Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, maaliskuu 2022
Kaakkois-Suomessa oli maaliskuun 2022 lopussa 14173 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä on 3897 (-22 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kymenlaaksossa työttömien määrä väheni vuodentakaisesta 2088 henkilön ja 20 prosentin verran. Etelä-Karjalassa työttömiä oli 1809 henkilöä ja 23 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2019 maaliskuusta työttömien määrä laski Kymenlaaksossa yhdeksän ja Etelä-Karjalassa yhden prosentin verran.
Työttömistä työnhakijoista Kaakkois-Suomessa oli kokoaikaisesti lomautettuja 1409 eli 10 prosenttia kaikista työttömistä. Vuoden 2021 maaliskuusta lomautettujen määrä laski selvästi, 1667 henkilön ja 54 prosentin verran.
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Kaakkois-Suomessa 11,1 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna Kaakkois-Suomen korkein työttömyysaste oli Rautjärvellä (13,8 %) ja matalin Lemillä (7,6 %).
Työttömien määrä laski kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa ja kunnissa
Työttömien määrä oli maaliskuussa 2022 vuodentakaiseen verrattuna pienempi kaikissa seutukunnissa. Eniten työttömien määrä laski Lappeenrannan seudulla (-1178 henkilöä). Prosentuaalisesti lasku oli suurinta Imatran seudulla (24 %).
Työttömien määrä laski maaliskuussa edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta kaikissa kaakkoissuomalaisissa kunnissa. Määrällisesti lasku oli suurinta Lappeenrannassa ja toiseksi suurinta Kouvolassa. Suhteellisesti eniten työttömien määrä laski Imatralla, Ruokolahdella ja Virolahdella.
Nuorisotyöttömyys laski yli kolmanneksella
Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa Kaakkois-Suomessa 1429, mikä on 38 prosenttia (-866 henkilöä) vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laski edellisvuodesta kaikissa kaakkoissuomalaisissa seutukunnissa.
Yli 50-vuotiaita oli Kaakkois-Suomessa työttömänä 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Työttömien määrä laski kaikilla koulutusasteilla ja ammattiryhmissä
Koulutusasteittain tarkasteltuna työttömien määrä laski Kaakkois-Suomessa edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna kaikilla asteilla. Määrällisesti ja suhteellisesti eniten laski toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys.
Myös kaikissa ammattiryhmissä työttömien määrä laski edellisvuodesta. Määrällisesti eniten väheni palvelu- ja myyntityöntekijöiden työttömyys. Myös rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ryhmässä oli reilusti vähemmän työttömiä. Suhteellisesti vähiten työttömien määrä laski maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden ammattiryhmissä.
Pitkäaikaistyöttömiä 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin
Kaakkois-Suomessa oli maaliskuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 4345, mikä on 15 prosenttia (-755 henkilöä) vähemmän kuin vuoden 2021 maaliskuussa. Pitkäaikaistyöttömyys väheni kaikilla seuduilla. Eniten pitkäaikaistyöttömiä on Kotka-Haminan seutukunnassa.
Kaikista alueen työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 31 prosenttia.
Koko maassa pitkäaikaistyöttömiä oli kolme prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Uusia avoimia työpaikkoja 58 prosenttia edellisvuotta enemmän
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli maaliskuun aikana avoinna 3660 uutta työpaikkaa. Uusien paikkojen määrä oli 58 prosenttia (+1337 kpl) suurempi kuin vuosi sitten. Työpaikkoja oli vuodentakaista enemmän kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa. Eniten työpaikkoja tuli lisää Lappeenrannan seudulle (+546 kpl, +83 %).
Uusista avoimista työpaikoista 81 prosenttia oli yrityksissä.
Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi edellisvuodesta eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammattiryhmään kuuluville. Myös muiden työntekijöiden ammattiryhmässä työpaikkoja oli vuodentakaista paljon enemmän tarjolla. Osassa ammattiryhmiä ilmoitettujen työpaikkojen määrä laski. Eniten laski johtajille ilmoitettujen työpaikkojen määrä.
Eniten uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin toimisto- ja laitossiivoojille, myyjille, lähihoitajille, avustaville keittiötyöntekijöille ja myyntiedustajille.
Palveluissa ja palkkatukityössä olevien määrät kasvoivat
Maaliskuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä 6910 henkilöä (+2 %). Aktivointiaste oli 33 prosenttia.
Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli helmikuussa noin 21000. Määrä on noin 4000 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin.
Palkkatuella työllistettyjä oli maaliskuun lopussa yhteensä 1827 henkilöä. Määrä nousi viime vuodesta 14 prosentin ja 223 henkilön verran. Enemmistö työllistetyistä (64 %) oli yksityisen sektorin töissä.
Työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa koulutuksessa oli yhteensä 2923 henkilöä. Palveluista muiden paitsi vuorotteluvapaasijaisuuksien ja työvoimakoulutusten osallistujamäärät laskivat.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto
Johtaja Jari Saarinen puh. 0295 042 200, jari.saarinen@te-toimisto.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Kauppamiehenkatu 4 (PL 1041)
45101 Kouvola
0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kasvumahdollisuuksia aurinkomaataloudesta ja ruukkien vetovoimasta9.10.2025 13:46:22 EEST | Tiedote
Heinä-syyskuussa 32 eri yritystä ja 21 kehittämishanketta saivat EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä hieman yli 200 000 euroa, kehittämishankkeisiin lähes 1,5 miljoonaa euroa.
ELY-keskuksen avustukset rakennusperinnön hoitoon haussa loka–marraskuussa9.10.2025 09:24:07 EEST | Tiedote
Nyt on hyvä aika valmistautua tekemään avustushakemuksia. Avustukset ovat haussa 17.10.−1.12.2025. Rakennusperinnön hoitoavustusta voidaan myöntää perinnekorjauksiin ja sellaisten perinteisten korjaustoimenpiteiden suunnitteluun, joilla edistetään rakennuksen ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Saaristo-osakuntien saaristoalueiden perinnerakennusten ja kulttuurimaisemien hoitoon voidaan myöntää saariston ympäristön hoitoavustusta.
Järvilohen ja taimenen kutu lähestyy Hiitolanjoella – Vedenalainen kamera kerää havaintoja6.10.2025 11:47:07 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksikkö ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut ovat asennuttaneet Hiitolanjokeen vedenalaisen kameran, joka tallentaa livekuvaa läpi syksyisen järvilohien ja taimenten kutuajan. Tämä tarkkailu on osa Hiitolanjoen ennallistamisen tuloksellisuuden seurantaa. Tietoa saadaan muun muassa lohen ja taimenen kudun tarkasta ajoittumisesta, kutupaikan valinnasta, kuin myös joen kalojen lajistosta, jopa lajisuhteista.
Puuston poistoa Porrassuontiellä Kouvolassa1.10.2025 14:57:36 EEST | Tiedote
Raivaustyöt ovat alkaneet tällä viikolla ja varsinaiset hakkuutyöt alkavat viikolla 43.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan vesihuollon yleissuunnitelman laatiminen käynnistyi25.9.2025 13:13:10 EEST | Tiedote
Kymenlaakson Ja Etelä-Karjalan alueelle on alettu laatia vesihuollon yleissuunnitelmaa, joka toimii maakuntien yhteisenä tavoiteasiakirjana vuosille 2026–2040. Suunnitelman on määrä valmistua maaliskuussa 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme