Kaivoslain uudistuksessa vaarana investointien karkaaminen muualle

Suomen malminetsinnän ja kaivostoiminnan painopiste on Lapissa. Kaivostoiminta vaikuttaa välillisesti moniin toimialoihin, kuten logistiikkaan ja rakentamiseen. Kaivostoiminta on myös vahva työllistäjä Lapissa.

Ehdotettujen lakimuutosten kantava teema on kaivostoiminnan hyväksyttävyyden lisääntyminen. Tavoite on erittäin kannatettava, mutta keinot hyväksyttävyyden kasvattamiseen eivät voi nakertaa pohjaa koko alalta.

Lakiesityksen mukaan esimerkiksi malminetsinnän jatkamiseen tarvittaisiin jatkossa maanomistajan suostumus, kun lupa on ollut voimassa 10 vuotta. Tällä hetkellä tilanne on se, että kansallista merkitystä olevien löydösten malminetsintä kestää yli 10 vuotta. Lakiesityksen riski on, että tulevaisuudessa maanhankintaa tehtäisiin kaivoshankkeiden pysäyttämiseksi ja malminetsinnän jatkoluvituksen hallitsemiseksi. Esitys antaa mahdollisuuden maanhankinnalla keinotteluun.

”Lapin kauppakamarin mielestä päätösvalta malminetsintäluvan jatkoajasta tulee olla viranomaisella. Yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden lupia ei voi antaa yksittäisten maanomistajien päätettäväksi”, toimitusjohtaja Liisa Ansala toteaa.

Lakiesityksessä esitetään myös muun muassa varausmaksun käyttöönottoa, samaan aikaan valmistellaan myös kaivosveroa. On harvinaista, että samalle toimialalle esitetään yhtäaikaisesti useiden erilaisten maksujen käyttöönottoa ilman yhteisvaikutusten arviointia.

Lapin kauppakamarin mielestä tavoite turvata saamelaisten oikeudet on tärkeä. On kuitenkin yhteiskunnan etu, että mineraalivaroja voidaan kartoittaa tutkimuksen keinoin laajasti koko Lapissa, myös saamelaisten kotiseutualueilla. Malminetsintä on kaivoksen perustamisesta erillinen asia, eikä ole nähtävissä, että saamelaisten kotiseutualueelle perustettaisiin varsinaisia kaivoksia.

Vihreä siirtymä edellyttää louhinnan kasvattamista ja houkuttelevaa investointiympäristöä

Malminetsintä ja kaivostoiminta ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä. Juuri julkaistun GTK:n tutkimuksen* mukaan nykyiset suunnitelmat fossiilittoman energiantuotannon lisäämisestä vaativat paitsi kokonaan uudenlaista kierrättämistä myös todella merkittävää louhinnan lisäämistä. Nykyiset mineraalivarat eivät riitä vihreään siirtymään.

”EU on asettanut raaka-aineiden tuotantoa koskevia omavaraisuustavoitteita, joita Suomen on tuettava säilyttämällä kaivostoiminnan edellytykset. Suomi ja koko Eurooppa ovat kriittisen riippuvaisia mineraaliraaka-aineiden tuonnista. Venäjän sota on antanut muistutuksen omavaraisuuden tärkeydestä”, muistuttaa Ansala.

Fraser-instituutti tekee vuosittain arvioita eri alueiden kiinnostavuudesta kaivosinvestointien kohteena. Vuonna 2019 Suomi oli kärkipaikoilla sijalla 2., mutta viime vuosina Suomen ranking on pudonnut huolestuttavasti. Juuri tullut uusin arvio pudotti Suomen taas monta pykälää alemmaksi sijalle 13.

”Vaarana on, että kaivoslain kirjaukset ja eri lakien kokonaisvaikutukset toimialalle ovat niin suuria, että ne heikentävät liikaa toimijoiden investointimahdollisuuksia, sekä Suomen luotettavuutta sijoitusympäristönä”, Ansala toteaa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Liisa Ansala, liisa.ansala@chamber.fi, p. 044-5777514

Lapin kauppakamarin lausunto kokonaisuudessaan tästä linkistä

* GTK:n artikkeli nykyisten mineraalivarojen riittämättömyydestä