Kaikille potilaille ei löydy sopivaa kantasoluluovuttajaa – suomalaisia tarvitaan rekisteriin lisää
Kantasolusiirto on usein potilaan ainoa toivo parantua. Potilaalle pyritään löytämään luovuttaja, joka on mahdollisimman lähellä hänen omaa kudostyyppiään. Kudostyypin samankaltaisuus vähentää merkittävästi esimerkiksi hyljintäreaktioita, joita kantasolusiirto voi aiheuttaa.
-Sopivin kantasoluluovuttaja löytyykin usein läheltä – joko perheestä tai maantieteellisesti läheltä, Kantasolurekisterin erikoislääkäri Tiina Linjama kertoo.
Kudostyyppien kirjo on valtava ja se vaihtelee alueellisesti erittäin paljon.
-Tämän oletetaan johtuvan ainakin osittain siitä, että eri puolilla maapalloa esiintyy erilaisia infektioiden aiheuttajia ja ihmiskunta on eri maanosissa hyötynyt erilaisista kudostyypeistä. Tämän vuoksi kudostyypit ovat vuosituhansien aikana hyvin voimakkaasti eriytyneet maanosittain, Linjama tiivistää.
Suomi oli pitkään harvaan asuttu ja lisäksi melko eristyksissä muusta Euroopasta. Muun muassa tämän vuoksi maahan on kehittynyt uniikki, muusta Euroopasta selvästi poikkeava kudostyyppivalikoima.
Tästä johtuen Suomessa tarvitaan – ja käytetään – muuhun Eurooppaan verrattuna keskimääräistä useammin kotimaisten luovuttajien lahjoittamia kantasolusiirteitä. Kaikille potilaille ei kuitenkaan löydy sopivaa luovuttajaa, koska Suomen Kantasolurekisteri on kooltaan pieni. Lisää jäseniä ja uusia kudostyyppiyhdistelmiä tarvitaan.
Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä
Jotta mahdollisimman monille siirtoa tarvitseville potilaille löytyisi sopiva luovuttaja, oman rekisterin lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Kantasolurekisterien jäsenmääriä pyritään kasvattamaan niin meillä Suomessa kuin maailman muissakin rekistereissä.
Jäsenmäärältään suurimmat rekisterit ovat tällä hetkellä USA:ssa (yli 12,5 miljoonaa jäsentä) ja Saksassa (9,8 miljoonaa jäsentä).Saksasta tuodaan lähes puolet suomalaisten potilaiden saamista siirteistä. Tämä selittyy muun muassa Saksan rekisterin valtavalla koolla.
Saksan jälkeen suomalaiset potilaat ovat saaneet siirteitä seuraavaksi eniten Puolasta, USA:sta ja Ruotsista. Puolan (lähes 2 miljoonaa jäsentä) ja USA:n rekisterit ovat myös huomattavan suuret. Ruotsin suhteellisen suurta osuutta taas selittää maiden pitkä yhteinen historia sekä muuttoliike 1960- ja 1970-luvuilla.
- Maiden rajat ylittävä yhteistyö on Kantasolurekistereille aivan välttämätöntä. Mutta on erittäin tärkeää kasvattaa vuosittain Suomen Kantasolurekisterin jäsenmäärää ja tätä kautta mahdollisimman sopivien luovuttajien joukkoa. Jokainen rekisteriin liittyjä on potilaille kullanarvoinen, Tiina Linjama vetoaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tiina Linjama
Kantasolurekisterin erikoislääkäri
puh. +358293001711
tiina.linjama@veripalvelu.fi
Tuuli Vuori
Tiedottaja, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu
Puh: +358 29 300 1174
tuuli.vuori@veripalvelu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kantasolurekisterissä on sellaisten vapaaehtoisten henkilöiden tiedot, jotka ovat luvanneet luovuttaa veren kantasoluja niitä tarvitseville potilaille. Suomen Kantasolurekisterissä on nyt reilut 60 000 jäsentä. Rekisterin tavoitteena on saada 5 000–10 000 uutta jäsentä vuodessa, jotta mahdollisimman monelle potilaalle löytyy sopiva luovuttaja. Kantasolurekisteriä ylläpitää Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu.
Oletko kiinnostunut laajemmin Veripalvelusta? Haluaisitko mediavierailun meille? Ole yhteydessä viestintä- ja henkilöstöjohtaja Willy Toiviaiseen (puh: +358 29 300 1830, willy.toiviainen@veripalvelu.fi) tai tiedottaja Tuuli Vuoreen (puh: +358 29 300 1174, tuuli.vuori@veripalvelu.fi).
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SPR Veripalvelu
Verenluovuttajat elintärkeitä potilaille17.4.2024 13:44:35 EEST | Tiedote
Verenluovuttajien osuus kaikista Suomen luovutusikäisistä ihmisistä oli viime vuonna vain reilut 3 %. Kymmenen vuoden aikana osuus on vähentynyt noin prosenttiyksiköllä. Luovuttajakunnan laajentaminen on tärkeää varautumisen kannalta.
Hengenpelastajaliigan kauden 2023–24 mestariksi KOOVEE - yli 6000 potilasta sai apua9.4.2024 12:01:38 EEST | Tiedote
Mestiksen ja Veripalvelun jo viidettä vuotta jatkunut yhteistyö on jälleen auttanut tuhansia potilaita. Hengenpelastajaliigan kaudella 2023–24 koko Mestis-yhteisö näytti esimerkkiä luovuttamalla verta yhteensä 2102 kertaa.
Veripalvelun tutkimusapurahat 2024 nyt haettavissa8.4.2024 12:48:49 EEST | Tiedote
Veripalvelun tutkimusrahaston vuoden 2024 apurahojen haku tutkijoille on avautunut. Apurahojen tavoitteena on tukea tutkimusta, joka liittyy Veripalvelun nykyisiin ja tuleviin valmisteisiin ja palveluihin. Hakuaika on 5.4.– 12.5.2024. Apuraha voi olla suurimmillaan jopa 150 000 euroa.
Veripalvelu aloittaa hepatiitti E -viruksen testaamisen verenluovuttajista3.4.2024 11:56:13 EEST | Tiedote
Veripalvelu on aloittanut hepatiitti E -viruksen testaamisen verenluovuttajista, sillä hepatiitti E -tartunnat ovat lisääntyneet maassamme alkuvuoden aikana. Suomessa ei ole raportoitu yhtään verensiirtojen välityksellä tarttunutta hepatiitti E -tapausta, mutta hepatiitti E testataan nyt kuitenkin kaikista verenluovuttajista verivalmisteiden turvallisuuden varmistamiseksi.
Yhä useammat työyhteisöt sallivat verenluovutuksen työajalla19.3.2024 12:58:12 EET | Tiedote
Veripalvelun vuosi sitten lanseeraama työpaikkasertifikaatti on otettu käyttöön jo yli 250 työpaikalla. Sertifikaatti on tunnustus niille työyhteisöille, jotka mahdollistavat verenluovutuksessa käynnin työajalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme