Kangasjärven vedenlaatuselvitys sekä kunnostuksen ja vesikasvien niiton yleissuunnitelma on valmistunut
Kangasjärvi sijaitsee Mikkelin, Pieksämäen ja Juvan rajalla. Järven turvemaavaltaisesta valuma-alueesta (156 km2) suuri osa on ojitettua metsätalousmaata tai turvetuotannon käytössä. Osa turvetuotantoalueista on poistunut viime vuosina tuotannosta ja siirtynyt tai on siirtymässä seuraavaan maankäyttöön.
Kangasjärvi on tyypiltään matala runsashumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on luokiteltu hyväksi, mutta tilan on arvioitu olevan riskissä heikentyä. Järveen päätyvän ihmistoiminnasta peräisin olevan ravinne- ja kiintoainekuormituksen suurimmat lähteet ovat metsätalous, turvetuotanto ja peltoviljely. Mittausten perusteella suurin ravinne-, kiintoaine- ja humusainekuormitus tulee Kangasjärveen pinta-alaltaan suurimmalta Höytiönjoen osavaluma-alueelta.
Kangasjärven pH on tavanomaista matalampi
Kangasjärven kokonaisfosforin ja -typen pitoisuudet ovat järvityyppiin verrattuna hyvällä tasolla, mutta veden pH on tavanomaista matalampi. Kangasjärven valuma-alueen maaperässä esiintyy mustaliuskealueita, jotka voivat hapettuessaan aiheuttaa happamuutta ja raskasmetallien liukenemista. Lisäksi valuma-alueen maankäytöllä on ollut vaikutusta järven happamuuteen. Kalojen (ahven) elohopeapitoisuudet yleisesti alittavat ympäristönlaatunormin lukuun ottamatta yksittäisiä ylityksiä. Mittausten perusteella kalojen käyttökelpoisuudelle asetetut raskasmetallien raja-arvot eivät ylity Kangasjärvessä.
Toimenpidesuosituksia erityisesti valuma-alueelle
Yleissuunnitelmassa esitetään turvemaiden metsätalouden toimenpiteinä kunnostusojitusten välttämistä, jatkuvan kasvatuksen suosimista sekä vesien viivyttämistä valuma-alueella vesiensuojelurakenteiden, kuten virtaamansäätöpatojen, avulla. Maatalouden harjoittaminen on valuma-alueella suhteellisen vähäistä. Peltoviljelyn osalta suositellaan pitämään viljelyala kasvipeitteisenä myös kasvukauden ulkopuolella.
Turvetuotannon kuormitus on vähentynyt Kangasjärven valuma-alueella viime vuosina. Nykyisten ja entisten turvetuotantoalueiden laskuvesien happamuuteen olisi kuitenkin kiinnitettävä jatkossa huomiota. Tuotantoalueiden jälkikäytössä olisi myös hyvä hyödyntää vanhat vesiensuojelurakenteet. Valuma-alueella olisi todennäköisesti myös mahdollisuuksia ojitettujen soiden ennallistamiselle niiden vesitalouden palauttamiseksi. Yleissuunnitelmaan on laadittu myös yleistasoinen vesikasvien niittosuunnitelma.
Etelä-Savon ELY-keskus tilasi raportin Ramboll Finland Oy:ltä. Selvitys perustuu valuma-alueilla tehtyihin maastoselvityksiin ja saatavilla olleisiin vedenlaadun ja biologisten laatutekijöiden seurantatietoihin. Raportti on luettavissa ELY-keskuksen vesienhoidon blogisivuilta, jonka linkki löytyy tiedotteen lopusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Muuri, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 029
Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 192
Pekka Sojakka, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 233
Suvi Itänen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 115
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Etelä-Savon ELY-keskusJääkärinkatu 14, PL 164
50101 Mikkeli
0295 024 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-etela-savo
Etelä-Savon ELY-keskus tuottaa valtion aluehallinnon palveluja ja osallistuu maakunnan kehittämiseen Etelä-Savon maakunnan alueella. Palvelumme kohdistuvat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, maaseutuun sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin. Omaa toimialuetta laajemmin hoidamme rakennerahastotehtäviä Itä-Suomen alueella, koordinoimme vesienhoitoa Vuoksen vesistöalueella ja vastaamme valtakunnallisen TE-hallinnon asiakaspalvelukeskuksen toiminnasta. Viraston toimipaikka sijaitsee Mikkelissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Etelä-Savon ELY-keskus
Helmi-ohjelmassa tapahtuu: Rantasalmelle valmistellaan luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa Helmi-keskittymää ja ELY-keskus etsii kunnostettavia pienvesikohteita26.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Helmi-elinympäristöohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjelma, jossa hoidetaan ja kunnostetaan maamme arvokkainta luontoa. Etelä-Savoon on suunnitteilla useita Helmi-keskittymiä ja niistä ensimmäistä valmistellaan Rantasalmelle. Maanomistajat voivat ehdottaa Helmi-ohjelmaan maillaan sijaitsevia kunnostuksen tarpeessa olevia pienvesiä.
Vihreä siirtymä ja työvoiman saatavuuden haasteet ovat yritysten kehitysnäkymien keskiössä Etelä-Savossa25.5.2023 09:36:20 EEST | Tiedote
Eteläsavolaisten yritysten toimintaa varjostavat keskimääräistä heikommat tulevaisuuden näkymät. Vihreä siirtymä ja uusiutuva energia ovat ajankohtaisia asioita, joihin maakunnan yritykset ovat kuitenkin valmiita panostamaan.
Työttömiä Etelä-Savossa huhtikuussa saman verran kuin vuosi sitten24.5.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Etelä-Savossa oli huhtikuun lopussa työnvälityksessä 10 300 työnhakijaa, eli noin 800 henkilöä vuodentakaista vähemmän. Avoimilla työmarkkinoilla työssä olevia työnhakijoita oli noin 2 000. Heistä yli tuhat teki osa-aikatyötä, näistä 70 % naisia.
Norppakin tarvitsee aurinkoa ja haluaa loikoilla rauhassa15.5.2023 08:25:46 EEST | Tiedote
Liikkuessasi vesillä saatat nähdä saimaannorpan paistattelemassa päivää rantakivellä. Norppa nousee keväällä kivelle vaihtamaan karvaa. Aurinko kuivattaa turkin, mikä edistää karvan vaihtumista. Etelä-Savon ELY-keskus muistuttaa, että kivellä makoileva viiksiniekka kaipaa rauhaa, koska norppa ei karvanvaihtoaikana sukella mielellään veteen.
Rauhoitetut kangasvuokot ovat aloittaneet kukinnan Etelä-Savossa12.5.2023 09:12:25 EEST | Tiedote
Etelä-Savon kangasvuokot ovat aloittaneet kukinnan ja niitä voi päästä ihailemaan harjuilla sekä kuivilla ja valoisilla kankailla. Laji on rauhoitettu jo vuonna 1952, mutta rauhoituksesta huolimatta laji on vähentynyt ja laji on luokiteltu uhanalaisluokituksessa vaarantuneeksi. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Kielto koskee myös kasvin siementen keräämistä. Luonnossa kasvavat kangasvuokot tulee jättää rauhaan yhteisesti ihailtaviksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme