Jyväskylän yliopiston asiantuntijat taustoittavat vuoden nobelistien saavutukset yleisöluennolla
5.12.2019 08:00:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tutkimus
Fysiikan Nobel-palkinto jaettiin tänä vuonna kolmelle tutkijalle. James Peebles sai palkinnon maailmankaikkeuden alkuhistoriaa koskevasta tutkimuksestaan ja Michel Mayor ja Didier Queloz havainnostaan, jossa he pystyivät ensimmäistä kertaa erottamaan Auringon kaltaista tähteä kiertävän planeetan oman Aurinkokuntamme ulkopuolella.
"Kosmisen mikroaaltotaustan olemassaolo ja maailmankaikkeuden rakenteen muodostuminen ovat keskeisiä todisteita kuumasta ja tiheästä alkuvaiheesta, eli niin sanotusta alkuräjähdyksestä. Peeblesin uraaurtava työ näiden aiheiden suhteen on keskeinen osa sitä teoreettista perustaa, jonka varaa kosmologian tutkimus nykyisin rakentuu", arvioi yliopistonlehtori Sami Nurmi Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.
Taloustieteen Nobel-palkinto annettiin kehitystaloustieteen tutkijoille Abhijit Banerjeelle, Esther Duflolle ja Michael Kremerille. Heidän tutkimuksensa ovat auttaneet ymmärtämään paremmin, miten esimerkiksi koulutus, terveys, rahoituksen saatavuus ja politiikka vaikuttavat köyhyyteen.
Nobel-illassa apulaisprofessori Mika Haapanen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo esimerkiksi palkittujen tutkijoiden tekemistä satunnaistetuista kenttäkokeista.
”Tutkimustulosten avulla voidaan edistää etenkin äärimmäisessä köyhyydessä elävien lasten koulutusta ja terveyttä”, sanoo Haapanen.
Seuraavan sukupolven litiumioniakut kehitteillä, solujen hapenkäytön tutkimus auttaa syöpätutkijoita
Kemian Nobel-palkinnon saivat litiumioniakkujen kehittäjät John Goodenough, Stanley Whittingham ja Akira Yoshino. Goodenoughin ja Whittinghamin pitkäjänteinen tutkimustyö elektrodimateriaalien ja akkuprototyypien parissa loi pohjan Yoshinon kehitystyölle, joka johti kaupallisen litiumioniakun markkinoille tuloon 1991.
Litiumioniakut ovat pieniä, kevyitä ja niillä on suuri energiatiheys. Nämä ominaisuudet ovat mahdollistaneet mobiilielektroniikan vallankumouksen ja erilaisten akkukäyttöisten laitteiden ilmestymisen osaksi arkipäiväämme.
Litiumioniakut ovat keskeisessä roolissa myös sähköautojen yleistymisessä ja matkalla kohti päästötöntä yhteiskuntaa, sanoo professori Karoliina Honkala Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta ja Nanotiedekeskuksesta.
”Koska litiumioniakkujen tarve kasvaa edelleen, seuraavan sukupolven litiumioniakkujen tutkimus ja kehitystyö jatkuu kiivaana”, arvioi Honkala.
Lääketieteen Nobel-palkinnon voittivat yhdysvaltalaiset Gregg Semenza ja William Kaelin sekä brittiläinen Peter Ratcliffe, jotka ovat tutkineet, miten solut havaitsevat käytettävissään olevan elintärkeän hapen määrän ja reagoivat siihen.
“Pysyäkseen hengissä solujen on pystyttävä reagoimaan erilaisissa tilanteissa tapahtuviin hapen määrän muutoksiin. Palkitut tutkijat ovat selvittäneet mekanismeja, jotka auttavat ymmärtämään keskeisiä solujen hapenkäyttöön liittyviä toimintaperiaatteita ja sitä, minkälaisia yhteyksiä niillä voi olla moniin sairauksiin kuten syöpään, anemioihin tai sydän- ja aivoinfarkteihin”, sanoo tutkimusjohtaja Teijo Kuopio bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.
Nanotiedekeskus toi yliopistolta Nobel-luennot keskikaupungille
Nobel-luennot järjestää Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus yhdessä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa. Yhteistyökumppanina on myös sanomalehti Keskisuomalainen.
Poikkitieteellistä fysiikan, kemian ja biologian alan tutkimusta kokoavalle Nanotiedekeskukselle Nobel-luentojen järjestäminen on luonteva tehtävä.
”Tämä on oiva tilaisuus kertoa laajemmalle yleisölle tieteen ajankohtaisista ja innostavista saavutuksista. Olemme tuoneet luennot Nanotiedekeskuksesta kirjastoon keskikaupungille, jotta kynnys tulla kuulemaan olisi matalalla. Luvassa on avartavia esityksiä ja myös ripaus Nobel-juhlahumuakin”, sanoo Nanotiedekeskuksen tieteellinen johtaja Tero Heikkilä.
Lisätietoja:
Nanotiedekeskuksen johtaja Tero Heikkilä, tero.t.heikkila@jyu.fi, puh. 040 805 4804
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351 (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta)
Tiedottaja Iiro Vuori, iiro.p.l.@vuori@jyu.fi, puh. 040 805 4636 (Kauppakorkeakoulu)
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseen tarvitaan yhteinen tieteellinen perusta17.9.2026 08:10:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä on julkaissut kokoavan katsauksen, joka tarjoaa tieteeseen perustuvat kriteerit Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseksi. Julkaisu on tarkoitettu valtakuntien rajat ylittäväksi tueksi päättäjille ja viranomaisille, jotka toteuttavat EU:n komission vaatimusta tunnistaa ja suojella jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät.
Korkea painoindeksi nuoruudessa voi kiihdyttää biologista vanhenemista17.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus osoitti, että korkea painoindeksi nuoruudessa voi olla yhteydessä kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen aikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti nuoret, joilla on korkea painoindeksi vanhenevat biologisesti muita nopeammin.
Aikuiset oppivat vieraan kielen puheäänteitä nopeasti – yhdessä oppiminen voi vauhdittaa oppimista15.9.2026 09:03:14 EEST | Tiedote
Aikuiset voivat oppia vieraan kielen uusia puheäänteitä huomattavasti nopeammin kuin aiemmin on ajateltu. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa suomenkieliset aikuiset oppivat havaitsemaan mandariinikiinan sävelkulkuja jo neljän tunnin harjoittelun jälkeen. Tulokset viittaavat myös siihen, että toisen oppijan läsnäolo voi tukea oppimista erityisesti sen alkuvaiheessa.
Global Ranking of Academic Subjects 2026: Seitsemän JYU:n tieteenalaa mukana maailman parhaiden joukossa15.9.2026 08:38:12 EEST | Tiedote
Tiistaina 15.9.2026 julkaistussa Shanghai Rankingin eri tieteenalojen kansainvälisessä yliopistovertailussa (Global Ranking of Academic Subjects) Jyväskylän yliopisto sijoittuu sadan parhaan joukkoon kahdessa tieteenalaluokassa.
Työhyvinvoinnin vaikutukset syntyvät vuosien aikana, eivät yksittäisillä tempauksilla14.9.2026 10:37:53 EEST | Tiedote
LitM Antti Äikäs tutki väitöskirjassaan yhdeksän vuoden terveyden edistämisohjelmaa työpaikalla ja havaitsi, että pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen voi vähentää sairauspoissaoloja sekä tukea työntekijöiden terveyttä ja organisaation taloudellista tulosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme