Kaikkien Suomen kuntien ja maakuntien kulutusperäiset päästöt laskettu ensimmäistä kertaa
31.1.2023 09:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
”Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta on luonteva jatkumo Syken kansainvälisesti ainutlaatuiselle päästölaskentajärjestelmälle. Saamme ensimmäistä kertaa systemaattista tietoa siitä, miten päästöt jakautuvat kunnan sisällä kotitalouksien ja kuntaorganisaation välillä”, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Uuden päästölaskennan mukaan Suomen kuntien yhteenlasketut kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 57,4 MtCO2e. Näistä kuntien päästöistä 83 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, 11 prosenttia kuntien hankinnoista ja loput 6 prosenttia investoinneista.
Kotitalouksien kulutuksen päästöistä asumisen osuus on 25 prosenttia, ruoan kulutuksen 23 prosenttia, liikkumisen 22 prosenttia, muiden tavaroiden 16 prosenttia ja muiden palveluiden 14 prosenttia.
Kuntien hankintojen päästöt aiheutuvat valtaosin palveluiden ostoista, jotka vastaavat 60 prosenttia kaikista kuntien hankintojen päästöistä. Investoinneissa korostuvat rakentamisen päästöt. Osuudet vaihtelevat merkittävästi alueiden välillä.
Kulutusperäisissä päästöissä suuria maantieteellisiä eroja
Suurimmat yhteenlasketut asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat Kainuussa. Muuta maata intensiivisempi rakennustoiminta näkyy muita korkeampina investointien päästöinä Uudenmaan päästötasossa. Kotitalouksien kulutuksen päästöt ovat pienimmät Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Pohjoisilla alueilla Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla asumisen päästöt ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla osittain ilmasto-olosuhteiden takia. Lämmön tarpeen ohella myös muun muassa kaukolämmön polttoainejakauma määrittää suuresti asumisen päästöjä.
Maantieteelliset ominaispiirteet ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ohjaavat liikkumisen päästöjä, minkä vuoksi henkilöautoliikenteen päästöt korostuvat etenkin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kaupunkimaisiin kuntiin verrattuna.
Toisaalta kuljetuspalveluiden päästöt, lentomatkustaminen mukaan lukien, ovat keskimäärin korkeammat kaupunkimaisissa kunnissa.
Kaupunkimaisissa kunnissa ruoan kulutus painottuu maaseutumaisia ja taajaan asuttuja kuntia enemmän kasviperäisiin tuotteisiin, ja sitä kautta ruoan kulutuksen päästöt ovat pienimmät kaupunkimaisissa kunnissa.
Toisaalta kaupungeissa ravintolapalveluita käytetään enemmän kuin harvemmin asutuilla seuduilla, mikä osaltaan tasoittaa aluetyyppien välistä eroa ruoan kulutuksen päästöissä. Muiden tavaroiden ja palveluiden, kuten vaatteiden, terveyspalveluiden sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden osalta kulutuksen päästöt ovat aluetyypeissä hyvin samankaltaiset.
”Tulosten tulkinnassa tulee kuitenkin huomata, että samaan aluetyyppiin luetaan kuuluvan kuntia, jotka poikkeavat toisistaan muun muassa väestörakenteeltaan ja maantieteellisiltä ominaisuuksiltaan, mitkä heijastuvat kuntien välisiin eroihin”, Karhinen sanoo.
Kuva 2: Maakuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt
Kuva 3: Kuntaseutujen asukaskohtaisten päästöjen jakautuminen
Noin puolet Suomen kotitalouksien päästöistä kohdentuu ulkomaille
Kuntien kulutuksen päästöt sisältävät myös tuontihyödykkeiden kulutuksen päästöt. Tulokset tekevät siis näkyväksi kulutuksemme ilmastopäästöt kuntarajojemme ulkopuolella, eli mikä tärkeintä, mukana ovat myös päästöt, jotka muodostuvat ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta.
”Tämän takia suomalaiset eivät voi siirtää vastuuta ilmastotyöstä muille valtioille. Noin puolet Suomen kotitalouksien kulutuksen ilmastopäästöistä kohdentuu ulkomaille, minkä vuoksi kunnianhimoisen ilmastotyön tulisi tähdätä päästöjen vähentämiseen globaalilla tasolla”, sanoo Karhinen.
Kuva 4: Kotitalouksien kulutuksen päästöjen jakautuminen omalle alueelle ja tuontialueille
Julkisella sektorilla ja yrityksillä tärkeä rooli kulutuksen päästöjen vähentämisessä
Karhisen mielestä on tärkeää ymmärtää, että kulutuksen päästöjen vähentäminen on julkisen sektorin, yritysten ja kotitalouksien yhteispeliä. Julkinen sektori kehittää yritysten ja kotitalouksien toimintaympäristöä, jonka rajoissa päästöjä on mahdollista vähentää.
Esimerkiksi kunnan tai alueen kaukolämmön polttoainevalinnat heijastuvat alueen yritysten tuotantoon ja sitä kautta myös tuotteiden käyttäjien eli asukkaiden päästöihin.
Yhdyskuntarakenteella, kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä ja julkisen liikenteen kehittämisellä voidaan vaikuttaa kuntalaisten liikkumisvalintoihin. Kuntalaisten on tärkeää vaatia toimintaympäristöä, joka tukee kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämistä.
”Laskennan keskeisenä tarkoituksena on osoittaa, että alueen ilmastopäästöt syntyvät toimijoidensa summana. Laskenta osoittaa myös, että kotitaloudet tarvitsevat tukea yrityksiltä ja paikallishallinnolta kulutuksen aiheuttamien päästöjen vähentämiseen. Tietojen avulla toimenpiteitä voidaan suunnitella ja kohdentaa vaikuttavasti”, Karhinen sanoo.
Tulokset täydentävät kuntien ja alueiden päästötietopalvelua
Kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskenta täydentää Suomen ympäristökeskuksen vuodesta 2020 lähtien ylläpitämää kuntien ja alueiden päästötietopalvelua. Laskenta on toteutettu osana Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta.
Laskennan periaatteet poikkeavat perinteisemmän käyttöperusteisen laskennan periaatteista huomattavasti. Käyttöperäisten päästöjen laskennassa lähtökohtana ovat tietyn maantieteellisen alueen sisällä muodostuvat päästöt. Kulutusperäisessä lähestymistavassa taas tarkastellaan päästöjä, jotka ovat aiheutuneet kunnassa kulutetun hyödykkeen tuotannossa sen tuotantoalueesta riippumatta.
Esimerkiksi maataloustuotannon päästöt kohdistetaan kuntiin sen perusteella, missä maataloustoimijoiden tuottamat hyödykkeet kulutetaan. Myös ulkomailta tuotujen hyödykkeiden tuotannon päästöt kohdistetaan siihen kuntaan, jossa tuontihyödyke hankitaan ja kulutetaan.
Laskenta perustuu vuoden 2015 tietoihin. Seuraavan kerran Suomen ympäristökeskus päivittää laskentaa vuoden 2019 tiedoilla.
”Etenkin asumisen ja liikkumisen päästöissä on vuoden 2015 jälkeen tapahtunut hyvin myönteistä kehitystä, koska rakennusten lämmitysratkaisut ja henkilöajoneuvojen käyttövoimat ovat muuttuneet vähäpäästöisemmiksi. Sen sijaan ruokahyödykkeiden sekä muiden tavaroiden ja palveluiden osalta on mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan päästökehitys kulkee”, sanoo Karhinen.
Kunta- ja maakuntakohtaiset kulutuspäästötiedot
Kulutuspäästötiedot löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta excel-tiedostosta:
Lisää aiheesta
Kulutusperäisten päästöjen tietopalvelu: kulutus.hiilineutraalisuomi.fi (avautuu 31.1.2023 klo 9.00)
Animaatio kulutuspäästöistä (Youtube, julkaistaan 31.1.2023 klo 9.00)
Kulutusperusteinen päästölaskenta kuntien ilmastotyön tukena (blogikirjoitus 11.10.2022)
Kohti alueperusteista hiilineutraaliutta ja sen yli (blogikirjoitus 26.10.2021)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
• erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 889, santtu.karhinen@syke.fi
• tutkija Mari Heikkinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 252 211 mari.e.heikkinen@syke.fi
• ryhmäpäällikkö Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 140, laura.saikku@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Public defence: Just transformative conservation requires challenging existing structures and strengthening local agency25.9.2026 08:56:00 EEST | Press release
In her doctoral dissertation, Liisa Varumo, M.Sc.Admin, a researcher at the Finnish Environment Institute (Syke), examines questions of environmental justice in diverse nature conservation instruments and their potential to contribute to just transformative conservation. The public defence will take place at the University of Eastern Finland on Friday 2 October 2026 at 12.00.
Väitös: Reilu kestävyysmurros luonnonsuojelussa vaatii rakenteiden haastamista ja toimijuuden vahvistamista25.9.2026 08:55:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen tutkija, HTM Liisa Varumo tarkastelee väitöskirjassaan erilaisten luonnonsuojelukeinojen oikeudenmukaisuutta ja niiden mahdollisuuksia edistää reilua kestävyysmurrosta. Väitöstilaisuus pidetään Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 2.10.2026 klo 12.00.
Nostot medialle 24.9.–2.10.202624.9.2026 15:57:23 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa pian ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme