K-pop mielletään pikkutyttöjen glitteriksi mutta sen taustalla leijuu synkkiä asioita, vallanjanoa ja myös maailmanpolitiikkaa mullistavaa aktivismia

Useimmat muistavat Gangnam Stylen, sen sinnikkääksi korvamadoksi jäävän kertosäkeistön ja musiikkivideon, jonka lennokkaita tanssiliikkeitä lapset ja nuoret imitoivat yhtäkkiä kaikkialla. Kappaleen esitti eteläkorealainen artisti PSY, ja se oli ensimmäinen musiikkivideo, joka ylitti miljardin katselukerran rajan YouTubessa. Moni ajatteli sitä yhden hitin ihmeeksi, mutta sitä se ei ollut. Se oli osa ilmiötä, jota kutsutaan K-popiksi.

Keskiviikkona julkaistavassa kirjassa K-pop – Unelma huomisesta tähän ilmiöön paneudutaan laajasti. Miten K-pop valloitti maailman, fanien sydämet ja Twitterin reaktiovideot? Miten idoliksi tullaan ja miten nuorten tähtien terveys kestää, kun heidän elämäänsä, ulkonäköään, ruokavaliotaan ja ihmissuhteitaan vahditaan kellon ympäri?

Kirja jakautuu eri teemoihin: K-popin peruspiirteet, sukupuoliroolit, fanien valta digiaikana, skandaalit, nuorten koulutusnäkymät ja eläketurvan puute, populaarikulttuurin käyttäminen Etelä-Korean vaikutusvallan pönkittämiseen sekä K-popin tulevaisuus.

K-popissa on kiehtovaa eksotiikkaa ja se mielletään helposti pelkäksi marginaali-ilmiöksi. Mäkilä huomauttaa kuitenkin kirjassaan, että vaikka kyseessä on suomalaisten näkökulmasta erilainen ja äärimmäinen ilmiö, K-pop ei kosketa pelkästään yksittäisiä nuoria faneja, vaan vaikuttaa esimerkiksi kulttuurialaan myös meillä Suomessa.

Minja Mäkilä (s. 1992) on Forssassa asuva kirjailija ja opettaja. Hän on kulttuurihistorian maisteri, joka on perehtynyt fani-ilmiöihin ja eteläkorealaiseen populaarikulttuuriin. Mäkilä on ollut K-pop-fani vuodesta 2013. Hän on myös toiminut Suomen populaarikulttuurin tutkimuksen seuran varapuheenjohtajana.

K-pop – Unelma huomisesta ilmestyy 27.5.2021.

Arvostelukappaleet: arvostelukappaleet@like.fi