Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, heinäkuu 2021
Kaakkois- Suomessa oli heinäkuun lopussa 16271 työtöntä työnhakijaa, mikä on 3882 henkilöä (-19 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymenlaaksossa työttömiä oli 9441, mikä on 1900 henkilöä (-17 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Etelä-Karjalassa työttömien määrä oli 6830, mikä on 1982 henkilöä (-22 %) vuodentakaista vähemmän. Koko maassa työttömänä oli 322582 henkilöä (-17 %).
Työttömistä työnhakijoista Kaakkois-Suomessa kokoaikaisesti lomautettuja oli 1181 eli 7 prosenttia kaikista työttömistä. Lomautettujen osuus laski edelliskuukausista. Edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna lomautettujen määrä laski selvästi (-1744, -60 %).
Työttömien määrä laski kaikissa seutukunnissa ja kunnissa
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Kaakkois-Suomessa oli 12,6 prosenttia (Kymenlaakso: 13,0 %, Etelä-Karjala: 12,1 %). Kakkois-Suomen kunnista korkein työttömyysaste oli Kotkassa (15,1 %) ja matalin Lemillä (8,9 %).
Työttömien määrä laski kaikissa Kaakon seutukunnissa. Kouvolan seudulla heinäkuun lopussa oli 20 prosenttia (-1065 henkilöä) vähemmän työttömiä kuin vuosi sitten. Kotka-Haminan seutukunnassa työttömien määrä laski 14 prosentilla (-835 henkilöä). Lappeenrannan seudulla työttömien määrä väheni edellisestä vuodesta 20 prosenttia
(-1176 henkilöä). Imatran seudulla laskua oli 27 prosenttia (-806 henkilöä).
Myös kaikissa kunnissa työttömien määrä laski heinäkuussa edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Määrällisesti lasku oli suurinta Kouvolassa ja Lappeenrannassa. Suhteellisesti eniten työttömien määrä laski Imatralla. Sekä määrällisesti että suhteellisesti vähiten työttömien määrä laski Miehikkälässä.
Nuorten työttömien määrä laski selvästi
Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Kaakkois-Suomessa heinäkuun lopussa 1794, mikä on 36 prosenttia (1000 henkilöä) vähemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Koko maassa nuorten työttömien määrä laski 25 prosentin verran. Nuorten työttömien määrä laski edellisvuodesta kaikissa kaakkoissuomalaisissa seutukunnissa, suhteellisesti eniten Lappeenrannan ja Imatran seutukunnissa. Nuorista alle 20-vuotiaiden työttömyys laski 38 prosenttia. Heitä oli työttömänä 432 henkilöä. Yli 50-vuotiaita oli työttömänä 6882 henkilöä eli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi viime vuodesta 21 prosenttia
Kaakkois-Suomessa oli heinäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 5026, joka on 21 % (+886 henkilöä) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi kaikissa seutukunnissa, suhteellisesti eniten Lappeenrannan seudulla ja määrällisesti eniten Kotka-Haminan seudulla. Kaikista alueen työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 31 prosenttia.
Työttömien määrä laski kaikilla koulutusasteilla ja ammattiryhmillä
Työttömyys laski edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna kaikilla koulutusasteilla. Määrällisesti eniten laski toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja suhteellisesti eniten tutkija-asteen koulutuksen suorittaneiden työttömyys. Ammattiryhmistä eniten työttömyys väheni palvelu- ja myyntityöntekijöiden (-881 henkilöä) ja ammatteihin luokittelemattomien (-689 henkilöä) ryhmissä. Suhteellisesti suurinta työttömyyden lasku edellisvuodesta oli asiantuntijoiden (-24 %) ja sotilaiden (-25 %) ammattiryhmissä.
Uusia avoimia työpaikkoja 45 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli heinäkuun aikana avoinna 2227 uutta työpaikkaa. Uusien paikkojen määrä oli 45 prosenttia (+690 kpl) suurempi kuin vuosi sitten.Työpaikkoja oli vuodentakaista enemmän kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa.Suhteellisesti eniten työpaikkojen määrä kasvoi Imatran seudulla (+110 %) ja määrällisesti eniten Lappeenrannan seudulla (+230 kpl). Uusista avoimista työpaikoista 81 prosenttia oli yrityksissä. Yli vuoden kestävää työsuhdetta tarjottiin 62 prosentissa uusista työpaikoista.
Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmässä. Myös rakennus, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden sekä asiantuntijoiden ammattiryhmille töitä oli viime vuotta huomattavasti enemmän. Johtajille, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöille, maanviljely- ja metsätyöntekijöille ja sotilaille ilmoitettujen työpaikkojen määrät sen sijaan laskivat vuodentakaisesta.
Eniten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin toimisto- ja laitossiivoojille, lähihoitajille ja myyjille.
Työllistettyjen määrä kasvoi viime vuodesta miltei kolmanneksella
Palkkatuella työllistettyjä oli heinäkuun lopussa yhteensä 1796 henkilöä. Määrä nousi viime vuodesta 30 prosentin ja 419 henkilön verran. Työllistetyistä enemmistö (69 %) on yritysten palveluksessa. Aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä oli 5551 henkilöä (+7 %). Aktivointiaste oli 25 prosenttia. Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli huhtikuussa vajaat 22000. Määrä on noin 3500 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto
Johtaja Jari Saarinen, jari.saarinen(at)te-toimisto.fi, p. 0295 042 200
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Kauppamiehenkatu 4 (PL 1041)
45101 Kouvola
0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomessa oli syyskuun lopussa 16184 työtöntä työnhakijaa21.10.2025 08:15:48 EEST | Tiedote
Työttömien määrä Kaakkois-Suomessa kasvoi syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna. Lomautettuja oli vähemmän kuin vuosi sitten, mutta elokuusta määrä kasvoi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi huomattavasti − eniten Kouvolan seudulla. Työpaikkailmoitusten määrä väheni Kotka-Haminan seutukunnassa, mutta lisääntyi muualla Kaakkois-Suomessa. Vain kahdeksan prosenttia työpaikoista oli kestoltaan yli vuoden pituisia. Kaikkien palveluiden osallistujamäärät laskivat.
Avustushakuja auki ELY-keskuksissa17.10.2025 09:19:35 EEST | Tiedote
ELY-keskuksissa avautuu 17.10.2025 useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Hakuajat päättyvät 1.12.2025.
Kasvumahdollisuuksia aurinkomaataloudesta ja ruukkien vetovoimasta9.10.2025 13:46:22 EEST | Tiedote
Heinä-syyskuussa 32 eri yritystä ja 21 kehittämishanketta saivat EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä hieman yli 200 000 euroa, kehittämishankkeisiin lähes 1,5 miljoonaa euroa.
ELY-keskuksen avustukset rakennusperinnön hoitoon haussa loka–marraskuussa9.10.2025 09:24:07 EEST | Tiedote
Nyt on hyvä aika valmistautua tekemään avustushakemuksia. Avustukset ovat haussa 17.10.−1.12.2025. Rakennusperinnön hoitoavustusta voidaan myöntää perinnekorjauksiin ja sellaisten perinteisten korjaustoimenpiteiden suunnitteluun, joilla edistetään rakennuksen ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Saaristo-osakuntien saaristoalueiden perinnerakennusten ja kulttuurimaisemien hoitoon voidaan myöntää saariston ympäristön hoitoavustusta.
Järvilohen ja taimenen kutu lähestyy Hiitolanjoella – Vedenalainen kamera kerää havaintoja6.10.2025 11:47:07 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksikkö ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut ovat asennuttaneet Hiitolanjokeen vedenalaisen kameran, joka tallentaa livekuvaa läpi syksyisen järvilohien ja taimenten kutuajan. Tämä tarkkailu on osa Hiitolanjoen ennallistamisen tuloksellisuuden seurantaa. Tietoa saadaan muun muassa lohen ja taimenen kudun tarkasta ajoittumisesta, kutupaikan valinnasta, kuin myös joen kalojen lajistosta, jopa lajisuhteista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme