Kunnissa tehtävän nuorisotyön toimintamuotoina ovat mm. avoin nuorisotilatoiminta, etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta, kerho- ja pienryhmät, leirit ja retket, osallisuuskasvatus, iltapäiväkerhot, koulunuorisotyö, tieto- ja neuvontapalvelut sekä liikunnallinen nuorisotoiminta.

Jytyn viime vuoden jäsentutkimuksen mukaan nuorisotyön säästöleikkurina on käytetty vapaaehtoisia palkattomia vapaita eli talkoovapaita, joiden kohteena on ollut jopa 20 % nuorisotyön ammateissa toimivista Jytyn jäsenistä. Järjestösektorilla säästöt näkyvät puolestaan lomautuksina, joihin on joutunut 9 % vastaajista.

Yleisimmin säästöt näkyvät henkilöstöresurssien vähentämisenä, joka johtaa työmäärän kasvuun. Monissa kunnissa tehtäviä on yhdistelty ja etenkin pienet kunnat ovat ulkoistaneet osan nuorisopalveluistaan järjestöille.

– Kuntien rahoituspohjan mureneminen uhkaa nuorisotyön ja monien muiden kunnallisten palvelujen tulevaisuutta. Nuorisolain tärkeistä tavoitteista ei ole juuri hyötyä, jos ei ole riittävää rahoitusta, jolla palvelut järjestetään. Jatkuvien leikkauksien vaarana on henkilöstön ylikuormittuminen työtaakan alle, Jytyn puheenjohtaja huomauttaa.

Nuorisotyössä on haettu uusia monialaisia yhteistyömuotoja, kuten esimerkiksi ohjaamotoiminta. Ohjaamo on palvelupiste, jossa alle 30-vuotias nuori voi saada apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamotoiminnassa on mukana kuntien nuorisotoimi, koulutoimi ja sosiaali- ja terveystoimi sekä TE-toimistot, Kela, oppilaitokset ja kolmas sektori.

– Kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa tehdään paljon arvokasta nuorisotyötä, jolla on valtava merkitys sekä syrjäytymisen ehkäisijänä että nuorten tukemisessa kohti yhteiskunnan täysivaltaista toimijuutta, Pihlajamäki sanoo.

Kuntien valtionosuuksia vähennetty rajusti

Julkisiin palveluihin vaikuttavat kuntien peruspalvelujen valtionosuudet, joita on vähennetty voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti kuluvana vuonna on noin 25 %, kun se vuonna 2010 oli vielä noin 34 %.

Kuntaliitto tiedotti helmikuussa, että kuntatalous on ajautunut kriisiin, sillä kaksi kolmesta kunnasta, yhteensä 196 kuntaa teki negatiivisen tuloksen vuonna 2018. Taloudelliset ongelmat ovat lisääntyneet voimakkaasti, sillä vielä vuonna 2017 tappiollisen tuloksen teki 55 kuntaa. Suomessa on kaikkiaan 311 kuntaa.

Kuntien nuorisotoimen piirissä työskentelee noin 3400 työntekijää ja nuorisotiloja on noin 1000. Kunnat käyttivät nuorisotyöhön vuonna 2017 noin 225 miljoonaa euroa, josta valtion nuorisotyömäärärahan osuus oli 77,7 miljoonaa. Valtion osuus rahoitetaan pääosin veikkauksen tuotoista, joita vuonna 2017 myönnettin kunnalliseen nuorisotyöhön 53,6 miljoonaa.

Nuoriso- ja järjestötyö on merkittävä Jytyn ammattiala. Kunta-alalla yleisimpiä nuorisotyön ammattinimikkeitä ovat nuoriso-ohjaaja, nuorisosihteeri ja nuorisotyöntekijä. Järjestötyössä ammattinimikkeinä ovat mm. toiminnanjohtaja, toiminnanohjaaja, järjestöpäällikkö tai järjestösihteeri.

Lisätietoja:

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 5O 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.