Tiesitkö, että maailmassa on viisi kahvijättiä, jotka hallitsevat yli puolta raakakahvin kaupasta? Tai että naiset tekevät kahviviljelmillä 70 prosenttia töistä, mutta saavat vain pienen osan tuloista?

Tutkimalla Reilun kaupan uutta riskikarttaa opit paljon muutakin: Miksi vedenkäyttö kahvintuotannossa aiheuttaa suuria riskejä? Millaisilla toimilla tasa-arvoa kahvitiloilla on onnistuttu parantamaan? Miksi toiset kahvintuottajat selviävät äkillisistä sään vaihteluista ja muista kriiseistä toisia paremmin?

Nyt julkaistavasta visualisoidusta kartasta voi etsiä tietoa tuotannon ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista tuote-, maa- ja organisaatiokohtaisesti. Tällä hetkellä kartalta löytyvät kahvi, kaakao, banaani, viinirypäleet ja hunaja. Tulevina kuukausina karttaa laajennetaan kattamaan kaikki Reilun kaupan tuotteet.

Tukea yritysten vastuullisuustyöhön

Riskikartta on suunnattu erityisesti yrityksille, jotka voivat työkalun avulla arvioida globaaleihin tuotantoketjuihin sisältyviä riskejä. Kartta on hyvä vastuullisuustyökalu myös kaupungeille ja muille hankintoja tekeville organisaatioille. Tiedot ovat avoimesti saatavilla myös tavallisille kahvinjuojille ja suklaanostajille.

”Kartan avulla haluamme auttaa yrityksiä tekemään perusteellisia riskiarvioita ja lisätä yritysten yhteistyötä viljelijöiden ja työntekijöiden kanssa. Kartta tarjoaa arvokasta tietoa siitä, mihin yritysten kannattaa kohdistaa vastuullisuustoimiaan ja tukeaan”, kertoo Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen.

Uusi työkalu auttaa ymmärtämään, miten tuotantoketjujen riskit ovat erottamattomasti yhteydessä ihmisoikeusrikkomusten ja ympäristöhaittojen perimmäisiin syihin, kuten köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja hyväksikäyttöön.

Vuoropuhelu tuotantoketjun toimijoiden välillä

Kartan laadinnassa on noudatettu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita. Kokonaisuus noudattaa yrityksille asetetun asianmukaisen huolellisuuden velvoitteen ensimmäistä vaihetta eli riskien tunnistamista tuotantoketjuissa. Yritysvastuulakien myötä tästä on tulossa lakisääteistä. Kartta sisältää myös tiedot siitä, miten riskejä ehkäistään ja hallitaan Reilun kaupan kriteerein ja keinoin.

”Huolellisuusvelvoite ei tarkoita vain sisäisiä prosesseja ja liikekumppaneilta vaadittavia asioita, vaan siinä on kyse vuoropuhelusta, yhteistyöstä ja omien käytäntöjen muuttamisesta niin, että voidaan parantaa ihmisten elämää ja suojella ympäristöä”, sanoo Reilun kaupan kansainvälisen ihmisoikeustyön johtaja Tytti Nahi.

Reilu kauppa on edistänyt liike-elämän ihmisoikeuksia jo yli 30 vuotta. Globaalin verkoston vahvuutena on viljelijäorganisaatioiden vahva rooli ja osallistuminen päätöksentekoon.

Riskikarttaa on työstetty pitkään yhdessä viljelijäosuuskuntien, työntekijöiden, viljelmien johdon, kuudessa eri maanosassa työskentelevien Reilun kaupan työntekijöiden sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

”Riskikartta voi auttaa yrityksiä kehittämään tehokkaita keinoja suurimpien riskien torjumiseen niin, että viljelijäyhteisöille tai maapallolle ei aiheudu enempää haittaa”, sanoo Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen Reilun kaupan tuottajien verkoston CLAC:n toiminnanjohtaja Marike de Peña.

Reilun kaupan verkosto julkaisee riskikarttatyökalun kansainväliseen käyttöön 25.1. Riskikarttatyön vetovastuussa on ollut Suomen Reilu kauppa ry.