Helsingin yliopisto

J.V. Snellman-palkinto professori Anu Kantolalle

Jaa

Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon professori Anu Kantolalle ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä. Kantolan työ tieteellisen tiedon yleistajuistajana on lisännyt tutkimuksen ja Helsingin yliopiston tunnettuutta ja vaikuttavuutta. Palkintosumma on 6 000 euroa.

Kun ihmiskunta on viruksen kourissa, se voi synnyttää paljon myötätuntoa ja ymmärrystä, sanoo Anu Kantola.
Kun ihmiskunta on viruksen kourissa, se voi synnyttää paljon myötätuntoa ja ymmärrystä, sanoo Anu Kantola.

Viestinnän professori Anu Kantola on tutkinut urallaan poliittisia eliittejä, journalismia, skandaaleja, lobbausta, strategista viestintää ja myös yritysten johtamista. Usein tutkimusten ytimessä on ollut historiallinen muutos: miten talouskriisi tai markkinoiden vapautuminen on vaikuttanut ihmisten identiteetteihin ja yhteiskunnalliseen elämään.

Kantola on jo vuosia kirjoittanut kolumneja muun muassa Helsingin Sanomiin ja Suomen Kuvalehteen sekä esiintynyt TV:ssä ja radiossa. Mediassa hän on osannut oivallisesti kytkeä Suomessa ja maailmassa tapahtuvia moninaisia muutoksia ja esiin nousseita uusia ilmiötä oman tieteenalansa käsitteistöön.

- Kantolalla on moderni, avarakatseinen ja hauskakin tapa ilmaista ajatuksiaan lukijaa ja kuulijaa inspiroivasti. Hän on auttanut muutosten äärellä ymmällään olevaa suurta yleisöä löytämään nimiä hämmentäville ilmiöille ja antanut siten välineitä ajattelulle. Hän on pystynyt avaamaan politiikan koukeroita suurelle yleisölle, palkintoperusteluissa todetaan.

Professori Kantola johtaa tutkimusprojektia Kansalaisuuden kuilut ja kuplat, jossa selvitetään, kuinka globaalit muutokset muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä. Projekti tutkii myös, miten poliittinen päätöksenteko vastaa kansalaisten kokemiin muutoksiin.


Tutkija puolusti Huipputuloiset-teosta julkisuudessa

Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -projektissa julkaistiin ensimmäiset tulokset viime syksynä, kun Kantola julkaisi yhdessä Hanna Kuuselan kanssa kirjan suomalaisten huipputuloisimmasta promillesta ja selvittivät mitä nämä ajattelevat itsestään ja yhteiskunnasta. Heidän Suomen rikkaimmista kirjoittama kirja Huipputuloiset herätti keskustelua. Kirja osoittaa, että tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä voi kirjoittaa tarkasti ja samalla viihdyttävästi.

Huipputuloiset nosti kysymyksen laadullisen tutkimuksen metodeista aina valtavirran uutisiin. Kantola osallistui ahkerasti keskusteluun ja puolusti tutkimusta niin perinteisessä mediassa kuin sosiaalisessakin mediassa.

- Jotenkin olin ylpeä suomalaisuudestani, kun kävin sitä keskustelua. Vaikka Twitteriä paljon moititaan ja usein ihan syystä, niin onhan se juhlavaa, että Suomessa kaikki voivat taittaa innolla peistä akateemisen tutkimuksen ytimessä olevista metodikysymyksistä, Anu Kantola sanoo.

Kantola otti palkinnon vastaan tänään Helsingin yliopistolla ja viittasi kiitospuheessaan myös akuuttiin koronakriisiin uskoen, että kriisi voi muuttaa sitä miten ymmärrämme yhteiskunnan.

- Osa uskoo, että kriisi saa valtiot kääntymään sisäänpäin ja rakentamaan lisää muureja. Mutta suunta voi kääntyä myös toisin päin. Kun ihmiskunta on viruksen kourissa, se voi synnyttää paljon myötätuntoa ja ymmärrystä. Yhteiskunnat katsovat toisiansa, ottavat mallia ja oppivat yhdessä. 

Kantolan pyrkimys ymmärtää isoja kehityskulkuja on huomattu laajemminkin. Kuvaavaa on, että professori Kantola pääsi toisena naisena kymmenen merkittävimmän suomalaisen ajattelijan joukkoon, kun Ylen A-studio listasi älykköjä syksyllä 2018.


Lisätiedot:
Anu Kantola
Puh. 050 583 4644
anu.kantola@helsinki.fi

Avainsanat

Kuvat

Kun ihmiskunta on viruksen kourissa, se voi synnyttää paljon myötätuntoa ja ymmärrystä, sanoo Anu Kantola.
Kun ihmiskunta on viruksen kourissa, se voi synnyttää paljon myötätuntoa ja ymmärrystä, sanoo Anu Kantola.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomalaistutkijoiden kehittämä tekoäly ennustaa, mikä puolustusjärjestelmän avain sopii koronaviruksen lukkoihin22.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet tekoälymallin, jonka avulla tutkijat pystyvät yhdistämään puolustusjärjestelmän solut kohteeseensa ja vastaamaan esimerkiksi siihen, mitkä valkosolut tunnistavat koronavirusta. Työkalulla on laajamittaisia käyttömahdollisuuksia, kun yritetään ymmärtää puolustusjärjestelmän toimintaa tulehduksissa, autoimmuunisairauksissa ja syövissä.

Luomuksen vuosikertomus julkaistu – toiminta monipuolista, valtakunnalliset tehtävät vaarassa21.4.2021 11:33:52 EEST | Tiedote

Luomuksen vuosikertomus viimeisiltä kahdelta vuodelta on julkaistu. Katsaus on läpileikkaus Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon viimeaikaiseen tutkimukseen, toimintaan ja kehitykseen. Vaikka Luomuksen työ biodiversiteettitiedon kivijalkana palvelee koko Suomen luontoa ja useita hallinnonaloja, on sen talous heikentynyt viime vuosina. Valtakunnallisten tehtävien rahoitukseen tarvitaankin uusia ratkaisumalleja.

Helsingin yliopiston spinout-yhtiö GlucoModicumin verensokerin mittaamiseen suunniteltu non-invasive-ratkaisu on 13 kertaa tehokkaampi verrattuna aiemmin kehitettyyn neulattomaan state-of-art-teknologiaan20.4.2021 16:33:12 EEST | Tiedote

Nature Portfolio -julkaisuperheeseen kuuluvassa Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistut tiedot mahdollistavat diabeteksen seurantaan tarkoitettujen mullistavien puettavien ratkaisujen kehittämisen. Keksintö perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Yliopisto on ollut yksi GlucoModicumin omistajista vuodesta 2018.

Tutkimus vahvistaa: kehitysvammaisuus on harvoin perinnöllistä - riski tulevien sisarusten sairastumiselle on pieni18.4.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Kehitysvammaisuus johtuu useimmiten perimän muutoksista, jotka ovat syntyneet varhaisen sikiökehityksen aikana ja joita ei löydy vanhempien perimästä. Siksi niiden uusiutumisriski perheen seuraavalle lapselle on hyvin pieni, selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Suomalaisilla ei myöskään ole suurempi perinnöllisten kehityshäiriöiden riski kuin muilla eurooppalaisilla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme