Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät – Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa elinkeinoelämään laajalla rintamalla

Elinkeinoelämän näkymät varovaiset

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut tänään Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022 -katsauksen, jossa tiivistyvät aluekehittäjien yhteiset näkemykset alueen nykytilasta ja lähiajan näkymistä.

Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa raaka-aineiden saatavuuteen, hintoihin, tuotantoon, investointeihin, matkailuun, logistiikkaketjuihin ja kulutukseen. Talouskasvu on hidastunut, kuluttajien luottamus alhainen ja ostovoima supistunut. Suuressa osassa tuotteita ja palveluja on edelleen hinnannousupaineita. Energian hinta ja mahdolliset saatavuusongelmat heikentävät selvästi elinkeinoelämän kokonaistilannetta. Sodan seuraukset ovat riippuvaisia kriisin kestosta, mahdollisesta laajenemisesta ja pakotepolitiikasta.

Venäjän viennin päättyminen on voinut vaikuttaa yksittäisiin yrityksiin paljonkin. Lyhyellä aikavälillä korvaavien markkinoiden löytyminen voi olla haasteellista, mutta laajemmassa kuvassa yrityskentässä ei ole suurta kriisiä. Maakunnan yritykset ovat selvästi vähentäneet vientikauppaa Venäjälle jo Krimin kriisistä lähtien.

Metsäyhtiöt ovat ilmoittaneet hyvistä tuloksista. Metsäsektorille on tehty mittavia investointeja ja niitä on tehty myös metsäteollisuuden uusiin tuotteisiin kuten ligniiniin. Suorimmin sota vaikuttaa puun saatavuuteen. Rakennusalalla materiaalien hintataso ja epävarmuus tulevasta hillitsevät investointeja ja rakentaminen todennäköisesti vähenee. Alalla on nähty jo suunniteltujen projektien siirtämisiä ja peruuntumisia.

Kotimaanmatkailu on ollut viime aikoina nousussa. Matkailutilastojen mukaan yöpymiset majoitusliikkeissä kasvoivat alkuvuonna, mutta kesäkuukaudet ovat olleet edellisvuotta heikompia. Sota on peruuttanut myös matkailuinvestointeja. Positiivista on, että HaminaKotkan satamaan on saatu edellisvuotta enemmän kansainvälisiä risteilijöitä. Majoitus- ja ravitsemisala toipui korona-ajasta melko hyvin, mutta nyt mm. raaka-aineiden ja energian hintojen nousu haastaa alan kannattavuutta.

Logistiikan näkymät ovat heikot. Kannattavuutta alentavat erityisesti polttoainekustannukset. Kaakkois-Suomen alueelta on peruttu runsaasti erilaisia liikenne- ja rajainvestointeja (esimerkiksi Saimaan kanavan remontti, Väyläviraston investointiohjelmaan 2022–2029 sisältyneet raidehankkeet Imatran ja Vainikkalan rajanylityspaikoille, Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen). Saimaan kanavan kuljetukset ovat olleet kustannustehokkaita. Vaihtoehtoisten kuljetusmuotojen käyttö luo lisää kustannuspainetta ja haasteita yritysten kilpailukyvylle. HaminaKotkan satamassa transito- ja vientiliikenne on vähentynyt. Kokonaisliikenne on kuitenkin plussalla kasvaneen tuonnin ja kotimaanliikenteen ansiosta. VR:n idän tavaraliikenteen alasajon myötä Etelä-Karjalassa Vainikkalan ja Imatrankosken tavara-asemat lakkautetaan ja Kymenlaaksossa vaikutus liiketoimintaan on merkittävä esimerkiksi HaminaKotkan satamassa.

Kaupan alan suurimmat kärsijät ovat erikoiskauppoja, joiden tarjonta on suunnattu pääosin venäläisille. Yleisesti vähittäiskaupassa on edelleen hinnannousupaineita. Kuluttajien varovaisuus näkyy etenkin hintavammissa ostoksissa. Alkutuotanto on jo pitkään ollut kannattavuuskriisissä. Lisäksi tuotantokustannusten (esimerkiksi polttoaineet, sähkö, lannoitteet, rehut) nousu on ajanut monia maatiloja maksuvalmiuskriisiin. Vaikka tuottajahinnat ovat viime vuoteen verrattuna nousseet, eivät ne riitä kattamaan nousseita kustannuksia.

Kalliit energian hinnat ja mahdolliset saatavuusongelmat heikentävät selvästi elinkeinoelämän näkymiä. Energian käytön hallinta on yrityksille yhä keskeisempi osa liiketoimintaa. Kaakkois-Suomessa on käynnissä laajasti uusia hankkeita tai kohteita, joissa korvataan maakaasua tai siirrytään vihreämpiin energiamuotoihin. Lisäksi suunnitteluvaiheessa on isoja energiainvestointeja.

Osaavan työvoiman saatavuusongelmat eivät helpota

Työllisyystilanne on pysynyt toistaiseksi hyvänä. Työttömien määrä on edelleen laskenut ja pidempiaikaisessa vertailussakin työttömien määrät ovat alhaisia. Myös pitkäaikaistyöttömyys on laskussa. Uusia avoimia työpaikkoja on ollut tarjolla edellisvuotta enemmän. On kuitenkin mahdollista, että sodan pitkittyessä, talouskasvun hidastuessa ja energiakriisin kärjistyessä irtisanomisten uhka kasvaa esimerkiksi logistiikassa, matkailussa, kaupan alalla ja teollisuudessa.

Työvoiman saatavuusongelmat ovat edelleen suuria. Pula kohdistuu laajasti eri toimialoille, mutta erityisen hankala tilanne on sosiaali- ja terveysalalla. Myös joillain teollisuuden aloilla (erityisesti metalliala) ja ICT-alalla on paljon pulaa osaajista. Ravintola-alalta poistui korona-aikana iso joukko työvoimaa, ja nyt alalla on suuria haasteita saada henkilökuntaa mm. tarjoilu- ja keittiötehtäviin.

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022 -katsaus on luettavissa kokonaisuudessaan työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla osoitteessa https://tem.fi/alueelliset-kehitysnakymat . Katsauksen arviot on tuotettu pääosin syyskuun aikana. Kymenlaakson osuus alkaa sivulta 65 ja Etelä-Karjalan sivulta 75.