Kaikille potilaille ei löydy sopivaa kantasoluluovuttajaa – suomalaisia tarvitaan rekisteriin lisää

Kantasolusiirto on usein potilaan ainoa toivo parantua. Potilaalle pyritään löytämään luovuttaja, joka on mahdollisimman lähellä hänen omaa kudostyyppiään. Kudostyypin samankaltaisuus vähentää merkittävästi esimerkiksi hyljintäreaktioita, joita kantasolusiirto voi aiheuttaa.

-Sopivin kantasoluluovuttaja löytyykin usein läheltä – joko perheestä tai maantieteellisesti läheltä, Kantasolurekisterin erikoislääkäri Tiina Linjama kertoo.

Kudostyyppien kirjo on valtava ja se vaihtelee alueellisesti erittäin paljon.

-Tämän oletetaan johtuvan ainakin osittain siitä, että eri puolilla maapalloa esiintyy erilaisia infektioiden aiheuttajia ja ihmiskunta on eri maanosissa hyötynyt erilaisista kudostyypeistä. Tämän vuoksi kudostyypit ovat vuosituhansien aikana hyvin voimakkaasti eriytyneet maanosittain, Linjama tiivistää.

Suomi oli pitkään harvaan asuttu ja lisäksi melko eristyksissä muusta Euroopasta. Muun muassa tämän vuoksi maahan on kehittynyt uniikki, muusta Euroopasta selvästi poikkeava kudostyyppivalikoima.

Tästä johtuen Suomessa tarvitaan – ja käytetään – muuhun Eurooppaan verrattuna keskimääräistä useammin kotimaisten luovuttajien lahjoittamia kantasolusiirteitä. Kaikille potilaille ei kuitenkaan löydy sopivaa luovuttajaa, koska Suomen Kantasolurekisteri on kooltaan pieni. Lisää jäseniä ja uusia kudostyyppiyhdistelmiä tarvitaan.

Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä

Jotta mahdollisimman monille siirtoa tarvitseville potilaille löytyisi sopiva luovuttaja, oman rekisterin lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Kantasolurekisterien jäsenmääriä pyritään kasvattamaan niin meillä Suomessa kuin maailman muissakin rekistereissä.

Jäsenmäärältään suurimmat rekisterit ovat tällä hetkellä USA:ssa (yli 12,5 miljoonaa jäsentä) ja Saksassa (9,8 miljoonaa jäsentä).Saksasta tuodaan lähes puolet suomalaisten potilaiden saamista siirteistä. Tämä selittyy muun muassa Saksan rekisterin valtavalla koolla.

Saksan jälkeen suomalaiset potilaat ovat saaneet siirteitä seuraavaksi eniten Puolasta, USA:sta ja Ruotsista. Puolan (lähes 2 miljoonaa jäsentä) ja USA:n rekisterit ovat myös huomattavan suuret. Ruotsin suhteellisen suurta osuutta taas selittää maiden pitkä yhteinen historia sekä muuttoliike 1960- ja 1970-luvuilla.

- Maiden rajat ylittävä yhteistyö on Kantasolurekistereille aivan välttämätöntä. Mutta on erittäin tärkeää kasvattaa vuosittain Suomen Kantasolurekisterin jäsenmäärää ja tätä kautta mahdollisimman sopivien luovuttajien joukkoa. Jokainen rekisteriin liittyjä on potilaille kullanarvoinen, Tiina Linjama vetoaa.