Jyty: Naisvaltaiset alat taas yt-rumbassa säästökohteina

Kun kilpailukykysopimukseen liittyneet lomarahaleikkaukset päättyivät, uusia säästötoimia on pantu jo täytäntöön ja lisäsäästöjä on jo työnantajien vaatimuslistalla jonoksi asti. Säästötoimet on haettu irtisanomisten lisäksi mm. talkoovapaiden, lomautusten ja lomarahojen vapaaksivaihtosopimusten muodossa.

”Nyt jos koskaan maan hallituksen ja kuntien olisi syvennettävä keskinäistä yhteydenpitoaan ja yhteistyötään niin, että perus- ja hyvinvointipalveluihin suunnattava rahoitus tulee valtion suunnalta tehtävillä päätöksillä ensi vuodeksi turvattua ja tulevaisuutta silmällä pitäen nykyistä paremmin ennustettavaksi.”

Pihlajamäki painottaa, että kuntasektori on erittäin työvoimavaltainen palveluja tuottava toimiala, jossa henkilöstömenot muodostavat yli puolet kaikista menoista. Sosiaali-, terveys- ja koulutussektorit lohkaisevat niistä pääosan. Hallinnon osuus kuntien menoista on nelisen prosenttia.

Pihlajamäki korostaa, että valitettavasti viime vuosina henkilöstöleikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti tukipalveluihin, mm. talous- ja henkilöstösektoriin siihen tahtiin, että työn tuloksellisuus on loppujen lopuksi kokonaisuutta ajatellen heikentynyt.

”Kysymys kuuluukin, miksi mm. terveydenhoidon työketjun tärkeät tukipalvelut vastuutetaan vaikkapa hoitohenkilökunnalle, joita tarvittaisiin nimenomaan hoitotyössä, kun tukipalvelujen tekijöinä voisivat toimia ao. tehtäviin erikoistuneet alan ammattilaiset eli terveydenhoitosektorilla mm. osastonsihteerit.”

Pihlajamäki on tyrmistynyt nykytilanteesta, jossa kuntien ja kuntayhtymien naisvaltaiset alat ollaan jälleen kerran laittamassa yskivän kuntatalouden sijaiskärsijöiksi ja laskun maksajiksi.

”Yhteistoimintaneuvottelurumba käy tällä hetkellä todella kuumana, kun kunnat ja kuntayhtymät etsivät säästökohteita mm. ensi vuoden talousarvioita rustatessaan. Rumba on kiihtymässä jo sellaiseksi, että alkuvuodesta tehdyt arviot yt-neuvotteluiden määrästä on jouduttu jopa kertomaan kahdella.”

Jytyn listauksen mukaan yt-neuvotteluja on käyty tai käydään parhaillaan eri puolilla Suomea jopa yli 30 paikkakunnalla. Esimerkkeinä yt-neuvotteluja alkuvuoden aikana tai parhaillaan käyvistä tai käyneistä kunnista ovat suurista kaupungeista Joensuu, Kouvola, Lappeenranta, Kajaani, Vaasa, Rovaniemi, Rauma ja Savonlinna. Pienemmistä kunnista yt-neuvotteluja on käyty tai käydään mm. Lemillä, Taipalsaarella, Uusikaarlepyyssä, Kiuruvedellä, Joroisissa, Vesilahdella, Kaavilla, Ristijärvellä, Loimaalla, Jämsässä, Ruovedellä, Tyrnävällä, Paltamossa, Kuhmossa, Inarissa ja Sodankylässä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote aloitti yt-neuvottelut 9.10. ja samalla päivämäärällä aloitettiin myös Kainuun soten yt-neuvottelut. Listan jatkona ovat myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Kymenlaaksossa Kymsote, Kuopion yliopistollinen keskussairaala, Karelia amk Joensuussa, Kajaanin amk ja Työterveyslaitos.

Jytyn puheenjohtaja korostaa, että henkilöstösäästöt eivät voi olla vaikuttamatta kuntasektorin työnantajakuvaan, joka osoittaa mieluummin alaspäin kuin sinne, minne sen pitäisi sojottaa eli nimenomaan ylöspäin työvoiman tarpeen kasvaessa mm. vanhuspalvelusektorilla tai vaikkapa varhaiskasvatuksessa.

”Väitän, että säästötoimien vuoksi todelliset säästöt voivat painua jopa miinuksen puolelle, kun tilannetta tarkastellaan myöhemmin. Työntekijöiden ylikuormittuminen lisää sairauspoissaoloja ja johtaa suunniteltua aiemmin ennenaikaiseen eläköitymiseen.”

Lisätietoja: puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.