Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla

Jaa

Samaan aikaan kun Tukholmassa vietetään Nobel-illallisia tiistaina 10. joulukuuta, pääsemme Jyväskylässä Nobel-kattauksen äärelle! Jyväskylän yliopisto järjestää tiedeillan, jossa Jyväskylän yliopiston asiantuntijat esittelevät fysiikan, kemian, lääketieteen ja taloustieteen vuoden 2019 Nobel-palkitut ja heidän läpimurtoihin johtaneet aiheensa. Kaikille avoin yleisöluento on tiistaina 10.12. klo 18-19.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston Unonsalissa (Vapaudenkatu 39-41).

Fysiikan Nobel-palkinto jaettiin tänä vuonna kolmelle tutkijalle. James Peebles sai palkinnon maailmankaikkeuden alkuhistoriaa koskevasta tutkimuksestaan ja Michel Mayor ja Didier Queloz havainnostaan, jossa he pystyivät ensimmäistä kertaa erottamaan Auringon kaltaista tähteä kiertävän planeetan oman Aurinkokuntamme ulkopuolella.

"Kosmisen mikroaaltotaustan olemassaolo ja maailmankaikkeuden rakenteen muodostuminen ovat keskeisiä todisteita kuumasta ja tiheästä alkuvaiheesta, eli niin sanotusta alkuräjähdyksestä. Peeblesin uraaurtava työ näiden aiheiden suhteen on keskeinen osa sitä teoreettista perustaa, jonka varaa kosmologian tutkimus nykyisin rakentuu", arvioi yliopistonlehtori Sami Nurmi Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.

Taloustieteen Nobel-palkinto annettiin kehitystaloustieteen tutkijoille Abhijit Banerjeelle, Esther Duflolle ja Michael Kremerille. Heidän tutkimuksensa ovat auttaneet ymmärtämään paremmin, miten esimerkiksi koulutus, terveys, rahoituksen saatavuus ja politiikka vaikuttavat köyhyyteen.

Nobel-illassa apulaisprofessori Mika Haapanen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo esimerkiksi palkittujen tutkijoiden tekemistä satunnaistetuista kenttäkokeista.

”Tutkimustulosten avulla voidaan edistää etenkin äärimmäisessä köyhyydessä elävien lasten koulutusta ja terveyttä”, sanoo Haapanen.

Seuraavan sukupolven litiumioniakut kehitteillä, solujen hapenkäytön tutkimus auttaa syöpätutkijoita

Kemian Nobel-palkinnon saivat litiumioniakkujen kehittäjät John GoodenoughStanley Whittingham ja Akira Yoshino. Goodenoughin ja Whittinghamin pitkäjänteinen tutkimustyö elektrodimateriaalien ja akkuprototyypien parissa loi pohjan Yoshinon kehitystyölle, joka johti kaupallisen litiumioniakun markkinoille tuloon 1991.

Litiumioniakut ovat pieniä, kevyitä ja niillä on suuri energiatiheys. Nämä ominaisuudet ovat mahdollistaneet mobiilielektroniikan vallankumouksen ja erilaisten akkukäyttöisten laitteiden ilmestymisen osaksi arkipäiväämme.

Litiumioniakut ovat keskeisessä roolissa myös sähköautojen yleistymisessä ja matkalla kohti päästötöntä yhteiskuntaa, sanoo professori Karoliina Honkala Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta ja Nanotiedekeskuksesta.

”Koska litiumioniakkujen tarve kasvaa edelleen, seuraavan sukupolven litiumioniakkujen tutkimus ja kehitystyö jatkuu kiivaana”, arvioi Honkala.

Lääketieteen Nobel-palkinnon voittivat yhdysvaltalaiset Gregg Semenza ja William Kaelin sekä brittiläinen Peter Ratcliffe, jotka ovat tutkineet, miten solut havaitsevat käytettävissään olevan elintärkeän hapen määrän ja reagoivat siihen.

“Pysyäkseen hengissä solujen on pystyttävä reagoimaan erilaisissa tilanteissa tapahtuviin hapen määrän muutoksiin. Palkitut tutkijat ovat selvittäneet mekanismeja, jotka auttavat ymmärtämään keskeisiä solujen hapenkäyttöön liittyviä toimintaperiaatteita ja sitä, minkälaisia yhteyksiä niillä voi olla moniin sairauksiin kuten syöpään, anemioihin tai sydän- ja aivoinfarkteihin”, sanoo tutkimusjohtaja Teijo Kuopio bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Nanotiedekeskus toi yliopistolta Nobel-luennot keskikaupungille

Nobel-luennot järjestää Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus yhdessä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyökumppanina on myös sanomalehti Keskisuomalainen.

Poikkitieteellistä fysiikan, kemian ja biologian alan tutkimusta kokoavalle Nanotiedekeskukselle Nobel-luentojen järjestäminen on luonteva tehtävä.

”Tämä on oiva tilaisuus kertoa laajemmalle yleisölle tieteen ajankohtaisista ja innostavista saavutuksista. Olemme tuoneet luennot Nanotiedekeskuksesta kirjastoon keskikaupungille, jotta kynnys tulla kuulemaan olisi matalalla. Luvassa on avartavia esityksiä ja myös ripaus Nobel-juhlahumuakin”, sanoo Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja Tero Heikkilä.

Lisätietoja:

Nanotiedekeskuksen johtaja Tero Heikkilä, tero.t.heikkila@jyu.fi, puh. 040 805 4804
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351 (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
Tiedottaja Iiro Vuori, iiro.p.l.@vuori@jyu.fi, puh. 040 805 4636 (Kauppakorkeakoulu)

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarja osaksi yliopiston opetusohjelmaa. Kutsu medialle: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennus 29.1.2020 klo 14.00–16.0023.1.2020 12:00:26 EETTiedote

Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä opintoihin ammatillisia valmiuksia väkivallan kohtaamiseen ja siihen puuttumiseen. Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta liittää Tuffi Films -tuotantoyhtiön toteuttaman Yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan osaksi opetusta. Sen tuotannossa mukana ollut näyttelijä Krista Kosonen osallistuu Ruusupuiston tilaisuuteen. Lyhytelokuvasarja käsittelee monipuolisesti sukupuolistunutta vallankäyttöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme