenen merkittävimmän suomalaisen ajattelijan joukkoon, kun Ylen A-studio listasi älykköjä syksyllä 2018.
Lisätiedot:
Anu Kantola
Puh. 050 583 4644
anu.kantola@helsinki.fi
Avainsanat
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme