Jyväskylän Seminaarinmäelle ja tasa-arvoiselle koulutukselle Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnus

Museovirasto koordinoi tunnuksen käyttöä sekä hakuprosessia yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.

Euroopan kulttuuriperintötunnusta (European Heritage Label) on jaettu vuodesta 2013 lähtien sellaisille Euroopan Unionin alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa.

”Tasa-arvoisen koulutuksen symbolina Seminaarinmäen saama tunnus on merkittävä, etenkin, kun kyse on Suomen ensimmäisestä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saajasta. Olemme iloisia voidessamme tuoda näitä arvoja esille muiden eurooppalaisten kohteiden rinnalla,” sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.  

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Alueen arkkitehteina ovat olleet mm. Constantin Kiseleff, Alvar Aalto, Arto Sipinen sekä Lahdelma & Mahlamäki Oy. Miljöössä on luotu maailmanlaajuisesti tunnustetun koulujärjestelmän perusta, sillä sinne perustettiin vuonna 1863 Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Seminaarinmäelle tunnusta hakivat Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo, historian ja etnologian laitos, musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos sekä opettajankoulutuslaitos.

”Euroopan kulttuuriperintötunnus tuo Jyväskylän yliopistolle merkittävää näkyvyyttä nimenomaan tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen kehittäjänä ja vahvistaa entisestään siteitämme eurooppalaiseen sivistyshistoriaan. Arvokas kulttuuriperintömme, joka näkyy konkreettisesti upealla Seminaarinmäen kampusalueellamme, on yliopistollemme ja koko Jyväskylän kaupungille merkittävä vetovoimatekijä uusien opiskelija- ja tutkijapolvien rekrytoinnissa”, sanoo Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnettiin nyt kahdelletoista kohteelle. Seminaarinmäen lisäksi tunnuksen saajat ovat: MMM Migratie Museum Belgiassa, Traakian taiteen museo ja hautamuistomerkki Bulgariassa, Vučedolin kulttuurimuseo ja arkeologinen kohde Kroatiassa, Oderbruchin alue Saksassa, Nemean arkeologinen kohde Kreikassa, Almadénin kaivospuisto Espanjassa, Ventotenen saari Italiassa, benediktiiniläismunkki Saint Willibrordin perinne Echternachtissa Luxemburgissa, Turaidan historiallinen keskus Latviassa, Euroopan komission palatsi Danubessa Romaniassa sekä keskiaikaisten kirkkojen seinämaalaukset Slovakiassa.

Tunnus on myönnetty nyt 60 kohteelle, jotka liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Kohteiden joukossa on mm. Ateenan historiallinen keskusta Kreikassa, Haagin rauhanpalatsi Alankomaissa ja Schengenin kylä Luxembourgissa.

Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan Unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018. Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa. Toinen kansallinen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakukierros on käynnissä, ja Suomen seuraavaa hakemusta päästään valmistelemaan kesän jälkeen.

Lisätietoja:

Pirjo Vuorinen

museotoimintojen päällikkö, FM  

Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus

+358 40 550 6099

pirjo.vuorinen@jyu.fi