Jytyn liittovaltuusto: Vientialojen ei tule määritellä naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja

Meneillään olevissa ja ensi vuoden alussa alkavissa työehtosopimusneuvotteluissa Jytyn liittovaltuusto ei hyväksy työnantajien pyrkimystä romuttaa työmarkkinoiden luottamusta täysin kohtuuttomilla sopimusvaatimuksilla ja työehtojen heikennyksillä. Työnantajien maksamia maksuja on jo siirretty työntekijöille. Pitäisikö työnantajien antaa jotain vastineeksi?

Mikäli tahtoa löytyy, liittokohtaisilla neuvotteluilla tulee pystyä puuttumaan moniin alakohtaisiin ongelmiin, kuten palkkatasa-arvoon. Tällaisiin kysymyksiin ei kuitenkaan löydetä ratkaisuja, jos vientialat määrittelevät muidenkin alojen, kuten esimerkiksi naisvaltaisen julkisen sektorin palkankorotusten ylärajat.

Kolmikantaisista ja keskitetyistä ratkaisuista luopuminen näyttää vain lisäävään riitelyä ja epävarmuutta työmarkkinoilla. Keskitetyissä neuvotteluissa hyvää on ollut se, että sopimuksiin on voinut sisällyttää esimerkiksi veroratkaisuja, lakimuutoksia ja korjauksia tuloperusteiseen sosiaaliturvaan toisin kuin liittokohtaisissa neuvotteluissa.

Mitä yhteiskunnalle on käymässä, jos ei kyetä yhdessä neuvottelemaan ja sopimaan asioista?

Jytyn liittovaltuusto vaatii kaikkia työmarkkinaosapuolia kunnioittamaan suomalaisen sopimusyhteiskunnan periaatteita. Neuvotteluja on käytävä vuorovaikutteisesti molemmat osapuolet huomioimalla.

Työn halpuuttaminen erittäin haitallista

Työnantajien yksipuolinen sopimusshoppailu uhkaa käydä hyvin kalliiksi koko yhteiskunnalle, kuten Postin sopimuskiista tukilakkoineen on osoittanut. Kansalaiset kokevat työehtosopimusshoppailun selkeästi hyvin epäoikeudenmukaisena ja haluavat korjata vääryyden, Jytyn liittovaltuusto korostaa.

Liittovaltuusto pitää työn halpuuttamista ja halpatyövoiman yleistymistä erittäin vahingollisena koko suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. 

Suomessa on jopa puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää, joiden määrä on vain lisääntynyt. Samalla yhteiskunnalta haettavien tukieurojen tarve on jatkuvasti lisääntynyt. KELA:n mukaan palkkaköyhyydestä seuranneiden tulonsiirtojen, kuten sovitellun päivärahan, yleisen asumistuen ja toimeentulotuen kasvaneen Suomessa noin 500 miljoonaan euroon.

Veronmaksajien ei pitäisi joutua työn halpuuttamisen ja yritysten palkkakikkailun maksumieheksi. Työstä saatavalla palkalla täytyy yksinkertaisesti tulla toimeen, Jytyn liittovaltuusto linjaa.

Jytyllä on omakohtaista kokemusta sopimusshoppailusta Turun kaupungin omistamassa kiinteistö- ja ruokapalveluyhtiö Arkeassa, jossa työehtojen roimat heikennykset uhkaavat tiputtaa jo ennestään pienipalkkaisten työntekijöiden ansioita. Esimerkiksi siivoojan peruspalkka nykyisessä sopimuksessa on 1774 euroa ja laitoshuoltajan 1853 euroa. Keittäjän peruspalkka on 1937 euroa ja kokin 1946 euroa. Mitä tapahtuu, jos tästä pudotetaan vielä 15-30 prosenttia, Jytyn liittovaltuusto kysyy.

Lisätietoja:

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi

Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, 040 594 5872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi

* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.