Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän Seminaarinmäelle ja tasa-arvoiselle koulutukselle Suomen ensimmäinen Euroopan kulttuuriperintötunnus

Jaa

Euroopan komissio myönsi Jyväskylän Seminaarinmäen kampukselle Euroopan kulttuuriperintötunnuksen kokouksessaan eilen 28.4.2022. Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus tuo esille Suomen ja Euroopan koulujärjestelmän merkitystä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan perustana.

Museovirasto koordinoi tunnuksen käyttöä sekä hakuprosessia yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.

Euroopan kulttuuriperintötunnusta (European Heritage Label) on jaettu vuodesta 2013 lähtien sellaisille Euroopan Unionin alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa.

”Tasa-arvoisen koulutuksen symbolina Seminaarinmäen saama tunnus on merkittävä, etenkin, kun kyse on Suomen ensimmäisestä Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saajasta. Olemme iloisia voidessamme tuoda näitä arvoja esille muiden eurooppalaisten kohteiden rinnalla,” sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.  

Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään. Alueen arkkitehteina ovat olleet mm. Constantin Kiseleff, Alvar Aalto, Arto Sipinen sekä Lahdelma & Mahlamäki Oy. Miljöössä on luotu maailmanlaajuisesti tunnustetun koulujärjestelmän perusta, sillä sinne perustettiin vuonna 1863 Suomen ensimmäinen opettajaseminaari. Seminaarinmäelle tunnusta hakivat Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo, historian ja etnologian laitos, musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos sekä opettajankoulutuslaitos.

”Euroopan kulttuuriperintötunnus tuo Jyväskylän yliopistolle merkittävää näkyvyyttä nimenomaan tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen kehittäjänä ja vahvistaa entisestään siteitämme eurooppalaiseen sivistyshistoriaan. Arvokas kulttuuriperintömme, joka näkyy konkreettisesti upealla Seminaarinmäen kampusalueellamme, on yliopistollemme ja koko Jyväskylän kaupungille merkittävä vetovoimatekijä uusien opiskelija- ja tutkijapolvien rekrytoinnissa”, sanoo Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.

Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnettiin nyt kahdelletoista kohteelle. Seminaarinmäen lisäksi tunnuksen saajat ovat: MMM Migratie Museum Belgiassa, Traakian taiteen museo ja hautamuistomerkki Bulgariassa, Vučedolin kulttuurimuseo ja arkeologinen kohde Kroatiassa, Oderbruchin alue Saksassa, Nemean arkeologinen kohde Kreikassa, Almadénin kaivospuisto Espanjassa, Ventotenen saari Italiassa, benediktiiniläismunkki Saint Willibrordin perinne Echternachtissa Luxemburgissa, Turaidan historiallinen keskus Latviassa, Euroopan komission palatsi Danubessa Romaniassa sekä keskiaikaisten kirkkojen seinämaalaukset Slovakiassa.

Tunnus on myönnetty nyt 60 kohteelle, jotka liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön. Kohteiden joukossa on mm. Ateenan historiallinen keskusta Kreikassa, Haagin rauhanpalatsi Alankomaissa ja Schengenin kylä Luxembourgissa.

Tunnuksen on tarkoitus lisätä Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä. Suomi liittyi mukaan Euroopan Unionin alaiseen toimeen loppuvuonna 2018. Museovirasto koordinoi sen toimeenpanoa. Toinen kansallinen Euroopan kulttuuriperintötunnuksen hakukierros on käynnissä, ja Suomen seuraavaa hakemusta päästään valmistelemaan kesän jälkeen.

Lisätietoja:

Pirjo Vuorinen

museotoimintojen päällikkö, FM  

Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus

+358 40 550 6099

pirjo.vuorinen@jyu.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

SA:n luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta valitsi akatemiatutkijat ja tutkijatohtorit – Jyväskylän yliopistoon rahoitusta neljälle16.5.2022 12:03:00 EEST | Tiedote

Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiatutkijan rahoituksen Kalle Auraselle ja Riccardo Marinille Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. He saavat lähes 450 000 euron rahoituksen vuosille 2022–2027. Lisäksi toimikunta myönsi tiedekuntaan kaksi akatemian tutkijatohtorin rahoitusta Damian Dabrowskille ja Anton Nechaeville. Kolmivuotisen rahoituksen suuruus on noin 240 000–250 000 euroa.

Somevaikuttajat tukivat julkisyhteisöjen koronaviestintää – vaikuttajayhteistyöhön sisältyy kuitenkin myös riskejä16.5.2022 08:10:00 EEST | Tiedote

Yhteistyö somevaikuttajan kanssa on organisaation viestinnälle suuri mahdollisuus, mutta siihen liittyy myös riskejä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan vaikuttajien avulla organisaatioiden on mahdollista luoda yhteisöllisyyttä ja vaalia aineettomia pääomiaan, kuten sidosryhmien luottamusta. Strateginen somevaikuttajaviestintä vaatii kuitenkin myös mahdollisten maineriskien tiedostamista.

Turvallisuus jakaa asenteita uraanin louhintaan Itä- ja Pohjois-Suomessa16.5.2022 01:00:00 EEST | Tiedote

Kielteisyys uraanin louhintaa kohtaan ei maakuntatasolla ole niin voimakasta kuin mitä paikoin kiivaana käyneestä julkisesta keskustelusta olisi voinut päätellä. Suhtautuminen uraanin louhintaan vaihtelee lievästä kielteisyydestä lievään myönteisyyteen. YTM Tuija Jartin väitöstutkimuksen kohdemaakunnissa, varsinkin Kainuussa ja Lapissa, uraanin louhinnan kannattajia ja vastustajia on lähes yhtä paljon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme